Uusi viikko alussa ja ahdistaa ja on paha mieli uhan kaikesta!
Elämä vaunuikäisen lapsen kanssa kotona on raskasta. Meillä on vauvakerhon tapaaminen kahvilassa mutten jaksa käydä suihkussa ja laittautua. Mies koko ajan komentaa suihkuun ennen kuun lähtee töihin mut mä roikun vaan somessa ja täällä palstalla.
Tuli taas niin paha mieli kavereiden päivityksistä, kun en jaksa olla yhtä pirteä ja saada aikaan. On leivottu ja leikitty koko viikonloppu, ja kappas vaan koiratkin on trimmattu ja pesty itse, taas säästyi kymppejä! Vituttaa oikeesti!
Ja sit kaveri vielä kutsuu vaunulenkille meren rantaan klo 8. Tässä säässä?! Haluaa vaan esitellä uusia patagonian lenkkikamojaan. Hän on rikkaasta perheestä nääs.
Joogaan en ainakaan mene, vaikka mutsi lupasi tulla hoitaan lasta. Samalla pääsisin kauppoihin ilman vaunuja. Mut miksi? Mies ei tykkää jos shoppailen koska vain yhdet tulot, niin pitää olla tarkkana! Siis köyhiäkin vielä! Huoh!
Kommentit (18)
Niin tulin siis hakemaan lohdutusta ja sympatiaa täältä. En halua kuunnella mitään muiden valituksia vauva-arjesta tai muuta paskaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi aamutoimet virtuaalivauvan kanssa, Tamagotchi-sukupolvelta pitäisi sujua :)
En myöskään halua mitään neuvoja miten se arki sujuisi. Tiedän kyllä mutten jaksa/viitsi.
Ja tää sun oli huono vitsi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Millaisia vastauksia odotat?
No sellaisia: "Älä turhaa pingota", "Ei sun tartte tehdä", "Se sun rikas kaveri on varmaan tosi ruma", "Jooga on niin turhaa", "Sä kelpaat just tollasena kun olet", jne jne
Ap
Ksinäkin välität varmaan ihan vääristä ihmisistä tai liikaa sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole hyviä sinulle. Silloin tietenkin tuntuu pahalta. Lakkaa välittämästä miehestäsi ja kaikista sellaisista, jotka eivät ole sulle hyviä. Älä vain yksinkertaisesti piittaa heidän tunteistaan ja tarpeistaan. Piristyt varmasti, kun saat voimia itsellesi ja vain lapsellesi. Kun muista ei näköjään ole kerran mitään oikeaa tukea, eikä iloa. Ei vain oikeasti kannata välittää muista!!!
Vierailija kirjoitti:
Ksinäkin välität varmaan ihan vääristä ihmisistä tai liikaa sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole hyviä sinulle. Silloin tietenkin tuntuu pahalta. Lakkaa välittämästä miehestäsi ja kaikista sellaisista, jotka eivät ole sulle hyviä. Älä vain yksinkertaisesti piittaa heidän tunteistaan ja tarpeistaan. Piristyt varmasti, kun saat voimia itsellesi ja vain lapsellesi. Kun muista ei näköjään ole kerran mitään oikeaa tukea, eikä iloa. Ei vain oikeasti kannata välittää muista!!!
Tota.... miten niin mun mies ei ole mulle hyvä? Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ksinäkin välität varmaan ihan vääristä ihmisistä tai liikaa sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole hyviä sinulle. Silloin tietenkin tuntuu pahalta. Lakkaa välittämästä miehestäsi ja kaikista sellaisista, jotka eivät ole sulle hyviä. Älä vain yksinkertaisesti piittaa heidän tunteistaan ja tarpeistaan. Piristyt varmasti, kun saat voimia itsellesi ja vain lapsellesi. Kun muista ei näköjään ole kerran mitään oikeaa tukea, eikä iloa. Ei vain oikeasti kannata välittää muista!!!
Tota.... miten niin mun mies ei ole mulle hyvä? Ap
Siis ihan sen perusteella, mitä tossa edellä kirjoitin? En ymmärrä?! Ap
Mä en ainakaan kestäis yhtään, jos mun mies komentelis mua. Eri asia ois jos osais kannustaa ja innostaa. Ei toki ole hänen velvollisuutensa, mutta kuitenkin näin.
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi aamutoimet virtuaalivauvan kanssa, Tamagotchi-sukupolvelta pitäisi sujua :)
Sori nyt mutta meikä taitaa olla tamagotchi sukupolvea, olen 33 ja ongelmat vähän eri kuin 10 vuotta nuoremmilla...
Välität rikkaista ystävistäsikin ihan liikaa, jos mietitkään mennä kuuntelemaan heidän elvistelyyäön onnestaan. Ei sun tartte heistä välittää. Menet, teet, kuuntelet ja olet yhteydessä vain, jos siitä saa jotain. Säästät voimasi itsellesi vaan. Ja vauvalle.
Ap rakas, et sä voi päättää, mitä ihmiset haluaa vastata sulle. Usein toisten sympatia on just sitä "niin meilläkin täällä sama tilann, eteenpäin vain porskutettava".
Minä lähtisin riemusta kiljuen jonnekin, jos lapsenvahtia olis tarjolla. Skippaa vaikka se jooga ja tee jotain muuta.
P.s. kaikki feikkaa elämäänsä someen, harva siellä kertoo, että tappeli just puoli tuntia lapsen kanssa ulkovaatteista, ja pullapellin takana on usein keittiö kuin pommin jäljiltä
Samat fiilikset täällä. Lapsi rikkoi silmälasit, mulla on keuhkoputken tulehdus ja pomo hiillostaa kun en pääse töihin. Varasin aamulla ajan raskauden keskeytykseen ja hoitaja vittuili puhelimessa. Tekis mieli lähteä hakemaan varastosta lapio ja kaivaa itselle kuoppa tuonne takapihalle.
Mut mikä vika tuosa säässäon? Itse låhtisin kyllä merenrantakävelylle oli kaverilla millaiset vastteet hyvänsä (toivottavasti toki lämpimät). Tulis varmsti parempi olo.
Vinku vinku. Kyllä on vaikea elämä.
No en sitten mennyt kävelylle enkä vauvakerhon tapaamiseen stadiin. En jaksanut käydä suihkussa enkä meikata. Eikä mulla ollut edes yhtään puseroo silitettynä. Vauvakerhossa kaikki on aina niin viimesen päälle. Autossakin on jotain häikkää kaasussa, en tiedä mitä mut oikeesti siitä lähtee semmonen ääni, vaikka mies ei usko. Niin oon sitten kattonut netflixistä sarjoja koko aamun. Vituttaa ja itkettää.
Mutsi tulee kohta ja syyllistää ja alkaa siivota kun täällä on niin paskasta. Siivoja kävi torstaina mut eihän ne siivoo kunnolla. Kattovat mua oudosti ja nauravat selän takana.
Ap
Ihanan alakuloinen ja viipyilevä.... Esbo blues soi....
Miten olisi aamutoimet virtuaalivauvan kanssa, Tamagotchi-sukupolvelta pitäisi sujua :)