Kaatuuko yhteenmuutto kissaani? Asuntoon tulisi lapsi, jolle kaikki ihorikot on todella vaarallisia :(
Asiasta ollaan puhuttu ja välillä ollaan molemmat uskottu asioiden järjestyvän kyllä, kunhan vähän pidetään lasta kauempana kissasta ja opetetaan olemaan hakeutumatta kissan seuraan. Tietysti aina myös aikuinen vahtisi tilannetta. Todennäköisesti lapsen äiti tulisi raivostumaan asiasta pahasti ja se vaikeuttaisi kaikkien välejä. Tahtoisimme silti kovasti muuttaa yhteen ja siihen kuuluisi kissanikin.
Lapsella nuo ihorikot siis helposti tulehtuvat ja tulee sairaalareissu. Stressaa miettiä tätä. En tahdo luopua kissasta, mutta tietenkään lapsenkaan terveyttä ei saa vaarantaa. Voi kun tietäisi mitä tässä pitäisi tehdä..
Kommentit (28)
Onko pakko muuttaa yhteen?
Etkai sä kissaasi vaihtaisi johonkin ohimenevään kotileikkiin?!
Kissa pois jos meinaatte yhdessä asua.Ihminen,etenkin lapsi,on tärkeämpi kuin eläin.
Mulla sama tilanne. Lapsella astma ja paha kissa-allergia. Kissoistani en luovu, pitää kokeilla josko lasta saisi vähän siedtettyä... :(
Vierailija kirjoitti:
Kissa pois jos meinaatte yhdessä asua.Ihminen,etenkin lapsi,on tärkeämpi kuin eläin.
Jos lemmikki otetaan, niin siitä pidetään huoli loppuun asti, eikä heivata menemään parisuhteen tms. takia.
Älä nyt hyvä nainen kissasta luovu. Asutte eri asunnoissa ja seurustelette siten. Miehellä on lapsi, joka on ensisijainen hänelle. Haluatko perheen miehen kanssa? Oliko suunnitelmissa omaa jälkikasvua? Onko tämä sairaus jollain tavalla periytyvää? Kissat ja infektio-ongelmat eivät sovi yhteen.
Älä höpsi, totta kai tiedät, mitä pitäisi tehdä. Jos aiotte muuttaa yhteen, kissan on lähdettävä. Niin ikävää kuin se onkin, niin tällä kertaa et voi saada kaikkea. Mikä sinulle on tärkeää?
Jos olisin lapsen isä, harkitsisin yhteenmuuttamista naisen kansssa, jolle kissa on tärkeintä elämässä. Sori kaikki kissaihmiset.
Paitsi jos se nainen on tosi nuori. Silloin harkitsisin yhteenmuuttamista sen takia, että se nainen on vielä niin kovin nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissa pois jos meinaatte yhdessä asua.Ihminen,etenkin lapsi,on tärkeämpi kuin eläin.
Jos lemmikki otetaan, niin siitä pidetään huoli loppuun asti, eikä heivata menemään parisuhteen tms. takia.
Loppuun saakka kyllä. Loppuhan tulee piikistä.
Vitun nihilisti-trolli.
Muutto kaatuu lapseen ja sen sairauteen, ei kissaasi.
Ikinä en luopuisi kissasta. Uusperheen arkea elävänä äitinä en myöskään ikinä suosittele uusperhekuvioita kellekään. Saat siitä ikuisen paskan ihmisen leiman, yritit niin tai näin, niin aina joku on kimpussasi ja kun lopulta olet kypsä lähtemään omille teillesi ei sulla ole enää kissaakaan. Älä tee sitä!
Eikö isä voisi luopua lapsestaan, saahan hän ihanan mirrin tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Muutto kaatuu lapseen ja sen sairauteen, ei kissaasi.
Ja tee itsellesi palvelus ja anna sen kaatua. Et halua tätä surkeutta, jota äitipuolen asemaksikin kutsutaan.
Mielestäni on ihan hyvä idea asua erillään. Silti voi seurustella vakavasti. Moni muukin stressinaihe jää pois.
Ap, mä huomautan nyt myös, että elämä riitaisassa uusperheessä on ihan syvältä kaikkien kannalta - eniten sen lapsen.
Kauanko olette seurustelleet? Onko kissa tottunut lapsiin? Kuinka vanha lapsi? Onko lapsi usein miehellä vai joka toinen vkl? Onko mies keskustellut lapsen lääkärin kanssa?
Harkitkaa asiaa ihan rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Muutto kaatuu lapseen ja sen sairauteen, ei kissaasi.
Totta. Miksi ottaa sairas lapsi kiusoikseen?
Siltä isältähän voi periytyä lisää epäkelpoja penikoita.
Jatkakaa ilman yhteenmuuttoa. Kyllä myöhemmin kaduttaa, jos uusperhekuvio kaatuu ja olet kissasta luopunut. Vaikka se kissa onkin ns. "vain eläin" niin kyllä ne vaan on toisille ihmisille paljon tärkeämpiä, kuin toisten lapset. Lapsikin on trvassa kun kissa asuu eri kämpässä.
Miksi haluaisit muuttaa yhteen, jos se tarkoittaa uusperheelliseksi ryhtymistä? Kun asutte erillään, et ole missään tilanteessa ikinä taloudellisessa vastuussa miehestä tai tämän lapsesta, molemmilla on omaa tilaa eikä sinusta vahingossakaan tule mitään pikkupiikaa, joka kelpaa kyllä pyykkäämään, siivoamaan ja laittamaan ruuat, mutta kun lasta vähänkin komentaa tai yrittää ottaa johonkin kantaa, tehdään kyllä täysin selväksi mikä paikkasi on.
Onko kyseessä joka toinen vklp systeemi?
Voisittehan pitää kahta kämppää ja lapsen ollessa isällä oleskella siinä asunnossa jossa kissa ei asu ja muuten elellä yhdessä perheenä. Edellyttäen siis että ne olis lähekkäin ja kissalle löytyis myös sillon aikaa kun ihmislapsi on tärkein.
Ja sitten ap ei edes vaivaudu vastaamaan 😒
Onko sun kissa raapivaa tyyppiä ja minkä ikäinen lapsi?
Joku 1-5 vuotias ei välttämättä muista/tajua/halua pysyä kaukana kissasta, sitä vanhemman kanssa ehkä onnistuukin.