Toimin freelancerina ja ansaitsen hyvin - miksi ihmiset kuitenkin koko ajan haluavat varoitella siitä?

Vierailija kirjoitti:

Eli kummastakin on kokemusta, vakituisista työsuhteista että yrittäjyydestä.

Oma kokemukseni on, että yrittäjyys sopii itselleni paljon paremmin, varsinkin jos se työpaikka on surkea niin että siinä sinnittelee vain ja ainoastaan palkan takia.

Yrittäjyyttä on nyt takana jo kolmatta vuotta, joten en nyt ihan tietämättömänä enää ole. Joo, se on epävarmaa ja välillä raskasta, mutta jostain syystä olen saanut sen toimimaan hyvin.

Itse asiassa koko ajan on tarjottu enemmän mahdollisuuksia kuin mitä olen ehtinyt tekemään, varsinkin sinä aikana kun välillä otin osa-aikaisen työpaikan kun sellaiseen pyydettiin.

Tuttavapiirissä on vaikka kuinka paljon yrittäjiä ja freelancereita ja kyllä, vaativaa ja raskasta se on mutta kaikki menestyvät hyvin ja nauttivat ja ovat sitä mieltä että kynnys palata palkkatöihin olisi tosi korkea. Joten esimerkkejä riittää onnistumisista.

Joten jos itse nautin, viihdyn ja menestyn, niin mikä ihme into joskus hyvinkin vierailla ihmisillä (itse asiassa juuri niillä vierailla, lähipiiri fanittaa tätä kun huomaa että olen näin paljon onnellisempi ja silti ansaitsen hyvin) on varoitella ja selittää miten vaikeaa yrittäjyys on?

Joo, tottakai palkkatyö on helpompaa ja turvallisempaa, mutta jos pidän itse itsestäni huolen (rahallisesti) ja olen tyytyväinen, niin mikä into muilla on varoitella ja maalailla piruja seinille?

Ja kun ei se palkkatyökään aina niin turvallista ole - yt:t voi iskeä koska tahansa ja jos työ on sellaista jossa taidot vanhenevat, niin helposti siinä saattaa löytää itsensä tyhjän päällä ilman markkinoitavia taitoja.

Palkansaajasuvuissa opetetaan jälkikasvulle että yrittäjät on pahoja ihmisiä.

Monella on myös ihme harhaluulo, että yrittäminen on sitä että pitää olla joku liiketila ja jotain myytävää tavaraa/hirveän vaikeaa ja kallista osaamista.

Eivät tajua että yrittäjänä/freelancerina/kevytyrittäjänä voi myydä ihan vaan pelkkää työpanosta, aivan samoja töitä mitä tekisi palkkasuhteessa. Töitä riittää ja niitä tilataan paljon. EI kukaan täysjärkinen palkkaa alaista, jos saman työn voi saada ostopalveluna.

Tämä on ehkä yleisempikin juttu - tuntuu että aina kun on tehnyt elämässä jotain vähän erilaista niin on aina ilmestynyt niitä puskasta huutelijoita ilmoittamaan, että suunniteltu juttu on mahdoton.

Ja sitten olen kuitenkin onnistuneesti tehnyt sen niin joko on oltu hiljaa, jotkut sitten taas kehuneet valtavasti ja osa yrittänyt mitätöidä.

Mikä ihmeen into osalla ihmisiä on yrittää komennella toisten elämää ja varsinkin lytätä suunnitelmat ja haaveet?

Vierailija kirjoitti:

Palkansaajasuvuissa opetetaan jälkikasvulle että yrittäjät on pahoja ihmisiä.

Monella on myös ihme harhaluulo, että yrittäminen on sitä että pitää olla joku liiketila ja jotain myytävää tavaraa/hirveän vaikeaa ja kallista osaamista.

Eivät tajua että yrittäjänä/freelancerina/kevytyrittäjänä voi myydä ihan vaan pelkkää työpanosta, aivan samoja töitä mitä tekisi palkkasuhteessa. Töitä riittää ja niitä tilataan paljon. EI kukaan täysjärkinen palkkaa alaista, jos saman työn voi saada ostopalveluna.

Niin kai, luulisi vain että se olisi jäänyt jo menneisyyteen. Kun varsinkin jos myy vain osaamistaan niin siinä ei ole niitä valtavia riskejä että pitää laittaa rahaa kiinni tiloihin, koneisiin, tavaroihin yms.

Toisaalta sitten mainitsin tästä kampaajalle - joka totesi tyynesti että tässäpä hän on tehnyt yrittäjänä töitä parikymmentä vuotta eikä siinä mitään sen kummempaa ole.

Ja toisaalta, sitten esimerkiksi serkkuni joka pyörittää suvun perintömaatilaa ja siinä sivussa konevuokrausyritystä, niin hänhän ottaa paljon isommat riskit kuin minä - miksi minun olisi sitten niin paljon tärkeämpää olla palkkasuhteessa?

Läheisiltä sen huolen ymmärtäisi, mutta täysin vierailta - mitä minun elämäni heille kuuluu niin kauan kuin tulen omillani toimeen enkä ole mitään yhteiskunnalta pyytämässä?

Vierailija kirjoitti:

Palkansaajasuvuissa opetetaan jälkikasvulle että yrittäjät on pahoja ihmisiä.

Monella on myös ihme harhaluulo, että yrittäminen on sitä että pitää olla joku liiketila ja jotain myytävää tavaraa/hirveän vaikeaa ja kallista osaamista.

Jep olen tästä asiasta samaa mieltä, eli Suomessa on uskoakseni monilla suvuilla ennakkoasenteita muita kohtaan, vaikka yrittäjyyskin saattaa olla lopulta vain seuraus siitä että palkanmaksuun johtavaa työtä ei valtiossa vain ole riittävästi.

Jollakin tavallahan tässä kaikki yrittää itselleen tuloja saada.

Itse en tulojen hankkimista lähde kritisoimaan, mutta sitä kritisoin ja paljon, että Suomessa yritetään väkisin vääntää tilanne sellaiseksi että olisi paljon halpahinnoiteltua työtä jota tekee ihmiset jotka eivät ole koskaan vapaaehtoisesti sellaiseen halunneet. Siis, jos joku HALUAA niin kaikin mokomin, mutta kun hallitus lyö laimin nyt rakenteelliset toimet (menoleikkaukset, verot, yms. investointeihin johtavat toimet), ja sitten alkaa jo huutelemaan osalle kansasta että heillä ei olisikaan enää jatkossa oikeutta elää tässä maassa (siis sitähän tuo prässääminen työttömien kanssa on).

Hallitus tekee mielestäni ison virheen, yrittäessään saada aikaan sellaista työtä, joka ei kannata tekijälleen.

Työtä on, mutta sen tulee olla aina ja kaikissa olosuhteissa KANNATTAVAA tekijälleen, niistä asioista tehdään kyllä päätökset ihan normaalisti markkinoilla sopimusvapauden kera.

Siis sanon vaan, että kyllä se melko vaikea homma on saada aikaan itselleen sellainen tulonlähde, johon voi olla edes jotenkin tyytyväinen. On tässä useamman vuoden työttömyyden aikana tullut nähtyä yhtä jos toista pikku byrokraattista tilannetta, joiden lopputulos tuntuu aina herkästi menevän siihen, että minä en saisi tehdä sitä tai tätä, en saisi tehdä työtä, en saisi tarjota työtäni yms yms yms. Ja joka paikassa karensseja ja leikkauksia ja muuta uhittelua HETI jos yritän auttaa itseäni jollakin tavalla, etenkin jos sitä tapaa aletaan kritisoimaan te-toimistossa, että se tapa saada tuloja ei ole nyt säännön X, Y tai Z mukainen ja et olekaan enää työntekijä vaan ootkin yrittäjä ja...

voi hyvää päivää minkä sekasotkusysteemin olette tähän valtioon saaneet aikaan, ja kaikki pyörii tuon surkean perustoimeentulon ympärillä niin, että yritetään väkisin kiristää tekemään itselleen huonoja sopimuksia.

Nimenomaan ne HUONOT SOPIMUKSET on se juttu joka tässä maassa pitää JOKAIKISEN välttää, ja valtion hallinnon tulee siihen sopeutua. Sitä se käytännössä tarkoittaa, kun on sopimusvapaus ja valtion talouden ohjaamisevelvoitteet.

Mä olen kans freelancer-kevytyrittäjä, mutta eniten mua korpeaa korkeat YEL-maksut jotka menee lopulta kankkulan kaivoon (menee ne palkansaajillakin, mutta maksavat vähemmän). Työni on myös elämäntapa enkä vaihtaisi pitkiä työpäiviä ja käytännössä lomatonta elämää mihinkään, mutta nuo maksut aaaargh... Pakko maksella että saa kohtuu eläkkeen, ja jos sairastuu. Monet maksavat tarkoituksella minimiä, ja muka säästävät eläkettä varten. Muuta hups, jos sairastutkin vaikka syöpään et saa toimeentuloa välttämättä vuosiin.  

Ennemmin olen kevytyrittäjä kuin toiminimellä, byrokratian voi ulkoistaa kohtuusummalla toiselle. Laskutuspalvelussa on myös hyvä asiakaspalvelu ja auttavat verkostojen luomisessa. 

Millä alalla toimitte, menestyvät freelancerit?

Vierailija kirjoitti:

Millä alalla toimitte, menestyvät freelancerit?

Itse en ole menestyvä, ja toimintatapa tuo nykyinen kevytyrittäjyys.

Toimin valokuvaajana, joskin projektit silloin ja tällöin, pääasiassa työtön edelleenkin, mutta hommat kuitenkin etenee.

Lisäksi tulossa luultavasti toinenkin tulonlähde, lähinnä jonkinlaisesta tietotekniikan varassa olevasta toiminnasta, mutta sekin aika pientä rahaa ainakin alussa. Kasvattamismahdollisuuksia siinä on, mutta en ole lähdössä uhkapelaamaan mitään esim. velaksi, vaan kasvatan toimintaa sitä mukaa kun tuottoja saa.

Näin etenen, eli yritän saada näitä pieniä puroja nyt ensi alkuun aikaan, se mahdollistui vuoden 2017 alusta alkaen, jonka jälkeen kevytyrittäjyys-systeemit alkaneet toimia paremmin lakimuutosten johdosta.

Veikkaan, että monilla negatiiviset kommentit johtuvat siitä, että ovat itse niin riippuvaisia säännöllisesti tulevasta palkasta. Useimpien freelancereiden kun pitää kuitenkin varautua myös huonompiin aikoihin, ei voi elää kädestä suuhun vaan on oltava puskuria. Ja tosiaan tuo, että kaikki eivät välttämättä ymmärrä, että on aloja, joissa kulut ihan minimissä (hommat voi tehdä kotona, riittää nettiliittymä, tietokone ja ehkä pari ohjelmaa). Itsekin teen laskutuspalvelulla ja kyllä korpeaa nuo YEL-maksut. Toivon, että annettaisiin helpotuksia kun ihmiset työllistävät itse itsensä eivätkä nosta tukia.

Vierailija kirjoitti:

Palkansaajasuvuissa opetetaan jälkikasvulle että yrittäjät on pahoja ihmisiä.

Monella on myös ihme harhaluulo, että yrittäminen on sitä että pitää olla joku liiketila ja jotain myytävää tavaraa/hirveän vaikeaa ja kallista osaamista.

Eivät tajua että yrittäjänä/freelancerina/kevytyrittäjänä voi myydä ihan vaan pelkkää työpanosta, aivan samoja töitä mitä tekisi palkkasuhteessa. Töitä riittää ja niitä tilataan paljon. EI kukaan täysjärkinen palkkaa alaista, jos saman työn voi saada ostopalveluna.

Pitää myös muistaa maksaa eläkemaksut n 25% alvit tuotteista ja työstä.

Miten se eroaa, että freelancer-yrittäjä, kuin, että olisi yrittäjä-yrittäjä?

Voiko taas sitten olla osakas yrityksessä ja Freelancer? mitä se sitten tarkoittaa?

Outoa, että hyvin menestyvällä ja runsaasti töitä omaavalla yrittäjällä on aikaa palkkatöihin.

Juu, se on monen vaikea tajuta, että vaikka laskutat 1000 euroa, siitä menee ensin 24% alvia, sen jälkeen 24% YEL-maksua, sen jälkeen vielä verot. Jos saat kuukaudessa laskutusta 5000e, siitä jää käteen vähän alle 2000 euroa. Ja monilla aloilla joutuu tekemään täyttä työpäivää, että laskutusta saa tuon verran.

En itsekään suosittelisi yrittämistä kenellekään, mutta itse teen tätä, koska en jaksa työyhteisöjä. Kun tekee töitä itselleen, saa edes valita kenen kanssa töitä tekee eikä tarvitse kaikenmaailman kermaperseiden valituksia kuunnella päivät pitkät.

Ap, varmaan siksi että sä ole poikkeus sääntöön. Sen huomaa siitäkin ettet osaa ajatella että kaikki freet eivät ole yhtä onnekkaita kuin sä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kans freelancer-kevytyrittäjä, mutta eniten mua korpeaa korkeat YEL-maksut jotka menee lopulta kankkulan kaivoon (menee ne palkansaajillakin, mutta maksavat vähemmän). Työni on myös elämäntapa enkä vaihtaisi pitkiä työpäiviä ja käytännössä lomatonta elämää mihinkään, mutta nuo maksut aaaargh... Pakko maksella että saa kohtuu eläkkeen, ja jos sairastuu. Monet maksavat tarkoituksella minimiä, ja muka säästävät eläkettä varten. Muuta hups, jos sairastutkin vaikka syöpään et saa toimeentuloa välttämättä vuosiin.  

Ennemmin olen kevytyrittäjä kuin toiminimellä, byrokratian voi ulkoistaa kohtuusummalla toiselle. Laskutuspalvelussa on myös hyvä asiakaspalvelu ja auttavat verkostojen luomisessa. 

Se nyt vaan on tyhmää olla sijoittamatta omaan eläkkeeseensä vaikka  rahastosijoitusten/suorien osakesijoitusten muodossa lakisääteisten maksujen lisäksi. YELista et saa takaisin kuin murto-osan sinne maksamistasi  rahoista etkä voi päättää minne eläkeyhtiö ne investoi kuten  silloin kun itse  sijoitat   suoraan. Pyramidihuijaus sekin on ja mitä nopeammin sen tajuat sen parempi.

Olen palkansaaaja mutta parannan omaa eläketurvaani vähentämällä kulutusta ja säästämällä osakkeisiin. Näin varmistan että mulla on mahis "eläkkeeseen" vaikka toi  pyramidi romahtaisikin.

Yrittäjällä vaan on se ongelma, että jos et ole maksanut niitä YEL-maksuja, et saa mitään sosiaaliturvaa.

Minä olen media-alan free. Tällä alalla on nykyisin tosi vaikea saada riittävästi tilauksia, koska yrittäjiä on liikaa ja palkkiot huonot. Tykkään työstäni tosi paljon, mutta liikevaihto on liian pieni, alle 50 000 vuodessa.

Olin äskettäin kevytyrittäjä projektissä. Meitä oli jokunen. Eipä kenelläkään hyvin mennyt rahallisesti, vaikka rikas kansainvälinen firma maksoi.