Miten välttää ottamasta yhtä huonoa kumppania kuin edellinen oli?
Moni mamma on nyt joulun alla eronnut mänttimiehestä, joka kohtelee huonosti ja on törkeä. Sanotaan, että ihminen hakeutuu samanlaisten ihmisten pariin aina uudestaan ja siksi uusikin kumppani on usein vastaava sika tai nalkuttaja kuin edellinen. Toisaalta sanotaan, että huonosta suhteesta oppii, mitä pitää välttää. Miten käytännössä voi välttää samat virheet? Itsellä päättyi nyt kolmas parisuhde. Jokaisen jälkeen olen muka oppinut, mitä välttää. Ja kerta kerralta on ollut loppupeleissä huonompi valinta. Eli miten oikeasti tietää, ettei ole taas ottamassa vastaavaa mänttiä? Itsellä kriteeri on ollut "ei mielenterveysongelmaista, vaan tasapainoinen ihminen" mutta kaikki olleet lopulta persoonallisuushäiriöisiä. Ja asia paljastunut vasta kun on jo alkanut seurustella eli valinta tehty.
Kommentit (21)
Jos tulee noin paljon huonoja miehiä vastaan eikä ikinä saa aikaan hyvää suhdetta, voi olla syytä kyseenalaistaa myös oma käytöksensä. Parisuhteessa on aina kaksi ihmistä.
Kuulostaa omituiselta, että kaikki miehet joita valitset olisivat persoonallisuushäiriöisiä. Onko heidät diagnosoitu?
Oletko itse tasapainoinen ihminen? Mikä sinussa saa aikaan sen, että valitset näitä "persoonallisuushäiriöisiä" miehiä joka kerta?
Mietit alusta asti ja aktiivisesti _yhteensopivuutta_. Monet menevät suhteisiin tunteet edellä, miettimättä laisinkaan, että onko yhtään samanlaiset arvot, yhteensopivat persoonat tai halutaanko elämältä yhtään samanlaisia asioita. Rakkaus ei todellakaan riitä oikeassa elämässä, vaikka Disney-elokuvassa riittäisikin.
Lisäksi aktiivisesti kehität itseäsi ja ihmissuhdetaitojasi, jotta sinun kanssasi halutaan olla tekemisissä. Sitä usein sanotaan, että parhaille olisi paljon ottajia.
Omat kriteerit kumppaneille on lähes stratosfääriset ja hyvin spesifit. (Kumppaneideni on mm. oltava polyamorisia, seksuaalisesti kanssani yhteensopivia ja ihmissuhdetaioiltaan hyvin taitavia näin muutamia mainitakseni). Se, että suurin osa karsiutuu matkasta pois, on erittäin hyvä asia. Säästää kaikkien aikaa ja yksin ei ole todellakaan silti tarvinnut olla. Ihmissuhteeni ovat tosi hyviä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki miehet on kivoja otettaessa.
Minkälainen ihminen ottaa miehen tai ottaa naisen?
Yksi hyvä neuvo olisi valita mies aivoilla eikä alapäällä eli ei valita sitä komeakasvoista renttua vaan se hyväsydäminen ja huomaavainen isätyyppi.
Ei kannata myöskään ottaa rumaa miestä ja luulla, että se on automaattisesti mukavampi kuin komea. Ei ole.
Minä olen tullut yksinkertaisesti siihen tulokseen, että miesmakuni on vaan kerrassaan pska. Jätän parisuhteet fiksummille.
Sinun kannattaa ajatella itseäsi magneettina. Millainen itse olet, jos vedät tietyn tyyppistä puoleesi? Eli sinun pitää ensin poistaa itsestäsi se magneetti.
Vetovoiman laki. Samanlainen vetää samanlaista puoleensa.
Toisekseen sinun kannattaa miettiä, MIKSI valitsit kyseisen kumppanin? Tuntuiko hän turvalliselta? Minkä tarpeesi hän täytti?
Kun löydät syyn, mihin puutteeseen mies antoi vastauksen, niin pelkkä,asian tiedostaminenkin voi auttaa. Seuraavan kerran kun tapaay jonkun, joka herättää saman tunteen esim turvallisuuden/jännittävyyden suhteen, niin heti ole valpas.
Kolmanneksi mieti, mikä oli huoltajasi negatiivinen piirre. Alitajuisesti haet sitä samaa. Sen jälkeen mieti, mikä oli huoltajasi positiivinen piirre. Samoin haet sitä samaa.
Kiitos kommenteista! En yhtään tiedä, miksi on valikoitunut mt-ongelmaisia. Kaikki kolme vakavampaa suhdetta olleet ihmisten kanssa, jotka päätyneet lapsuuden ongelmien pohjalta aikuisina terapiaan. Viimeisin sai diagnoosin pers. häiriöstä. Olen itse tasapainoinen ja olen hakenut samaa. En ole valinnut jänniä tai komeita. Viimeisin (ja pahimmaksi osoittautunut) oli ylipainoinen nörtti. Luulin, että hän olisi aito, lämmin ihminen.
En ole etsimässä uutta hetkeen riesakseni, mutta ihmettelen että sitten jos niin teen niin miten ihmeessä valitsen kun joka kerta olen muka ollut kranttu ja yrittänyt valita hyvän mutta ovat osoittautuneet ongelmatapauksiksi.
Omien vikojen analysointi on myös tarpeen ja tietysti niitäkin on. Mutta mikä vika saa aina arvioimaan ihmiset väärin, se olisi kiinnostavaa tietää. Saa luulemaan kulissien pitoa ja teeskentelyä empatiaksi, neuroottisuutta herkkyydeksi, kontrollinhalua välittämiseksi.
ap
Mitä sinä annat kumppanille? Vai oletko pelkästään aina saamapuolella..
1. Komea
2. Viehättävä
3. Varakas
4. Huomaavainen kuuntelija
5. Fiksu
6. Hyväkuntoinen
7. Pukeutuu tyylikkäästi
8. Arvot kohdallaan
9. Yllättää iloisesti
10. Mielikuvituksekas, romanttinen rakastaja
1. Hyvännäköinen (mieluiten hiuksia päässä)
2. Pitää minulle ovea auki
3. On tarpeeksi rahaa hyvään illalliseen
4. Kuuntelee enemmän kuin puhuu
5. Nauraa vitseilleni
6. Kantaa ruokakaupan kassit kotiin
7. Omistaa ainakin yhden solmion
8. Arvostaa hyvää kotona tehtyä ruokaa
9. Muistaa syntymä- ja vuosipäivät
10. Romanttinen ainakin kerran
1. Ei liian ruma (kalju OK)
2. Ei lähde ajamaan ennen kuin olen auton sisällä
3. Työskentelee säännöllisesti - törsää silloin tällöin ulkona syömiseen
4. Nyökkäilee suunnilleen oikeissa kohdissa, kun puhun hänelle
5. Yleensä muistaa kertomiensa vitsien juonen
6. Riittävän hyvässä kunnossa että jaksaa siirrellä huonekaluja
7. Käyttää paitaa joka peittää hänen mahansa
8. Osaa olla ostamatta shampanjaa kierrekorkillisissa pulloissa
9. Muistaa laskea vessan istuimen
10. Ajaa partansa useimpina viikonloppuina
1. Ajelee korva- ja nenäkarvat
2. Ei röyhtäile eikä raavi itseään julkisesti
3. Ei lainaa rahaa liian usein
4. Ei nukahda kun kerron hänelle tärkeitä asioita
5. Ei kerro samaa vitsiä liian usein
6. Riittävän hyvässä kunnossa päästäkseen sohvalta ylös viikonloppuisin
7. Yleensä käyttää saman parin sukkia ja puhtaita alusvaatteita
8. Arvostaa hyvää einesateriaa
9. Muistaa nimesi tarvittaessa
10. Ajaa partansa edes joinakin viikonloppuina
1. Ei säikäytä pikkulapsia
2. Muistaa, missä wc on
3. Ylläpito ei vaadi liikaa rahaa
4. Kuorsaa vain kevyesti nukkuessaan
5. Yleensä muistaa, miksi nauraa
6. Riittävän hyvässä kunnossa seisoakseen omin avuin
7. Useimmiten käyttää vaatteita
8. Pitää pehmeistä ruuista
9. Muistaa, mihin jätti hampaansa
10. Muistaa, että on viikonloppu
1. Hengittää
2. Käy wc:ssä
Ylipainoinen nörtti = 26bmi crossfittiä harrastava dippainssi / kaikki päivät kotona tietokoneella istuva 140kg valas?
nro 10: kiitos hyvästä vastauksesta. Jäin toden teolla miettimään kysymyksiäsi. Mikä viimeisimmän kanssa alussa oli se juttu. Se oli, että on helppo jutella ja arvot ei olleet pinnalliset, siis ei kiinnostanut biletys yms. En ollut mitenkään hullaantunut ulkonäöstä tms, koska päätin antaa juuri tilaisuuden nörtille. Koin että on rentoa ja helppoa olla. Ne oli päällimmäiset tunteet. Toki hyvin varhain jo tuli esille tapahtumia, joista olisi pitänyt tajuta jäykkä ajattelutapa ja aina oikeassa olemisen tarve. Mutta kun toisaalta aikaisemmissa suhteissa yksi opetus itselleni oli ollut, että älä vaadi toiselta liikaa tai yritä muuttaa ketään. Joten oli vaikea tietää, että lopulta se oikeassa olemisen tarve muuttuu kontrolloimiseksi ja alistamiseksi. Ei ollut ulkoisesti vaatimaton nörtti yhtään parempi kuin muut, jopa huonompi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Yksi hyvä neuvo olisi valita mies aivoilla eikä alapäällä eli ei valita sitä komeakasvoista renttua vaan se hyväsydäminen ja huomaavainen isätyyppi.
Jos miestä kohtaan ei tunne intohimoa, ei ole mitään järkeä edes kokeilla suhdetta sellaisen kanssa.
Sanoisin, että kannattaa ottaa rauhallisesti ja tarkkailla mahdollisia varoitusmerkkejä (kuitenkaan stressaamatta liikaa). Kun nyt mietin nuoruusvuosien seurustelusuhteita, olin monessa asiassa aivan liian kiltti ja turhankin anteeksiantavainen. Suvaitsin ja ymmärsin kaikenmaailman töppäilyjä ja jopa suoranaista huonoa käytöstä. Nyt vähän vanhempana tulee mieleen monia tilanteita, joiden jälkeen olisi kannattanut sanoa kiitos ja näkemiin.
Esimerkkejä tällaisista: poikaystävän passiivis-aggressiivisuus ja piiloilkeily, mykkäkoulu ja murjotus; toisen poikaystävän jatkuva tissuttelu, jota muistan ihmetelleeni. Vasta myöhemmin tajusin, että hän oli ihan oikea alkoholisti.
Jos jonkun seurassa tulee epämääräisen paha olo tai joutuu olemaan koko ajan jotenkin varpaillaan, kannattaa juosta ja lujaa. Jos toinen naljailee ja ilkeilee muka huumorin varjolla, kannattaa häipyä. Jos tyyppi tunnustaa rakkauttaan lyhyen tuntemisen jälkeen, silloinkin kannattaa häipyä. Olkoon vaikka kuinka mukava tyyppi, huonoa käytöstä tai typeryyksiä ei tarvitse sietää keneltäkään.
En usko yhtäkään ihmistä, joka ilmoittaa itse olevansa tasapainoinen.
En etenkään sellaista, joka ilmoittaa olleensa kolmen miehen kanssa, jotka vaan osoittautuivat persoonallisuushäiriöisiksi.
Tiedätkö edes mitä se tarkoittaa, että se on varsin harvinaista?
Oletko nuori vai ymmärtämätön, jos et tiedä, että ihminen vetää puoleensa kaltaistaan seuraa? Tai pikemminkin sellaista, jonka haavat sopivat sinun haavoihisi.
Sinuna jättäisin miesten ihmettelyn nyt tauolle, ja hakeutuisin terapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Naisilla tuntuu MT-ongelmat räjähtävän käsiin siinä 40v nurkilla.
Moni alkaa viimeistään 40 .n tienoilla selvittää historiaansa ja kipupisteitään, jos ei ole sitä aikaisemmin tehnyt. Moni nainen lakkaa myös nöyristelyn, toisten (miesten) miellyttämisen, opettelee sanomaan ei ja kieltäytyy häärimästä yleisenä palvelijana.
Se harvemmin on ympäristön mieleen.
En tiedä, en käytä tinderiä tai muitakaan "parituspalveluita"
Tää on kyl hyvä kysymys tai pohdittava tää keskustelu. Tätä nimittäin on nähnyt paljon, että ihminen on valinnut samankaltaiset ihmiset peränsä jälkeen. Ollaan me ihmiset mielenkiintoisia olentoja. Yksi tuttuni on päätynyt seurustelemaan aina naisten kanssa, jotka ovat riippuvaisia, mustasukkaisia ja kärsivät joistakin mielenterveysongelmasta (yleensä kyseessä ollut juuri masennus). Ovat myös olleet yleensä se suhteen dominoiva puoli, mies usein loppujen lopuksi jotenkin tossun alla. Suhteiden päättymisessäkin on toistunut samankaltainen kaava: suhteet ovat päättyneet niin että miehellä ollut aina uusi katsottuna eli alussa paremmalta vaikuttava nainen kiikarissa ja kun uusi on varmistettu vaihtoehto niin ero ja vaihtaminen uuteen. Ekalla kerralla oli henkistä pettämistä niin sanotusit vaan tai tämä uusi tarjosi pelkkää olkapäätä kun mies avautui suhteestaan. Toisella kerralla mies pettikin taas mutta myös fyysesti ja oli avautunut tälle uudellekin suhteestaan ennen varsinaista eroa. Saa nähdä, käykö noin kolmen vuoden päästä taas sama juttu. Kyseessä on pikkuveljeni, joka on muuten ihan ok, mutta ei mielestäni ole kuitenkaan itsenäistynyt. Ollut suhteessa vakavasti teini-iästä (15-vuotiaasta, nyt 23-vuotias eikä ole ollut yksin ollenkaan).
Minä olen taas sellaisten, joiden alkoholinkäyttö on yleensä aiheuttanut ongelmia tai he ovat olleet muuten sellaisia, joilla on huono itsetunto ja heillä on ollut tarve näyttää, että ovat oikein miehekkäitä. Se voi olla se magneetti että vedän yhtä huonon itsetunnon omaavia miehiä puoleeni. Olen alkanut pikku hiljaa työstää sitä ja nykyiseni on yhtä itsenäinen kuin minäkin: Ei vaadi että nähdään 24h ja molemmilla on vielä omat elämät, vaikka 27-vuotiaita ollaan jo.
Kaikki miehet on kivoja otettaessa.