Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isän jaksaminen pikkulapsiperheessä
06.01.2018 |
Media ja täälläkin kaikki puhuvat aina äitien jaksamisesta lapsiperhearjessa. Se on tärkeä aihe ja hyvä saada siihenkin vinkkejä. Entä miksi usein syyllistetään isejä siitä, etteivätkö he muka tukisi vaimojaan ja heillä usein jää omaa aikaa vielä vähemmän kuin kotona olevilla äideillä? Saatikka siinä vaiheessa, kun molemmat ovat töissä, molemmilla se ilta menee lasten juttuihin ja ruoanlaittoon ym ym.
Lapset nukkuvat päiväunia edes yhden tunnin päivällä ja kotona oleva äiti voi silloin vaikka maata, jos ei unta kuitenkaan saa. Eikä leikkivän lapsen kanssa tarvitse äidin itse koko ajan höösätä mukana, vaan samalla voi myös itse edes lukea esim lehteä. Mutta isä, joka on töissä palaveriputkessa, ei saa välttämättä sekuntiakaan omaa aikaa.
Ja tosiaan työssäkäyvien vanhempien osalta iltapuuhat jaetaan tasan, joten myös isät ovat väsyneitä. Tietysti on niitä naisia, jotka ovat miehekseen valinneet jonkun saamattoman nahjuksen, jolta ei apua saa vaikka pyytäisi. Mutta avioeronkin voi ottaa, jos vasta lapsen synnyttyä havaitsee virheensä puolison valinnassa.
Minua naisena ärsyttää naisten heittäytyminen martyyreiksi, jotka eivät näe miestensäkin tarvitsevan lepoa ja hellyyttä, mm sitä seksiä, josta tuntuu yllättävän moni nainen kieltäytyvän väsymyksen vuoksi, vaikka hellyyshän nimenomaan rentouttaa kehoa ja antaa voimia ha vastustuskykyä esim lapsiperheen sairauskierteitä vastaan.
Tuntuu, että mediakin haluaa nostaa äitejä jalustalle ja miehen on vaan otettava kaikki vastaan, eikä "hyvä isä" saisi sanoa olevansa väsynyt tai olevansa vihainen esim seksin puutteen vuoksi. Ja media ruokkii edelleen tabua siitä, että pikkulapsiaikana ei saa eikä kannata erota. Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat -sanonnan tuntuvat nielaisseen kaikki suomalaiset äidit ja isät. Hohhoijaa.
Mitä mieltä erityisesti te miehet olette aiheesta?
Kommentit (46)
Oikeassa olet! Tyttäreni on tehnyt juuri tästä aiheesta gradun Tampereen yliopistossa, ei varmaan ole vielä luettavissa missään, koska palautti sen juuri ennen joulua. Tutkimusaineisto koostui isien vastauksista. Isien odotetaan tekevän uraa tai muuten vaan panostavan työhönsä, kotona odottaa työpäivän jälkeen uudet haasteet isän ominaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo kyllä töissä on aika paljon iisimpää, vaikka olenkin vastuullisessa kiireisessä työssä.
Suurin osa isistä taitaa kuitenkin olla niitä tavallisia duunareita kahvi/ruokataukoineen.
Ja sori, multa ei seksiä heru jos olen väsynyt. Mieluummin valitsen nukkumisen. Ilman seksiä tulee toimeen mutta ilman unta ei. Miehen oma valinta, ottakoot osaa enemmän perhe-elämään jos mielii saada seksiäkin joskus.
PS: turha vinkua että mies tuo leivän pöytään. Meillä minä saan äitiyspäivärahaa ihan kelpo summan ja sen lisäksi on myös säästöjä (huom. minun säästämiäni).
Meinasin syksyllä tehdä samantyylisen aloituksen isien jaksamksesta. Ihan hirvittää nähdä työkaverini (mies) väsymystä. Mies on kuin haamu entisestä. Totta kai kuulemme ja näemme vain tarinan toisen puolen, mutta selvää on että tämä vauvan isä on ihan poikki ja hänen pitäisi saada nukkua ja rentoutua. Mies nukkuu jo ruokatauot ja kahvitauot taukotilan sohvalla. Luonnollisesti vapaa-aikaa ei hänellä ole yhtään. Edes tunnin mittaiseen työpaikan glögihetkeen ei kuulemma "saanut" osallistua. Pomokin yritti sanoa että sano kotona että tuo "pikkujoulu" on pakollinen, ja nuku vaikka sohvalla se aika.
Samoin siskoni mies oli lasten ollessa pieni aivan ylirasittunut. Silmäpussit vain paisuivat. Tasapuolinen työnjako oli minun mielestäni erittäin epätasapuolista. Esim. mies hoiti kaikki 3 lapset yöheräilyt, koska sai sitten levätä koko päivän vaatvassa työssään. Luonnolisesti illat sai myös viettää lasten kanssa kotitöitä tehden jotta päivästä rasittunut äiti sai levätä ja tuulettua.
tjk kirjoitti:
Oikeassa olet! Tyttäreni on tehnyt juuri tästä aiheesta gradun Tampereen yliopistossa, ei varmaan ole vielä luettavissa missään, koska palautti sen juuri ennen joulua. Tutkimusaineisto koostui isien vastauksista. Isien odotetaan tekevän uraa tai muuten vaan panostavan työhönsä, kotona odottaa työpäivän jälkeen uudet haasteet isän ominaisuudessa.
Ihan samaa kyllä odotetaan äideiltä nykypäivän Suomessa, viimeistään heti kun lapsi on irronnut rinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meinasin syksyllä tehdä samantyylisen aloituksen isien jaksamksesta. Ihan hirvittää nähdä työkaverini (mies) väsymystä. Mies on kuin haamu entisestä. Totta kai kuulemme ja näemme vain tarinan toisen puolen, mutta selvää on että tämä vauvan isä on ihan poikki ja hänen pitäisi saada nukkua ja rentoutua. Mies nukkuu jo ruokatauot ja kahvitauot taukotilan sohvalla. Luonnollisesti vapaa-aikaa ei hänellä ole yhtään. Edes tunnin mittaiseen työpaikan glögihetkeen ei kuulemma "saanut" osallistua. Pomokin yritti sanoa että sano kotona että tuo "pikkujoulu" on pakollinen, ja nuku vaikka sohvalla se aika.
Samoin siskoni mies oli lasten ollessa pieni aivan ylirasittunut. Silmäpussit vain paisuivat. Tasapuolinen työnjako oli minun mielestäni erittäin epätasapuolista. Esim. mies hoiti kaikki 3 lapset yöheräilyt, koska sai sitten levätä koko päivän vaatvassa työssään. Luonnolisesti illat sai myös viettää lasten kanssa kotitöitä tehden jotta päivästä rasittunut äiti sai levätä ja tuulettua.
Ja itse olet ollut kolmen pienen lapsen kotiäiti X vuotta?
Se on ihan v*tun raskasta. Itse jätin kahteen. Tottakai mieskin oli väsynyt niinä vuosina, mutta miehen osuus siinä hullunmyllyssä oli höyhensarjaa. Ja kuinkakohan moneen glögi-iltaan se kotiäiti pääsee? Jaajuu, ei yleensä yhteenkään.
Nyt kun käyn töissä ja joki muu hoitaa lapseni päivisin (päiväkoti) niin ei tunnu illat lasten kanssa missään.
tjk kirjoitti:
Oikeassa olet! Tyttäreni on tehnyt juuri tästä aiheesta gradun Tampereen yliopistossa, ei varmaan ole vielä luettavissa missään, koska palautti sen juuri ennen joulua. Tutkimusaineisto koostui isien vastauksista. Isien odotetaan tekevän uraa tai muuten vaan panostavan työhönsä, kotona odottaa työpäivän jälkeen uudet haasteet isän ominaisuudessa.
Onko tytär itse elänyt perhearkea?Joskus olen kuullut jonkun tekevän väitöskirjaa vanhemmuudesta, vaikkei itsellä ole lasta. Mielestäni samaa settiä kuin tupakoimaton kirjoittaisi tupakasta irtipääsemisestä. Teoria jää hyvin puutteelliseksi ilman omia kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin työssäkäyvänä äitinä väittäisin kuitenkin että töissä saa oikein hyvin lepoa siltä kotiarjelta, vaikka työpäivä olisikin "palaverien" täyttämää. Kotona ei välttämättä saa hetkeäkään rauhaa edes käydä vessassa.
Miksi ihmeessä ihmiset sitten haluavat lomaa töistään jos kerran töissä on paljon iisimpää ja kotona lasten kanssa raskasta?
Kyllä mä ainakin nautin juuri nytkin lomasta lasten kanssa kotona. Vastaavasti en ole ikinä ollut niin väsynyt kun lapset olivat pieniä, nukkuivat huonosti ja olin itse töissä. Se oli kamalaa aikaa. Kotiäitivuodet taas olivat elämäni ihaninta aikaa.
tjk kirjoitti:
Oikeassa olet! Tyttäreni on tehnyt juuri tästä aiheesta gradun Tampereen yliopistossa, ei varmaan ole vielä luettavissa missään, koska palautti sen juuri ennen joulua. Tutkimusaineisto koostui isien vastauksista. Isien odotetaan tekevän uraa tai muuten vaan panostavan työhönsä, kotona odottaa työpäivän jälkeen uudet haasteet isän ominaisuudessa.
Ja nyt sinutkin tiedetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin työssäkäyvänä äitinä väittäisin kuitenkin että töissä saa oikein hyvin lepoa siltä kotiarjelta, vaikka työpäivä olisikin "palaverien" täyttämää. Kotona ei välttämättä saa hetkeäkään rauhaa edes käydä vessassa.
Miksi ihmeessä ihmiset sitten haluavat lomaa töistään jos kerran töissä on paljon iisimpää ja kotona lasten kanssa raskasta?
Kyllä mä ainakin nautin juuri nytkin lomasta lasten kanssa kotona. Vastaavasti en ole ikinä ollut niin väsynyt kun lapset olivat pieniä, nukkuivat huonosti ja olin itse töissä. Se oli kamalaa aikaa. Kotiäitivuodet taas olivat elämäni ihaninta aikaa.
Itselle ainakin on kyse tasapainosta. Kun saan töissä tehdä muuta, jaksan kotihommat ym huomattavasti paremmin. Useimpia aikuisia kotiäitiys/isyys tylsistyttää pitemmän päälle ja lapsista riippuen aikaa ei välttämättä kotona jää omille harrastuksille. Esim. huonosti nukkuvan vauvan ja vilkkaan taaperon kanssa ei opiskella vaikka tekisi mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin syksyllä tehdä samantyylisen aloituksen isien jaksamksesta. Ihan hirvittää nähdä työkaverini (mies) väsymystä. Mies on kuin haamu entisestä. Totta kai kuulemme ja näemme vain tarinan toisen puolen, mutta selvää on että tämä vauvan isä on ihan poikki ja hänen pitäisi saada nukkua ja rentoutua. Mies nukkuu jo ruokatauot ja kahvitauot taukotilan sohvalla. Luonnollisesti vapaa-aikaa ei hänellä ole yhtään. Edes tunnin mittaiseen työpaikan glögihetkeen ei kuulemma "saanut" osallistua. Pomokin yritti sanoa että sano kotona että tuo "pikkujoulu" on pakollinen, ja nuku vaikka sohvalla se aika.
Samoin siskoni mies oli lasten ollessa pieni aivan ylirasittunut. Silmäpussit vain paisuivat. Tasapuolinen työnjako oli minun mielestäni erittäin epätasapuolista. Esim. mies hoiti kaikki 3 lapset yöheräilyt, koska sai sitten levätä koko päivän vaatvassa työssään. Luonnolisesti illat sai myös viettää lasten kanssa kotitöitä tehden jotta päivästä rasittunut äiti sai levätä ja tuulettua.
Ja itse olet ollut kolmen pienen lapsen kotiäiti X vuotta?
Se on ihan v*tun raskasta. Itse jätin kahteen. Tottakai mieskin oli väsynyt niinä vuosina, mutta miehen osuus siinä hullunmyllyssä oli höyhensarjaa. Ja kuinkakohan moneen glögi-iltaan se kotiäiti pääsee? Jaajuu, ei yleensä yhteenkään.
Nyt kun käyn töissä ja joki muu hoitaa lapseni päivisin (päiväkoti) niin ei tunnu illat lasten kanssa missään.
Olin 3 lapsen kanssa kotona yhteensä 5 vuotta (en putkeen). Tykkäsin kovasti, samoin mies. Elämme upeimmat vuodet, niin rentoa menoa. Päiväkotivuodet vastaavasti olivat molemmille hirveitä ja raskaita.
Tuo glögi-ilta oli siis klo 15-16 työpaikalla. Vaimo oli kuulemma käynyt tyttöjen kanssa ulkona monta kertaa viikossa (ettei pää hajoa kotona).
T. 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon nuorien perheiden kanssa olleena ihmisenä olen huomannut, että naiset osaavat vaatia joskus ihan milettömyyksiä.
Joku isä käyttää lapset lääkäreissä, neuvoloissa, harrastuksissa, hoitaa työpäivän jälkeen pyykit, tiskit -, kaupassa käynnit ja ei ehdi harrastaa mitään, kun vaimon "selkä" on niin kipeä, että pitää päästä salille, lenkille ja joogaan.
Tämä on hyvin yleistä ja ihan puistossa lasten kanssa ollessa kuulee näistä miesorjista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin syksyllä tehdä samantyylisen aloituksen isien jaksamksesta. Ihan hirvittää nähdä työkaverini (mies) väsymystä. Mies on kuin haamu entisestä. Totta kai kuulemme ja näemme vain tarinan toisen puolen, mutta selvää on että tämä vauvan isä on ihan poikki ja hänen pitäisi saada nukkua ja rentoutua. Mies nukkuu jo ruokatauot ja kahvitauot taukotilan sohvalla. Luonnollisesti vapaa-aikaa ei hänellä ole yhtään. Edes tunnin mittaiseen työpaikan glögihetkeen ei kuulemma "saanut" osallistua. Pomokin yritti sanoa että sano kotona että tuo "pikkujoulu" on pakollinen, ja nuku vaikka sohvalla se aika.
Samoin siskoni mies oli lasten ollessa pieni aivan ylirasittunut. Silmäpussit vain paisuivat. Tasapuolinen työnjako oli minun mielestäni erittäin epätasapuolista. Esim. mies hoiti kaikki 3 lapset yöheräilyt, koska sai sitten levätä koko päivän vaatvassa työssään. Luonnolisesti illat sai myös viettää lasten kanssa kotitöitä tehden jotta päivästä rasittunut äiti sai levätä ja tuulettua.
Ja itse olet ollut kolmen pienen lapsen kotiäiti X vuotta?
Se on ihan v*tun raskasta. Itse jätin kahteen. Tottakai mieskin oli väsynyt niinä vuosina, mutta miehen osuus siinä hullunmyllyssä oli höyhensarjaa. Ja kuinkakohan moneen glögi-iltaan se kotiäiti pääsee? Jaajuu, ei yleensä yhteenkään.
Nyt kun käyn töissä ja joki muu hoitaa lapseni päivisin (päiväkoti) niin ei tunnu illat lasten kanssa missään.
Olin 3 lapsen kanssa kotona yhteensä 5 vuotta (en putkeen). Tykkäsin kovasti, samoin mies. Elämme upeimmat vuodet, niin rentoa menoa. Päiväkotivuodet vastaavasti olivat molemmille hirveitä ja raskaita.
Tuo glögi-ilta oli siis klo 15-16 työpaikalla. Vaimo oli kuulemma käynyt tyttöjen kanssa ulkona monta kertaa viikossa (ettei pää hajoa kotona).
T. 5
No mutta ethän sinä sitten edes ole ollut kotiäiti. Joku vuosi-puolitoista vielä meneekin äitiyslomana. Mutta ooppa putkeen se 5 vuotta kolmen pienen kanssa. Kyllä siinä väkisinkin monella piirit supistuu ja on unet ym kovilla.
Toki kaikenlaisia perheitä on, mutta taatusti marginaalitapaus jossa pienten lasten äiti käy viihteellä monta kertaa viikossa ja silti valittaa väsymystä, joten sinänsä mielestäni nostat esille aika huonon esimerkin. Eiköhän siinä perheessä ollut sitten jo muitakin ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon nuorien perheiden kanssa olleena ihmisenä olen huomannut, että naiset osaavat vaatia joskus ihan milettömyyksiä.
Joku isä käyttää lapset lääkäreissä, neuvoloissa, harrastuksissa, hoitaa työpäivän jälkeen pyykit, tiskit -, kaupassa käynnit ja ei ehdi harrastaa mitään, kun vaimon "selkä" on niin kipeä, että pitää päästä salille, lenkille ja joogaan.
Tämä on hyvin yleistä ja ihan puistossa lasten kanssa ollessa kuulee näistä miesorjista.
Eli siis tavanomainen on vaihtunut nurinpäin. Yleensä Suomessa se on äiti joka käy töissä, varaa lääkärit, jää kotiin kun lapsi sairastaa, käy kaupassa, kokkaa, nousee aamulla ekana ylös, hoitaa yöheräämiset... Mies käy töissä ja kerran viikossa salibandyssä, kerran viikossa potkimassa palloa, kerran viikossa poikien kanssa yhdellä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin syksyllä tehdä samantyylisen aloituksen isien jaksamksesta. Ihan hirvittää nähdä työkaverini (mies) väsymystä. Mies on kuin haamu entisestä. Totta kai kuulemme ja näemme vain tarinan toisen puolen, mutta selvää on että tämä vauvan isä on ihan poikki ja hänen pitäisi saada nukkua ja rentoutua. Mies nukkuu jo ruokatauot ja kahvitauot taukotilan sohvalla. Luonnollisesti vapaa-aikaa ei hänellä ole yhtään. Edes tunnin mittaiseen työpaikan glögihetkeen ei kuulemma "saanut" osallistua. Pomokin yritti sanoa että sano kotona että tuo "pikkujoulu" on pakollinen, ja nuku vaikka sohvalla se aika.
Samoin siskoni mies oli lasten ollessa pieni aivan ylirasittunut. Silmäpussit vain paisuivat. Tasapuolinen työnjako oli minun mielestäni erittäin epätasapuolista. Esim. mies hoiti kaikki 3 lapset yöheräilyt, koska sai sitten levätä koko päivän vaatvassa työssään. Luonnolisesti illat sai myös viettää lasten kanssa kotitöitä tehden jotta päivästä rasittunut äiti sai levätä ja tuulettua.
Ja itse olet ollut kolmen pienen lapsen kotiäiti X vuotta?
Se on ihan v*tun raskasta. Itse jätin kahteen. Tottakai mieskin oli väsynyt niinä vuosina, mutta miehen osuus siinä hullunmyllyssä oli höyhensarjaa. Ja kuinkakohan moneen glögi-iltaan se kotiäiti pääsee? Jaajuu, ei yleensä yhteenkään.
Nyt kun käyn töissä ja joki muu hoitaa lapseni päivisin (päiväkoti) niin ei tunnu illat lasten kanssa missään.
Olin 3 lapsen kanssa kotona yhteensä 5 vuotta (en putkeen). Tykkäsin kovasti, samoin mies. Elämme upeimmat vuodet, niin rentoa menoa. Päiväkotivuodet vastaavasti olivat molemmille hirveitä ja raskaita.
Tuo glögi-ilta oli siis klo 15-16 työpaikalla. Vaimo oli kuulemma käynyt tyttöjen kanssa ulkona monta kertaa viikossa (ettei pää hajoa kotona).
T. 5
No mutta ethän sinä sitten edes ole ollut kotiäiti. Joku vuosi-puolitoista vielä meneekin äitiyslomana. Mutta ooppa putkeen se 5 vuotta kolmen pienen kanssa. Kyllä siinä väkisinkin monella piirit supistuu ja on unet ym kovilla.
Toki kaikenlaisia perheitä on, mutta taatusti marginaalitapaus jossa pienten lasten äiti käy viihteellä monta kertaa viikossa ja silti valittaa väsymystä, joten sinänsä mielestäni nostat esille aika huonon esimerkin. Eiköhän siinä perheessä ollut sitten jo muitakin ongelmia.
Minun tuttavapiirissäni on ihan tavallista nuorten äitien tavata ystäviään useita kertoja viikossa. En kuitenkaan kutsuisi sitä viihteellä käymiseksi kuten en tuota työpaikan iltapäivällä tarjoamaa glögiä ja joulutorttuakaan.
5
Vierailija kirjoitti:
tjk kirjoitti:
Oikeassa olet! Tyttäreni on tehnyt juuri tästä aiheesta gradun Tampereen yliopistossa, ei varmaan ole vielä luettavissa missään, koska palautti sen juuri ennen joulua. Tutkimusaineisto koostui isien vastauksista. Isien odotetaan tekevän uraa tai muuten vaan panostavan työhönsä, kotona odottaa työpäivän jälkeen uudet haasteet isän ominaisuudessa.
Onko tytär itse elänyt perhearkea?Joskus olen kuullut jonkun tekevän väitöskirjaa vanhemmuudesta, vaikkei itsellä ole lasta. Mielestäni samaa settiä kuin tupakoimaton kirjoittaisi tupakasta irtipääsemisestä. Teoria jää hyvin puutteelliseksi ilman omia kokemuksia.
Väitöskirjatason tutkimuksessa ei omilla kokemuksilla ole mitään arvoa. Se on tieteellinen tutkimus, ei mustatuntuu-kirjaelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin syksyllä tehdä samantyylisen aloituksen isien jaksamksesta. Ihan hirvittää nähdä työkaverini (mies) väsymystä. Mies on kuin haamu entisestä. Totta kai kuulemme ja näemme vain tarinan toisen puolen, mutta selvää on että tämä vauvan isä on ihan poikki ja hänen pitäisi saada nukkua ja rentoutua. Mies nukkuu jo ruokatauot ja kahvitauot taukotilan sohvalla. Luonnollisesti vapaa-aikaa ei hänellä ole yhtään. Edes tunnin mittaiseen työpaikan glögihetkeen ei kuulemma "saanut" osallistua. Pomokin yritti sanoa että sano kotona että tuo "pikkujoulu" on pakollinen, ja nuku vaikka sohvalla se aika.
Samoin siskoni mies oli lasten ollessa pieni aivan ylirasittunut. Silmäpussit vain paisuivat. Tasapuolinen työnjako oli minun mielestäni erittäin epätasapuolista. Esim. mies hoiti kaikki 3 lapset yöheräilyt, koska sai sitten levätä koko päivän vaatvassa työssään. Luonnolisesti illat sai myös viettää lasten kanssa kotitöitä tehden jotta päivästä rasittunut äiti sai levätä ja tuulettua.
Ja itse olet ollut kolmen pienen lapsen kotiäiti X vuotta?
Se on ihan v*tun raskasta. Itse jätin kahteen. Tottakai mieskin oli väsynyt niinä vuosina, mutta miehen osuus siinä hullunmyllyssä oli höyhensarjaa. Ja kuinkakohan moneen glögi-iltaan se kotiäiti pääsee? Jaajuu, ei yleensä yhteenkään.
Nyt kun käyn töissä ja joki muu hoitaa lapseni päivisin (päiväkoti) niin ei tunnu illat lasten kanssa missään.
Olin 3 lapsen kanssa kotona yhteensä 5 vuotta (en putkeen). Tykkäsin kovasti, samoin mies. Elämme upeimmat vuodet, niin rentoa menoa. Päiväkotivuodet vastaavasti olivat molemmille hirveitä ja raskaita.
Tuo glögi-ilta oli siis klo 15-16 työpaikalla. Vaimo oli kuulemma käynyt tyttöjen kanssa ulkona monta kertaa viikossa (ettei pää hajoa kotona).
T. 5
No mutta ethän sinä sitten edes ole ollut kotiäiti. Joku vuosi-puolitoista vielä meneekin äitiyslomana. Mutta ooppa putkeen se 5 vuotta kolmen pienen kanssa. Kyllä siinä väkisinkin monella piirit supistuu ja on unet ym kovilla.
Toki kaikenlaisia perheitä on, mutta taatusti marginaalitapaus jossa pienten lasten äiti käy viihteellä monta kertaa viikossa ja silti valittaa väsymystä, joten sinänsä mielestäni nostat esille aika huonon esimerkin. Eiköhän siinä perheessä ollut sitten jo muitakin ongelmia.
Minun tuttavapiirissäni on ihan tavallista nuorten äitien tavata ystäviään useita kertoja viikossa. En kuitenkaan kutsuisi sitä viihteellä käymiseksi kuten en tuota työpaikan iltapäivällä tarjoamaa glögiä ja joulutorttuakaan.
5
"Käynyt tyttöjen kanssa ulkona monta kertaa viikossa"
Noin kirjoitit. Minusta tuo on synonyymi viihteellä käymiselle. Vai missä he kävi ulkona? Puistossa? Itsekkin kävin lasten kanssa puistossa monta kertaa viikossa ja näin ystäviä samalla, mutta se ei mielestäni ole äidin omaa aikaa. Eikä taatusti verrattavissa "glögi-iltaan". Glögi-illoissakin olen käynyt, eikä ne kyllä missään ole kestänyt vain tuntia. Sehän on pikemminkin glögihetki eikä ilta.
Jotenkin sinusta tulee vaikutelma että tarinasi muuttuu koko ajan ja aina omalle asiallesi eduksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin syksyllä tehdä samantyylisen aloituksen isien jaksamksesta. Ihan hirvittää nähdä työkaverini (mies) väsymystä. Mies on kuin haamu entisestä. Totta kai kuulemme ja näemme vain tarinan toisen puolen, mutta selvää on että tämä vauvan isä on ihan poikki ja hänen pitäisi saada nukkua ja rentoutua. Mies nukkuu jo ruokatauot ja kahvitauot taukotilan sohvalla. Luonnollisesti vapaa-aikaa ei hänellä ole yhtään. Edes tunnin mittaiseen työpaikan glögihetkeen ei kuulemma "saanut" osallistua. Pomokin yritti sanoa että sano kotona että tuo "pikkujoulu" on pakollinen, ja nuku vaikka sohvalla se aika.
Samoin siskoni mies oli lasten ollessa pieni aivan ylirasittunut. Silmäpussit vain paisuivat. Tasapuolinen työnjako oli minun mielestäni erittäin epätasapuolista. Esim. mies hoiti kaikki 3 lapset yöheräilyt, koska sai sitten levätä koko päivän vaatvassa työssään. Luonnolisesti illat sai myös viettää lasten kanssa kotitöitä tehden jotta päivästä rasittunut äiti sai levätä ja tuulettua.
Ja itse olet ollut kolmen pienen lapsen kotiäiti X vuotta?
Se on ihan v*tun raskasta. Itse jätin kahteen. Tottakai mieskin oli väsynyt niinä vuosina, mutta miehen osuus siinä hullunmyllyssä oli höyhensarjaa. Ja kuinkakohan moneen glögi-iltaan se kotiäiti pääsee? Jaajuu, ei yleensä yhteenkään.
Nyt kun käyn töissä ja joki muu hoitaa lapseni päivisin (päiväkoti) niin ei tunnu illat lasten kanssa missään.
Olin 3 lapsen kanssa kotona yhteensä 5 vuotta (en putkeen). Tykkäsin kovasti, samoin mies. Elämme upeimmat vuodet, niin rentoa menoa. Päiväkotivuodet vastaavasti olivat molemmille hirveitä ja raskaita.
Tuo glögi-ilta oli siis klo 15-16 työpaikalla. Vaimo oli kuulemma käynyt tyttöjen kanssa ulkona monta kertaa viikossa (ettei pää hajoa kotona).
T. 5
No mutta ethän sinä sitten edes ole ollut kotiäiti. Joku vuosi-puolitoista vielä meneekin äitiyslomana. Mutta ooppa putkeen se 5 vuotta kolmen pienen kanssa. Kyllä siinä väkisinkin monella piirit supistuu ja on unet ym kovilla.
Toki kaikenlaisia perheitä on, mutta taatusti marginaalitapaus jossa pienten lasten äiti käy viihteellä monta kertaa viikossa ja silti valittaa väsymystä, joten sinänsä mielestäni nostat esille aika huonon esimerkin. Eiköhän siinä perheessä ollut sitten jo muitakin ongelmia.
Minun tuttavapiirissäni on ihan tavallista nuorten äitien tavata ystäviään useita kertoja viikossa. En kuitenkaan kutsuisi sitä viihteellä käymiseksi kuten en tuota työpaikan iltapäivällä tarjoamaa glögiä ja joulutorttuakaan.
5
"Käynyt tyttöjen kanssa ulkona monta kertaa viikossa"
Noin kirjoitit. Minusta tuo on synonyymi viihteellä käymiselle. Vai missä he kävi ulkona? Puistossa? Itsekkin kävin lasten kanssa puistossa monta kertaa viikossa ja näin ystäviä samalla, mutta se ei mielestäni ole äidin omaa aikaa. Eikä taatusti verrattavissa "glögi-iltaan". Glögi-illoissakin olen käynyt, eikä ne kyllä missään ole kestänyt vain tuntia. Sehän on pikemminkin glögihetki eikä ilta.
Jotenkin sinusta tulee vaikutelma että tarinasi muuttuu koko ajan ja aina omalle asiallesi eduksi.
Kirjoitin pari kertaa että kyse oli tunnin mittaisesta glögihetkestä työpaikalla klo 15-16. Työkaveri käyttää sanontaa "tyttöjen kanssa ulkona". En tiedä tarkalleen mitä tarkoittaa. Ymmäsin että esim. kahvittelua ilman lapsia.
Mutta mitäpä tästä enää vääntämään. Ihan sama. Minun mielestäni piene lapsen äidin ja isän pitäisi päästä illallakin olevaan työpaikan glögihetkeen kerran vuodessa.
5
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinasin syksyllä tehdä samantyylisen aloituksen isien jaksamksesta. Ihan hirvittää nähdä työkaverini (mies) väsymystä. Mies on kuin haamu entisestä. Totta kai kuulemme ja näemme vain tarinan toisen puolen, mutta selvää on että tämä vauvan isä on ihan poikki ja hänen pitäisi saada nukkua ja rentoutua. Mies nukkuu jo ruokatauot ja kahvitauot taukotilan sohvalla. Luonnollisesti vapaa-aikaa ei hänellä ole yhtään. Edes tunnin mittaiseen työpaikan glögihetkeen ei kuulemma "saanut" osallistua. Pomokin yritti sanoa että sano kotona että tuo "pikkujoulu" on pakollinen, ja nuku vaikka sohvalla se aika.
Samoin siskoni mies oli lasten ollessa pieni aivan ylirasittunut. Silmäpussit vain paisuivat. Tasapuolinen työnjako oli minun mielestäni erittäin epätasapuolista. Esim. mies hoiti kaikki 3 lapset yöheräilyt, koska sai sitten levätä koko päivän vaatvassa työssään. Luonnolisesti illat sai myös viettää lasten kanssa kotitöitä tehden jotta päivästä rasittunut äiti sai levätä ja tuulettua.
Ja itse olet ollut kolmen pienen lapsen kotiäiti X vuotta?
Se on ihan v*tun raskasta. Itse jätin kahteen. Tottakai mieskin oli väsynyt niinä vuosina, mutta miehen osuus siinä hullunmyllyssä oli höyhensarjaa. Ja kuinkakohan moneen glögi-iltaan se kotiäiti pääsee? Jaajuu, ei yleensä yhteenkään.
Nyt kun käyn töissä ja joki muu hoitaa lapseni päivisin (päiväkoti) niin ei tunnu illat lasten kanssa missään.
Samaa mieltä kuin Ap! Itselläni 3 lasta pienin ikäeroin ja hektinen työ ilman taukoja. Olen 8 tunnin palaverirumban jälkeen selvästi ylikierroksilla ja stressaantunut, kun taas aikoinaan äitiyslomalla 8h aktiivisenkin siivous- ym päivän (3 lapsen kanssa) jälkeen lähinnä perusväsynyt, en kuitenkaan mitenkään stressaantunut tai uupunut. Ja yleensä mun äitiyslomapäivistä ainakin 1-2 tuntia sain olla joko hiljaisuudessa (jos sain kaikki lapset nukkumaan samaan aikaan; yleensä kylläkin vain limittäin) tai ainakin niin, että isommat lapset leikkivät lattialla ja minä imetin sohvalla telkkaria katsellen ja ihan rentoa oli. Tietysti loppuaika oli ruoanlaittoa, sotkujen siivousta, tavaroiden keräilyä, kaupassa käyntiä, neuvola- ja muskarikäyntejä, mammakavereiden näkemistä, kärryttelyä tuplavaunuilla jne. Kaupassakin oli kiva käydä päiväsaikaan, kun sai kulkea leveillä hiljaisilla käytävillä 2 lasta kärryssä ja vanhin käveli tai seisoi kärryjen päädyssä. Äitiyslomalla on oikeasti leppoisaa, jos ei vaan kiinnitä huomiota siihen tylsyyteen että päivät toistuvat samanlaisina eikä aikuisseuraa ole joka hetki. Mutta ei se ole niin stressaavaa kuin vaativassa työssä oleminen ja sen työpäivän jälkeen lasten hoitaminen.
Alue: Aihe vapaa
Näin työssäkäyvänä äitinä väittäisin kuitenkin että töissä saa oikein hyvin lepoa siltä kotiarjelta, vaikka työpäivä olisikin "palaverien" täyttämää. Kotona ei välttämättä saa hetkeäkään rauhaa edes käydä vessassa.