ADD-Lapsia??

up

Adhd huomataan helpommin. 

Taitaa olla adhd yleisempi diagnoosi. Tosiaan huomataan helpommin. Opettajat tuskin kiinnittävät huomiota jos ei ole häiriöksi tunnilla.

Perheessäni on ADHDta tai sen piirteitä vahvasti kaikilla paitsi isälläni. Uskon että minulla on ADD, mutten uskalla käydä diagnisoimassa sitä kun en halua potilastietoihini mitään ylimääräistä. Diagnosoitu on ainoastaan nuorimmalla veljilläni (vaikea ADHD), joka on syntynyt 2000 luvun aikana. Ei ysärillä tällaisia epäilty saatika diagnosoitu helposti. En koe aikuisiällä diagnoosien haun tärkeyttä, jos asia ei hankaloita elämää.

Lukioaikoina puhuin asiasta erityisopettajan kanssa, ja hän oli sitä mieltä että minulla luultavasti on ADD, mutta sanoi juuri tuota ettei diagnoosia kannata hankkia, jos ei siitä ole haittaa. Ala-aste ikäisenä minulle diagnosoitiin lukihäiriö, joka on yleinen väärindiagnisointi esimerkiksi ADDlle.

Olin aina kiltti ja hiljainen koulussa, joten ei mitään epäilty. Kärsin asian kanssa pääni sisällä, peruskoulu meni 5-8 arvosanoilla. Koko ala-aste oli rämpimistä vaikeuksien kanssa, samoin yläaste. Lukiossa heräsi kiinnostus historiaa/yh kohden, ja arvosanat nousi vähintään ysiin. Eli huomaa kuinka tulee tehtyä kunnolla heti kun jokin kiinnostaa, kaikki muu jää huomion ulkopuolelle.

Huomioni herpaantuu todella helposti ja saatan tehdä viittä asiaa samaan aikaan. Säntäilen sinne tänne, vaihdan puheenaihetta koko ajan ja saatan kommentoida lumisadetta kesken keskustelun. Usein luulen kuuntelevani, mutta todellisuudessa olen ajatuksissani. Joudun päivittäin pyytämään miesystävääni toistamaan asiansa uudestaan. Kirjojen lukeminen ei onnistu kun luulen lukevani mutta hetkeen päästä tajuan ajatellen jotain aivan muuta ja joudun lukea luvun kahteen-kolmeen otteeseen..

Kuulostaa tutulta. Toisaalta monet ymmärtävät itseään paremmin, kun saavat diagnoosin. En tiedä mitä haittaa siitä olisi. Ainakin saa tarvittavaa tukea helpommin. Lääkitystähän ei ole pakko ottaa. Nepsyvalmennuksesta tms voisi olla apua.