Lue keskustelun säännöt.
Jos jätän lapselleni A2 kielen ottamatta
19.01.2018 |
Niin teenkö siinä ison virheen, lapsen tulevaisuutta ajatellen?
Kommentit (20)
Kyllä. Pitääkö sitäkin jollain palstalla kysellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohtalokasta olis ottaa ja siten kuormittaa lasta liikaa ja aiheuttaa koulukammo. (jos siis lapsi ei halua/ pysty omaksumaan uutta kieltä tässä vaiheessa)
Myöhemminkin ehtii.
Eli mitä lapsi haluaa ja mihin se kykenee.
Et todellakaan. Suomi/enkku/ruotsi riittää.
Millainen lapsesi on, tykkääkö hän kielistä? Minä tykkäsin ihan hirveästi, olin niissä aina luokkani ja useimmiten koko koulunkin paras. Yo-kirjoituksissa kirjoitin ruotsin, englannin, saksan ja ranskan ja hyvin menivät kaikki. Ota selvää, mitä lapsesi haluaa, sillä hänen elämästään on kyse, ei sinun.
Riippuu paljon lapsesta. Jos hän on todella motivoitunut opiskeluun ja kielet helppoja, niin ei ole oikeastaan syytä jättää ottamatta.
Oman lapsen kohdalla oli virhe. Hän oli innokas kielissä ja erittäin hyvä niissä nyt aikuisenakin. Mutta koulumotivaatio ei ollut hyvä ja opettaja haukkui meidät molemmat kerran koko luokan edessä. Arvostan opettajia, mutta tuolloin hävisi pieni pala opettajien kunnioitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu myös kielestä. Jos englanti jää B-kieleksi, joka harvinaisuutensa vuoksi ei edes toteudu missään koulussa, on lapsella valtava puutos perustaidoissa!
Lapsi halusi ja nyt haluaa yläasteelle jättää sen pois, koska kolme kieltä on hänelle liikaa ja myös vie valinnan mahdollisuutta muilta valinnaisilta, ei vaan jaksa kiinnostaa, muuten on hyvä kyllä koulussa. Eli kuudennella nyt ja ruotsikin alkoi kuudennelta, toinen A-kieli kolmannella luokalla. Tuota valinnaista kieltä ei tuosta vaan saa jättää pois kannattaa muistaa sekin puoli asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu totaalisesti siitä lapsesta. Sinä tunnet hänet, me emme.
Itselleni kielten tunnit olivat koulun henkireikiä. Rakastin niitä, opin helposti ja pärjäsin hyvin. Kirjoitin helposti laudaturit ruotsista, englannista, saksasta ja venäjästä ja jatkoin kielten opiskelua yliopistossa.
Toisaalta monelle vieraat kielet ovat ihan painajaista. Silloin kannattaa keskittyä tärkeimpään (englantiin) ja jättää muu vähemmälle.
Toimi siis sen mukaan, millainen juuri sinun lapsesi on.
Vierailija kirjoitti:
Millainen lapsesi on, tykkääkö hän kielistä? Minä tykkäsin ihan hirveästi, olin niissä aina luokkani ja useimmiten koko koulunkin paras. Yo-kirjoituksissa kirjoitin ruotsin, englannin, saksan ja ranskan ja hyvin menivät kaikki. Ota selvää, mitä lapsesi haluaa, sillä hänen elämästään on kyse, ei sinun.
Englantia opiskelee ja on siinä hyvä. Kuitenkaan ei ole mikään ns hikipinko vaan keskitason oppilas. Ei myöskään kovasti tykkää opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu myös kielestä. Jos englanti jää B-kieleksi, joka harvinaisuutensa vuoksi ei edes toteudu missään koulussa, on lapsella valtava puutos perustaidoissa!
Suomessa on jokaisella se enkku jonain a-kielenä...
Sun lapsesi työ voi olla että tarvitaan suommee ja savvoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu myös kielestä. Jos englanti jää B-kieleksi, joka harvinaisuutensa vuoksi ei edes toteudu missään koulussa, on lapsella valtava puutos perustaidoissa!
Suomessa on jokaisella se enkku jonain a-kielenä...
Mitähän alapeukuttamista tässä oli? 😂 ihan on vaan fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen lapsesi on, tykkääkö hän kielistä? Minä tykkäsin ihan hirveästi, olin niissä aina luokkani ja useimmiten koko koulunkin paras. Yo-kirjoituksissa kirjoitin ruotsin, englannin, saksan ja ranskan ja hyvin menivät kaikki. Ota selvää, mitä lapsesi haluaa, sillä hänen elämästään on kyse, ei sinun.
Englantia opiskelee ja on siinä hyvä. Kuitenkaan ei ole mikään ns hikipinko vaan keskitason oppilas. Ei myöskään kovasti tykkää opiskella.
Sitten ehkä jättäisin ylimääräisen kielen pois ja kannustaisin panostamaan pakollisiin aineisiin ja esim. matematiikkaan. Itse luin neljää kieltä ja lyhyen matematiikan, eniten elämässä olen tarvinnut matematiikkaa ja englantia näistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä lapsi itse haluaa? Hänen tulevaisuudestaan kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Mitä lapsi itse haluaa? Hänen tulevaisuudestaan kysymys.
Kyse on nelosluokkalaisesta. Ei senikäinen osaa tuollaisia päättää.
Onko lapsesi Gaunis mutta laiska ja sosiaalinen..Onko lapsesi äo 109?
Aikanaan nelosella poika otti vapaaehtoisena ruotsin kun ei muuta ollut tarjolla. Siinä luokassa otti 20 oppilasta vapaaehtoisen kielen. Tämä Hgissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen lapsesi on, tykkääkö hän kielistä? Minä tykkäsin ihan hirveästi, olin niissä aina luokkani ja useimmiten koko koulunkin paras. Yo-kirjoituksissa kirjoitin ruotsin, englannin, saksan ja ranskan ja hyvin menivät kaikki. Ota selvää, mitä lapsesi haluaa, sillä hänen elämästään on kyse, ei sinun.
Englantia opiskelee ja on siinä hyvä. Kuitenkaan ei ole mikään ns hikipinko vaan keskitason oppilas. Ei myöskään kovasti tykkää opiskella.
Eli kaikki on hyvin, turha ottaa ylimääräistä kieltä. Englanti on tärkein kieli ja jos on siinä hyvä niin sitten pärjää missä vaan.
Sanoisin että tänä päivänä englanti on jopa tärkeämpi kuin suomi kun katsoo tämän maan tilannetta, onko siinä vaiheessa kun lapsi on aikuinen täällä enää mitään töitä ja millainen yhteiskunta siinä vaiheessa on. Ulkomaille töihin ja asumaan muuttaminen voi monelle olla tulevaisuudessa ainoa vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu paljon lapsesta. Jos hän on todella motivoitunut opiskeluun ja kielet helppoja, niin ei ole oikeastaan syytä jättää ottamatta.
Oman lapsen kohdalla oli virhe. Hän oli innokas kielissä ja erittäin hyvä niissä nyt aikuisenakin. Mutta koulumotivaatio ei ollut hyvä ja opettaja haukkui meidät molemmat kerran koko luokan edessä. Arvostan opettajia, mutta tuolloin hävisi pieni pala opettajien kunnioitusta.
Millainen tilanne / mikä haukkumiseen koko luokan edessä johti?
No siis kaikki kielitaito on hyvästä mutta ei kai tuo niin kohtalokasta ole...