Hiihtoharrastuksen aloittaminen

Nostan koska kiinnostaa myös.

Googlaa. Netistä löytyy ohjeita alottelijoille. Jutussa on heti alkuun niin paljon muuttujia, etten todellakaan jaksa alkaa nollasta selittämiään kaikkia eri vaihtoehtoja. Perinteinen, luistelu, voideltavat, pitopohjat, hintataso, laduilla, umpihangessa jne jne jne

Älyttömän helppoa ja hauskaa. Hain interistä vehkeet ja menin suoraan ladulle. Heti ekana päivänä 30 kilsaa kahdessa tunnissa. No kädet vähän kipeytyi seuraavana päivänä, mutta sitten mentiin taas!

Enemmän kiinnostaa ihmisten kokemukset siitä kun on aloittanut tämän harrastuksen, onko vielä aikuisena innostunut ja jatkanut, vai jäikö hiihtäminen yhteen kahteen kertaan?

Kannattaako ostaa esim torista käytettyjä suksia?

Mä yritin hiihtää 30v tauon jälkeen ja oli se tuskasta räpiköintiä:) Ensin en saanut edes monoja suksiin kiinni. Kaaduttuani en meinannut päästä ylös ja tunnin hiihdon jälkeen oli haaroväli viikon kipeenä.

Tasatyöntö on helpointa aloittelijalle, koska ei vaadi tekniikkaa. Luistavat sukset ja jäykät sauvat vaan. Helposti pari tuntia pukkaa mamma kuin mamma.

Vierailija kirjoitti:

Mä yritin hiihtää 30v tauon jälkeen ja oli se tuskasta räpiköintiä:) Ensin en saanut edes monoja suksiin kiinni. Kaaduttuani en meinannut päästä ylös ja tunnin hiihdon jälkeen oli haaroväli viikon kipeenä.

Tämän suuntainen kokemus itsellänikin. Mielessä siinsi visio kuinka vetelen pitkin järven jäätä kevyesti eteenpäin liukuen, hymy huulilla. Ensimmäinen ongelma tuli jo rannalla, kun koitin nupoa niitä saatanan tikkuja jalkaan. Uudet siteet oli ihan hirvittävän vaikeat verrattuna siteisiin kun viimeksi olin hiihtänyt! Sitten piti siitä rannalta päästä jäälle, vastassa oli n. 2 metrin hirvittävä pudotus sinne veden päälle. (No okei ihan normaali loiva valuma, mutta ensimmäinen mäkeni kuitenkin.) Sitten iski totuus vasten kasvoja. Ja käsiä, ja jalkoja. Mikä on logiikka näiden jokaiseen raajaani kiinnittyneen kepinpalan liikuttelussa?! Eri tahtia vai samaa, kädet ja jalat? Eihän täällä ole edes mäkiä mistä saada vauhtia, onko kaikki työ tehtävä itse, no onhan se. Tuuli kovaa, räntää satoi, hetkessä ei ollut mitään ihanaa. Päätin kuitenkin edetä edes 30 metriä rannalta, ennen kuin luovuttaisin. Että voi sanoa edes käyneensä hiihtämässä. 

Hiihdin lopulta aika pitkänkin lenkin (tämä voi toki olla subjektiivinen käsitys) ja jossain vaiheessa helpotti ihan hiukan, mutta ei siitä nyt tapaa jäänyt...

Ensiksi on pakko sanoa, että alkusatsaus maksaa jonkin verran, sillä laji on paljon mukavampaa kun on kunnon välineet. Älä siis osta ainakaan marketin edullisinta pakettia.

Tarvitset siis sukset. Jos et ole hiihtänyt ikuisuuksiin, niin perinteinen on varmin tapa aloittaa. Toki jos tuntuu, että vapaa onnistuu helposti, niin mikäs siinä. Keskustele myyjän kanssa siitä, että millaiset pohjat olisi sinulle parhaat. Helpoimmat eivät pakosti toimi kaikissa olosuhteissa täydellisesti, mutta täydellisyys vaatii taas osaamista ja jaksamista huollon kanssa. Osta myös hyvät sauvat, sillä halvat on painavat ja vaikuttaa mukavuuteen, kilpavälineet voi jättää kauppaan. Monot pitää tuntua jalassa hyvältä.

Sitten tarvitset hiihtovaatteet. Hyvät ulkoiluvaatteet riittää, mutta jos sulla ei ole kuin toppahousut tai verkkarit, niin osta samalla hiihtohousut ja -takki. Hanskat olisi myös hyvä olla hiihtoon sopivat, lähinnä sellaiset jotka ei hierrä sauvojen kanssa.

No ensinnäkin urheiluliikkeeseen ostamaan kunnolliset sukset, jotka sopivat juuri sinun mittaisellesi ja painoisellesi henkilölle. Nykyään on näitä "karvapohjasuksia", joita ei tarvitse itse juurikaan osata huoltaa.

Sitten itse hiihdon aloittaminen tehdään rauhassa, kuten kaikki kunnon kasvattaminen. Jos ei ole aiemmin harrastanut kestävyysurheilua, ei kunto kasva riehumalla, vaan ihan matalan sykkeen treeneillä. Alkuun siis vain hiihdellään ihan rauhassa, ilman kiirettä (samoin kuten juoksun harrastaminen aloitetaan kävelylenkeillä eikä juoksemalla). Siitä se kunto lähtee kasvamaan ja ennen pitkää tekee jo mieli hiihtää vähän lujempaa.

t. Kestävyysurheilun harrastaja

Hiihtotyylejä on kaksi, perinteinen ja vapaa-, eli luistelutyyli. Sukset ovat hieman erilaiset eri tyyleissä, mutta urheiluliikkeissä osataan neuvoa oikean kokoiset sinun pituuden ja painon mukaan. Luistelusuksissa pitää ainoastaan laittaa luistovoidetta koko suksen pituudelle, perinteisessä laitetaan kelinmukainen pitovoide pitoalueelle(n. 30 cm suksen keskellä), joka määritellään ostohetkellä, kun seisot suksen päällä ja luistoa sitten suksen kantaan ja etuosaan. Nykyään on myös pitoteippejä, jotka on helpompi laittaa ja kestää useita lenkkejä. Sen lisäksi on myös voiteluvapaita suksia perinteiselle, joissa suksen pohjan rakenne on sellainen että se pitää ilman voiteita. Tuollaiset nanopohjasukset on vaivattomampia, mutta hyvällä voitelulla käsittääkseni päästään parempaan lopputulokseen. Kuntohiihtäjille kyllä ovat varmasti kelpo vaihtoehto, en itse osaa sanoa sen enempää, koska hiihdän itse luistelusuksilla.

Luistelussa on tukevammat monot ja pidemmät sauvat kuin perinteisessä. Perinteisessä on ideana se, että kun seisot tasaisesti suksilla, niin pitoalue ei ota maahan, mutta kun teet potkun, niin pitoalue ottaa maahan, josta saat sen hetkellisen pidon potkun aikana. Tyyleistä luistelutyyli vaatii tekniikan opettelua, ennen kuin siitä tulee sujuvaa, perinteinen on siis helpompi omaksua ja sitä on helpompi hiihtää rauhallisesti. Luistelusta tulee kevyempää, kun oppii tekniikan.

Sopivat perinteisen pitopohjasukset haet kaupasta ja sitten vaan ladulle. Ei voideltavia, eikä luisteluhiihtovälineitä aloittelijalle. Luisteluhiihto vaatii kovaa kuntoa ja paljon tekniikan opettelua ja kalliit välineet, joten seuraus on juuri että sitä käydään pari kertaa kokeilemassa ja sitten laitetaan sukset myyntiin. Pertsaa taas osaa hiihtää kuka vain, joten se innostaa jatkamaan, ja sitä voi myös hiihtää olipa kunto tai tekniikka miten huono tahansa.

Mutta jos nyt ostaa perinteiset, niin voiko niillä ollenkaan sitten luistella? Koska haluaisin tehdä kumpaakin, ja näin silloin pentunakin muistaakseni hiihtelin, välillä perinteistä ja sitten luistellen.

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos nyt ostaa perinteiset, niin voiko niillä ollenkaan sitten luistella? Koska haluaisin tehdä kumpaakin, ja näin silloin pentunakin muistaakseni hiihtelin, välillä perinteistä ja sitten luistellen.

Kyllä perinteisen suksillakin voi luistella, mutta ne eivät sovellu siihen yhtä hyvin kuin luistelusukset, koska eivät ole niin jäykät, eivät luista yhtä hyvin ja ovat pidemmät, sekä sauvat ovat lyhyemmät ja monot eivät myöskään tue yhtä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos nyt ostaa perinteiset, niin voiko niillä ollenkaan sitten luistella? Koska haluaisin tehdä kumpaakin, ja näin silloin pentunakin muistaakseni hiihtelin, välillä perinteistä ja sitten luistellen.

Jotenkuten pystyy mutta aika vaivalloista omasta mielestäni ja nilkat kipeytyy.

Itse alotin hiihtämisen 20v tauon jälkee ja hauskaa on ollut, mitä nyt muutaman kerran perseellee lentäny. Hae ihmeessä sukset ja muut välineet jotain urheilu liikkeestä jossa on asiantuntemusta. Ei muuta kuin ladulle M36

Ostin perinteisen sukset seitsemisen vuotta sitten. En ollut hiihtänyt sitten kouluaikojen. Olen kyllä tykännyt ja käynyt mahdollisuuksien mukaan hiihtelemässä joka vuosi jos on lunta ollut. Nyt houkuttelisi ostaa luistelusukset. Jotenkin se tyyli voisi sopia itselle paremmin ja saisi vauhtia enemmän. Eikä tarvitsisi säätää pitovoiteiden kanssa.