Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä ihmisiä jotka "kohtelevat ihmisiä yksilöinä"
24.01.2018 |
Kaikki tietävät kyllä ihmistyypin josta puhun. Nämä paheksuvat yleistyksiä, kategorioita ja ylipäätään kaikkea mikä heidän mielestään henkii kollektivismista.
Todellisuudessa kuitenkin kaikenlaiset kategoriat, luokittelut, yleistykset yms. nimenomaan auttavat meitä kohtelemaan kanssaihmisiämme paremmin. Kerron esimerkin:
Introvertti kertoo tällaiselle luokittelun ja yleistysten vastustajalle olevansa introvertti. Luokittelun vastustaja ei tee mitään päätelmiä tämän perusteella, koska vastustaa yleistämistä haluaa kohdella ko. henkilöä yksilönä. Tästä seuraa, että introvertti joutuu juurta jaksaen selittämään, että toisin kuin ekstrovertit hän väsyy sosiaalisesta kanssakäymisestä. Kun luokittelun ja yleistysten vastustaja tapaa toisen introvertin, tämäkin introvertti joutuu selittämään saman asian, koska luokittelun ja yleistysten vastustaja kohtelee ihmisiä vain ja ainoastaan yksilöinä...
Sen sijaan normaali tervejärkinen ihminen tietää, että introversio on todellinen, tutkittu ilmiö ja tietää introverttien ominaispiirteet. Introvertin ei tarvitse sanoa hänelle edes olevansa introvertti, saatika vääntää asioita rautalangasta kuten yleistysten vastustaja -fanaatikolle, koska normaali tervejärkinen ihminen osaa päätellä ko. henkilön olevan introvertti tarkkailemalla hänen käyttäytymistään.
Kommentit (14)
Suurin osa ihmisten tekemistä yleistyksistä ei perustu mihinkään tutkittuun tietoon vaan pelkkiin tunnereaktioihin ja mutuun.
Kaikilla ihmisillä on ennakko-oletuksia ja kaikki tekevät päätelmiä ja yleistyksiä havaintojensa pohjalta. Mutta "normaali tervejärkinen ihminen" osaa korjailla niitä silloin kun ne eivät osu oikeaan. En liiemmin kunnioita ihmisiä, jotka eivät osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikkosi pitää paikkaansa, sillä et tosiaan näytä ymmärtävän ihmisiä, jotka kohtelevat ihmisiä yksilöinä. Jos ei edes ymmärrä kritiikkinsä kohdetta, kritiikki tuppaa useasti olemaan tuollaista olkiukkojen pystyttelyä.
Jos puhutaan niistä introverteistä sitten, kun otit asian puheeseen. Introvertti väsyy sosiaalisesta kanssakäymisestä, joo. Toiset introvertit MERKITTÄVÄSTI enemmän kuin toiset. Ja nämä yksilölliset erot ovat niitä, jotka ihmisiä yksilöinä kohtelevat pyrkivät ottamaan huomioon.
On eroa, näkeekö jonkin piirteen (esim. introverttiuden) kategoriana vai ominaisuutena.
Jos hahmottaa piirteet kategorioina, saattaa helpommin erehtyä yhdistämään "kategoriaan kuuluviin" yksilöihin kategoriaan kuuluvien yksilöiden yhteisiä ominaisuuksia silloinkin, kun todellisuudessa nämä ominaisuudet eivät olisi heille kaikille yhteisiä. Jos taas hahmottaa piirteet vain ominaisuuksina, ei niin helposti oleta, että ihmiseen, jolla on ominaisuus a, liittyy myös jokin toinen ominaisuus b, vaikka monilla a ja b vallitsevatkin yhtä aikaa.
Kannattaa tiedostaa, että kategoriat eivät ole mitään todellisia maailmankaikkeudessa vallitsevia rykelmiä, vaan ihmisten tapa hahmottaa sitä. Evoluution myötä tällaista tapaa ei olisi kehittynyt, jos siitä ei olisi hyötyä, mutta hyödyllisyys ei tarkoita, että se tapa aina johtaisi realistiseen näkemykseen asioista. Eikä aina hyötyynkään.
Olet nyt ymmärtänyt ihan väärin. Minä pyrin kohtelemaan ihmisiä yksilöinä. Sen vuoksi, jos introvertti kertoo minulle olevansa introvertti, niin kohtelen häntä juuri sen yksilöllisen ominaisuutensa mukaan (yhdistettynä kaikkeen muuhun, mitä juuri tästä yksilöstä tiedän) ja siten kun hän tahtoo.
Sen sijaan esim. en ajattele, että kaikilla introverteillä on kissa ja he juovat teetä yksin kotona iltaisin, ja sen jälkeen kohtele tätä kyseistä tapaamaani introverttiä tällaisen oletuksen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP autokaupassa:
-ottaisin yhden auton
-se olisi 20 000 euroa
-olkaa hyvä,
-kiitos
-kiitos, näkemiin
-näkemiin
Vierailija kirjoitti:
Olet nyt ymmärtänyt ihan väärin. Minä pyrin kohtelemaan ihmisiä yksilöinä. Sen vuoksi, jos introvertti kertoo minulle olevansa introvertti, niin kohtelen häntä juuri sen yksilöllisen ominaisuutensa mukaan (yhdistettynä kaikkeen muuhun, mitä juuri tästä yksilöstä tiedän) ja siten kun hän tahtoo.
Sen sijaan esim. en ajattele, että kaikilla introverteillä on kissa ja he juovat teetä yksin kotona iltaisin, ja sen jälkeen kohtele tätä kyseistä tapaamaani introverttiä tällaisen oletuksen perusteella.
Introvertti olisi kiitollisempi jos vain jättäisit hänet rauhaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet nyt ymmärtänyt ihan väärin. Minä pyrin kohtelemaan ihmisiä yksilöinä. Sen vuoksi, jos introvertti kertoo minulle olevansa introvertti, niin kohtelen häntä juuri sen yksilöllisen ominaisuutensa mukaan (yhdistettynä kaikkeen muuhun, mitä juuri tästä yksilöstä tiedän) ja siten kun hän tahtoo.
Sen sijaan esim. en ajattele, että kaikilla introverteillä on kissa ja he juovat teetä yksin kotona iltaisin, ja sen jälkeen kohtele tätä kyseistä tapaamaani introverttiä tällaisen oletuksen perusteella.
Siis oletko ap.?
Onko aloituksessa nyt kyse ihan samasta toiminnasta kuin niilläkin, jotka kohtelevat ihmisiä yksilöinä, mutta sinä (jos olet ap.) vain nimität sitä samaa asiaa niin, että näet ihmisten ominaisuudet kategorioina, kun taas muut eivät sano hahmottavansa asiaa niin? Missä se käytännön ero on? Luuletko, että ne jotka eivät hahmota ominaisuuksia kategorioita kuten sinä (jos olet ap.), joutuvat jokaisen introvertin kohdalla erikseen miettimään, mitä se introverttius hänen kohdallaan tarkoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet nyt ymmärtänyt ihan väärin. Minä pyrin kohtelemaan ihmisiä yksilöinä. Sen vuoksi, jos introvertti kertoo minulle olevansa introvertti, niin kohtelen häntä juuri sen yksilöllisen ominaisuutensa mukaan (yhdistettynä kaikkeen muuhun, mitä juuri tästä yksilöstä tiedän) ja siten kun hän tahtoo.
Sen sijaan esim. en ajattele, että kaikilla introverteillä on kissa ja he juovat teetä yksin kotona iltaisin, ja sen jälkeen kohtele tätä kyseistä tapaamaani introverttiä tällaisen oletuksen perusteella.
Introvertti olisi kiitollisempi jos vain jättäisit hänet rauhaan...
Mistä tiedät, ettei ensimmäisen tapauksen ratkaisuni olisi jättää hänet rauhaan? :) eiköhän tämä ollut vain esimerkki, jossa sinänsä loppuratkaisulla ei ole niin paljon merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet nyt ymmärtänyt ihan väärin. Minä pyrin kohtelemaan ihmisiä yksilöinä. Sen vuoksi, jos introvertti kertoo minulle olevansa introvertti, niin kohtelen häntä juuri sen yksilöllisen ominaisuutensa mukaan (yhdistettynä kaikkeen muuhun, mitä juuri tästä yksilöstä tiedän) ja siten kun hän tahtoo.
Sen sijaan esim. en ajattele, että kaikilla introverteillä on kissa ja he juovat teetä yksin kotona iltaisin, ja sen jälkeen kohtele tätä kyseistä tapaamaani introverttiä tällaisen oletuksen perusteella.
Siis oletko ap.?
Onko aloituksessa nyt kyse ihan samasta toiminnasta kuin niilläkin, jotka kohtelevat ihmisiä yksilöinä, mutta sinä (jos olet ap.) vain nimität sitä samaa asiaa niin, että näet ihmisten ominaisuudet kategorioina, kun taas muut eivät sano hahmottavansa asiaa niin? Missä se käytännön ero on? Luuletko, että ne jotka eivät hahmota ominaisuuksia kategorioita kuten sinä (jos olet ap.), joutuvat jokaisen introvertin kohdalla erikseen miettimään, mitä se introverttius hänen kohdallaan tarkoittaa?
Ei en ole ap. Tuossahan minä puhuttelin ap:ta ja selitin, miten hän on käsittänyt asian väärin. En tajjnnut, että on tällainen väärinkäsityksen vaara :D
T: tuo lainaamasi
Jokainen ihminen on erillinen yksilö. Omaa ja toisen ainutlaatuisuutta pitää arvostaa. Narsismi ja muu pahuus johtuu juuri rajattomuudesta, ettei nähdä toista ihmistä samanarvoisena, vaan itsensä jatkeena. Erillisyyden käsittäminen on tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet nyt ymmärtänyt ihan väärin. Minä pyrin kohtelemaan ihmisiä yksilöinä. Sen vuoksi, jos introvertti kertoo minulle olevansa introvertti, niin kohtelen häntä juuri sen yksilöllisen ominaisuutensa mukaan (yhdistettynä kaikkeen muuhun, mitä juuri tästä yksilöstä tiedän) ja siten kun hän tahtoo.
Sen sijaan esim. en ajattele, että kaikilla introverteillä on kissa ja he juovat teetä yksin kotona iltaisin, ja sen jälkeen kohtele tätä kyseistä tapaamaani introverttiä tällaisen oletuksen perusteella.
Siis oletko ap.?
Onko aloituksessa nyt kyse ihan samasta toiminnasta kuin niilläkin, jotka kohtelevat ihmisiä yksilöinä, mutta sinä (jos olet ap.) vain nimität sitä samaa asiaa niin, että näet ihmisten ominaisuudet kategorioina, kun taas muut eivät sano hahmottavansa asiaa niin? Missä se käytännön ero on? Luuletko, että ne jotka eivät hahmota ominaisuuksia kategorioita kuten sinä (jos olet ap.), joutuvat jokaisen introvertin kohdalla erikseen miettimään, mitä se introverttius hänen kohdallaan tarkoittaa?
Ei en ole ap. Tuossahan minä puhuttelin ap:ta ja selitin, miten hän on käsittänyt asian väärin. En tajjnnut, että on tällainen väärinkäsityksen vaara :D
T: tuo lainaamasi
Anteeksi. Nolottaa. Kiitos asiallisesta korjauksesta.
Se, että ihminen pakotetaan yhteisöihin, laumoihin joiden arvomaailma toinen kuin itsellä aiheuttaa pahoinvointia. Keinotekoinen yhteisöllisyyden ihannointi on aikamme syöpä.
Ihmisen on paras olla ihmisten seurassa joilla samanryylisiä kiinnostuksia ja arvoja.
Tempperamenttikin vaikuttaa.
Individualismi on aikamme syöpä