Työolot? Tein kesätöitä mansikanpoimijana

Maalla kasvaneena en kyseenalaistanut kerrossänkymajoitusta piharakennuksessa, jonka seinälautojen välistä saattoi nähdä ulos. Olihan se parempi kuin teltta, sillä katto piti vettä. Nukuin makuupussissa. Yllätyksenä tuli, että marjatila otti palkasta osan takaisin itselleen korvauksena majoituksesta. Tuntipalkka jäi pieneksi, vaikka kyseessä oli urakkatyö ja yritin parhaani.

Ruoanlaittoolosuhteet olivat myös alkeelliset. Tein nuotiolla tai jonotin sähköiselle keittolevylle, mutta jo ruisleipää ja mansikoita syömällä koin selviäväni varsin hyvin, jos en laittanut aina ruokaakaan. Meillä oli käytössä jääkaappi ja saimme kyydin kauppaan. Työpäivän aikana ei ehtinyt käymään majoituspaikalla, joten söimme eväitä ja meille tarjottiin mehua ja kahvia (sis. majoituksen hintaan).

Majoituksessa oli ulkovessoja, mutta lähellä peltoja, joilla poimittiin, oli vesivessa. Käsienpesun tärkeyttä korostettiin. Oli lämmintä vettä ja saippuaa. Majoituksen lähellä oli ulkosauna ja järvi. Välillä joku meistä lämmitti saunan, mutta välillä vain kävimme järvessä pesulla, kun emme jaksaneet muuta. Työ vei voimat ja uni maistui. Suihkua ei ollut, mutta pesuvatipeseytyminen oli mahdollista.

Työ oli raskasta. Onko seuraava metsämarjojen poimijoiden kohtelu ollut niin karua, että siitä on ollut aiheellista rangaista? Näyttäähän se sotkuiselta, kun on jätetty kaikki vähän levälleen ja onhan se vaikeaa, kun joutuu itselleen vieraisiin oloihin, joihin ei ole osannut varustautua ja joissa ei osaa toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Onko se suomalaisen välittäjän vika, jos ehkä lähtijöiden kotimaassa luodaan liian ruusuinen kuva työstä ja vedetään kenties rahaa omaan taskuun?

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005532438.html