Miten toivotit pandulit tervetulleiksi Suomeen?

Up

Käskin lähettää takas mistä tulivatkin. Eläin rääkkäystä lennättää pieniä lämpimään Kiinan ilmastoon tottuneita eläinpoloja eestaas tänne Suomen pakkaseen.

Ähtärin eläinpuistossa on pitänyt kiirettä sen jälkeen, kun Kiinan Sichuanissa sijaitseva pandasuojelukeskus valitsi suojeluohjelman mukaiseksi sijoituspaikaksi Ähtärin. Tarvittiin pandatalo, jonka materiaalit on valittu ja olosuhteet säädetty tarkasti. Talo valmistui tammikuun puolivälissä, viime hetkellä ennen kuin pandat Lumi ja Pyry lensivät Suomeen.

Rakkaalla ”karhulla” on monta nimeä: jättiläispanda, isopanda, panda, pandakarhu, bambukarhu. Kutsuttiin tätä sympaattista eläintä millä nimellä tahansa, laji oli pitkään erittäin uhanalainen.

Mauno Seppäkoski. Kuva: Matti Vuohelainen

Kiinan kansalliseksi symboliksi noussut panda on ollut pitkään erityissuojelun kohteena, mihin liittyen pandoja on sijoitettu valikoidusti eläintarhoihin eri puolille maailmaa. Ehtona pandojen luovutukselle Kiinan ulkopuolelle on ollut, että luovutettujen eläinten jälkeläiset palautetaan Kiinaan.

”Täällä Ähtärissä toivottavasti syntyvät jälkeläiset eivät nekään jää tänne. Jos ne vuorostaan saavat aikanaan pentuja Kiinassa, nämä Lumin ja Pyryn lastenlapset on tarkoitus totuttaa pienestä pitäen elämään luonnossa”, Ähtärin eläinpuiston pitkäaikainen intendentti Mauno Seppäkoski sanoo.

Jopa lasit räätälöitiin pandojen tarpeisiin

Seppäkoski kävi useaan otteeseen Kiinassa, jotta tieto suunnittelussa huomioon otettavista seikoista välittyisi Ähtärin pandatalon projektiorganisaatiolle. Pandatalon ilman suhteellinen kosteus ja lämpötila sekä valoisuus tulee olla niissä rajoissa, jotka keskimäärin vallitsevat luonnossa pandojen asuinseuduilla Tiibetin itäpuolisissa vuoristoissa Keski-Kiinassa.

Ähtärin eläinpuiston Pandatalo

Rakennuttaja: Ähtäri Zoo, Ähtärin kaupunki

Pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Jääskeläinen

Rakennuttajakonsutti: Ahma Insinöörit

KVR-urakoitsija: Lemminkäinen

Ulkotarhan yleisöalueen kulkusiltaurakoitsija: Rakennus Tikkamäki

Ulkotarhan maanrakennusurakoitsija: Viinikan Kone

Hankkeen kustannukset: noin 7 miljoonaa euroa

Valmistumisajankohta: helmikuussa 2018

Esimerkiksi lopullinen ikkunalasivalinta tehtiin työmaalla sen mukaan, millainen lasi ja mihin kulmaan sijoitettuna läpäisi valoa optimaalisesti: lopputuloksena oli suuren julkisivulasipinnan sijoittaminen kolmen asteen kulmaan.

Lasia tarvittiin myös pandojen oleskelutilaa sisällä kiertävän yleisökaiteen materiaaliksi. Valinta kohdistui hollantilaiseen valmisteeseen, koska se työmaalla tehtyjen testien perusteella kesti luotettavimmin satakiloisen pandan törmäyksen.

Automaattiovia ja erikoispintoja

Kaikkiaan pandoja on noin 15 maan eläintarhoissa eri puolilla maailmaa, Euroopassa Saksan lisäksi Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa.

Kaikissa pandataloissa on otettava huomioon se, että pandat ovat sävyisästä luonteestaan huolimatta karhuja, jotka muiden karhujen tavoin kiipeävät mielellään ja elävät pareittain.

”Rakensimme pandapariskunnalle kaksi erillistä tilaa, jotka on varustettu automaattisilla, liiketunnistimin varustetuilla sähköisillä ovilla. Näin pandat pääsevät liikkumaan häkeistään ja häkkeihinsä oman aikataulunsa mukaan”, Lemminkäisen työmaapäällikkö Janne Hiipakka kertoo.

Lemminkäisen KVR-urakka valmistui jo viime vuoden puolella, koska sisätilojen viimeistely ja ulkoalue oli eriytetty omiksi urakoikseen suoraan rakennuttajalle. Näiden urakoiden viimeistely jatkui viimeiselle viikolle ennen pandojen saapumista sovittuna päivänä 18. tammikuuta.

Pandatalon ikkunalasipinnat on asennettu kolmen asteen kulmaan, jotta ne läpäisisivät valoa optimaalisesti. Kuva: Matti Vuohelainen

Sisätiloissa

lopputuloksena oli suuren julkisivulasipinnan sijoittaminen kolmen asteen kulmaan.

Lasia tarvittiin myös pandojen oleskelutilaa sisällä kiertävän yleisökaiteen materiaaliksi. Valinta kohdistui hollantilaiseen valmisteeseen, koska se työmaalla tehtyjen testien perusteella kesti luotettavimmin satakiloisen pandan törmäyksen.

Automaattiovia ja erikoispintoja

Kaikkiaan pandoja on noin 15 maan eläintarhoissa eri puolilla maailmaa, Euroopassa Saksan lisäksi Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa.

Kaikissa pandataloissa on otettava huomioon se, että pandat ovat sävyisästä luonteestaan huolimatta karhuja, jotka muiden karhujen tavoin kiipeävät mielellään ja elävät pareittain.

”Rakensimme pandapariskunnalle kaksi erillistä tilaa, jotka on varustettu automaattisilla, liiketunnistimin varustetuilla sähköisillä ovilla. Näin pandat pääsevät liikkumaan häkeistään ja häkkeihinsä oman aikataulunsa mukaan”, Lemminkäisen työmaapäällikkö Janne Hiipakka kertoo.

Lemminkäisen KVR-urakka valmistui jo viime vuoden puolella, koska sisätilojen viimeistely ja ulkoalue oli eriytetty omiksi urakoikseen suoraan rakennuttajalle. Näiden urakoiden viimeistely jatkui viimeiselle viikolle ennen pandojen saapumista sovittuna päivänä 18. tammikuuta.

Pandatalon ikkunalasipinnat on asennettu kolmen asteen kulmaan, jotta ne läpäisisivät valoa optimaalisesti. Kuva: Matti Vuohelainen

Sisätiloissa sijaitsevan, muodoiltaan vaativan kiipeilyalueen betonipinta piti pinnoittaa erikoismassalla, joka oli valittu sillä perusteella, ettei pandan kynsi pysty naarmuttamaan pintaa. Pinnoitteen kemiallisen kestävyyden tulee olla erittäin hyvä, koska kaikille karhuille ominaiseen tapaan uloste on happaman ravinnon takia voimakkaasti betonia syövyttävää.

Laittamalla rahulia panda-säästöpossuuni. Welocome to Finland pandas!

En toivottanut mitenkään. Tiesin että minun ei tarvitse, koska vauva.fi palstalla on ne perus 200 avausta aiheesta pandat.

Meikkasin silmänympärykseni mustiksi, sen jälkeen istuuduin pörhöisenä söpöilemään samalla ahimien babun versoja solkenaa. Tämän jälkeen päädyin ikävä kyllä kakkimaan kymmeniä kertoja päivässä, but it was all worth of it.

Ni hao! : )

Painukaa sinne mistä tulittekin, viette meidän jääkarhujen työpaikat ja naaraskarhut.