Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mä olen ihan loppu. Olen väsynyt, kivut ovat hirveät ja mies ilkeä.

Vierailija
22.12.2017 |

Ihana joulu siis. Minulla on krooniset kivut, jotka alkavat jo syödä mielenterveyttä. Olen juossut eri lääkäreillä ja mitään ns. syytä ei ole. Lääkkeet eivät auta. Vi*tuttaa ihan hirveästi koko ajan. En pysty nukkumaan, tai nukun noin 4 tuntia yössä. Olen jäätävän väsynyt ja kipeä.
Mies on ilkeä ja yksinkertainen, ihan kamala yhdistelmä. Olisi edes fiksu ja ilkeä. Vaan ei. Lapset voivat pahoin tuon ilkeän miehen vuoksi ja minä yritän pitää jotain järkeä tässä perheessä, vaikka olen tosi sairas.
Mä haluaisin vain nukkua, vaan nyt on pakko siivota ja laittaa ruuat. Lapsille en tätä järjetöntä vitutusta halua näyttää, joten sekin on raskasta. Ne vaativat koko ajan jotakin, tee sitä tee tätä, vie tuonne, hae täältä. Anna rahaa, osta tuota ja tätä. Ja raivoavat jos eivät saa.
Että hyvää ja iloista joulua itse kullekin.
Äsken vetäisin kipulääkkeet ja lasin viiniä että kykenen kylpyhuoneen ja saunan pesemään. Ja kun näen tuon ilkeän miehen, tulee suorastaan kuvottava olo.

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkälaiset krooniset kivut?

Vierailija
2/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Buhuuuu, hyvin oot kasvattanut kakaras jos alkavat raivoamaan kun jtn eivät saa 😁😁

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et sinäkään kovin kiltiltä ja iloiselta vaikuta. Ymmärrätkö, että sinun mielialasi vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin? Jos yhtä vit* ttaa, niin kaikkia vit*ttaa.

Vierailija
4/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sellaista se elämä on. Voi sua pientä ! Tuli niin surullinen mieli sun puolesta. Älä välitä ääliöukosta. Kuuraa se sauna, keitä itselles vahvat kahvit ja painu kunnon löylyihin rentoutumaan edes hetkeksi.

Sano kakaroille ja miehelle, että jos et saa olla rauhassa, alkaa tulla ruumiita.

Vierailija
5/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No juurihan sanoin, että nämä loputtomat kivut vaikuttavat mielenterveyteen. Kukaan ei kestä vuodesta toiseen kestävää saata*allista hermosärkyä ja valvomista ilman että hermo kiristyy. Kokeile, säilyykö äiti aurinkoisen asenne tuollaisessa tilanteessa?

Jäätävää hermosärkyä yleensä niska-selkä-käsivarret, usein mylös jaloissa. Päätä särkee aina. Yritä siinä olla "kiltti ja iloinen". Ei, se ei onnistu. 

Huimaa ja oksettaa myös usein. Silmissä sumenee kun väsyttää niin paljon. 

ap

Vierailija
6/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on viime aikoina ollut vahvana halu kuolla. Ihan hirveää. En voi kuolla, en halua kuolla, haluan olla lasteni elämässä. Mutta kun tämä paska ei lopu koskaan, tämä kipu siis. Sain vahvoja kipukynnystä nostavia lääkkeitä (ne ei siis poista kipua), mutta niistä tuli lähinnä haittavaikutuksia. Oli pakko ajaa se lääkitys alas. 

Käyn töissä joka päivä, ja ajoittain on pakko lähteä kesken päivän kun kivut ovat sietämättömät. Onneksi on joustavat työajat. Välillä mietin auton ratissa, miten helppoa olisi ajaa siihen kallioon. Aivan kamalia ajatuksia, enkä oikeasti halua kuolla, mutta olen ihan loppu.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun pitää ap vaatia hoitoa. Nykyään sitä on tosi vaikea saada. Käy vaikka yksityisellä. Onhan noin koviin kipuihin syy löydettävä.

Vierailija
8/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ystäväni kivut alkoivat lievittyä, kun hän teki elämässään muutoksia: karsi ikäviä asioita pois. Oletko varma, ettei ahdistuksesi ole osasyynä niihin? Miksi ihmeessä olet ilkeän ihmisen kanssa? Arvosta itseäsi ja lapsiasi ja tee ratkaisuja. Olen teidän puolella!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ongelma on suhteessanne.  Stressaat siksi yli äyräiden. Juoksin yksityislääkäreillä aikoinaan, tukkaa lähti päästä ja jalkoja kutisi öisin -häiritsi reilusti yöunta vuosien aikana. Kaikki kokeet otettiin, ei fyysistä vikaa. Ensimmäinen lääkäri vihjaisi minulle stressistä, pidin sellaisen puhuttelun että morjens, ei voi pitää paikkansa, koska olin jo tottunut hektisyyteen. Tonnin keikka kaikkineensa. Vasta myöhemmin ymmärsin, kun oli rauhallisempaa ajanjaksoa elämässä, missä vika. Muutin kaiken, vaadin vastuuta muillekin perheenjäsenille. Älä kysy millä tavoin. :D Tukkani kasvoi takaisin, jalkani eivät kutise, olen terveempi, jopa vähän nuorentunut.

Vierailija
10/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi et eilen pessyt saunan lattiaa kun olit lauteiden alla miestä piilossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi et eilen pessyt saunan lattiaa kun olit lauteiden alla miestä piilossa.

Selvittämättöäsi ongelmien läpi paistaa oma tyhmyytesi. Se välittyy katkerina kommenttina, joka kertoo ainoastaan sinun ongelmista.  Miksi heität noi typerää kommenttiia. Jos oma elämäsi perustuu vain siihen, että olet ollut henkisen väkivallan alaisessa suhteessa, älä tyrkytä sitä muille. Jos ole itse joutunut mitenkään olemaan piilossa perhesuhteissa, toivottavasti olet kertonut ongelmastasi auttavalle, puolueettomalle taholle. Mun ei ole koskaan tarvinnut olla ketään piilossa,  piiloleikin yrittäjistä on kokemuksia.  Musta ne on vaan leikkiä, kun niiden itsetunto on heikko, hukassa ovat.  Hyvää joulu sinullekin, jonka elämänarvot on vinkkelissä.

Vierailija
12/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen pahoillani, etteivät kipukynnystä nostavat psyykelääkkeet auttaneet sinulla.

Suosittelen uutta lääkärikäyntiä, koska kipulääkkeitä on suuri määrä tarjolla eivätkä kaikki lääkkeet tietenkään sovi kaikille. Minä annan ylen, jos otan joitain kipulääkkeitä, mutta pystyn syömään esimerkiksi gramman Para-Tabseja ja viiden millin OxyNormia. Lyricaan sain reseptin, mutta en koskaa hakenut lääkettä. Tuttua potilasta kyseinen lääke auttaa. 

Toivotan mahdollisimman kivutonta ja hyvää joulua sinulle ja perheellesi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnistin kyllä stressin. Viime vuosi oli aivan kaamea, työt, opinnot ja muut hommat. Jätin pois kaiken ns. vapaaehtoisen, työ oli pakko pitää tietenkin. Karsin stressinaiheuttajat minimiin ja opettelin olemaan. Olen nyt yrittänyt elää stressittömästi 3 kk mutta mikään ei ole parantunut. Päinvastoin hermo kiristyy entistä enemmän, koska ei ole "pakoreittiä". Säryt ovat yhtä pahat, siihen ei ole apua mistään. 

Olen aina ollut todella optimistinen ja positiivinen ihminen, mutta nyt alkaa olla kaikki voimat loppu sen suhteen. Kuten Aku Ankka sanoo, pohja se on miunki säkissäin. Tai ainakin Akkarista sen luin. 

Meillä ei ole väkivaltaa, ei fyysistä eikä henkistä, vaikka joku niin tuossa ehdotteli. No joo, ilkeä ja tyhmä mies on toki henkistä väkivaltaa, mutta ei ehkä pahinta kategoriaa. 

Sauna on pesty. Menen sinne huomenna sitten yksin. Nyt en jaksa.

ap

Vierailija
14/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani, etteivät kipukynnystä nostavat psyykelääkkeet auttaneet sinulla.

Suosittelen uutta lääkärikäyntiä, koska kipulääkkeitä on suuri määrä tarjolla eivätkä kaikki lääkkeet tietenkään sovi kaikille. Minä annan ylen, jos otan joitain kipulääkkeitä, mutta pystyn syömään esimerkiksi gramman Para-Tabseja ja viiden millin OxyNormia. Lyricaan sain reseptin, mutta en koskaa hakenut lääkettä. Tuttua potilasta kyseinen lääke auttaa. 

Toivotan mahdollisimman kivutonta ja hyvää joulua sinulle ja perheellesi!

Kiitos.

Minä syön 1g panadolia, 800 mg ibuxinia, panacodia ajoittain, triptylin jätin kun se oli kamala. Kortisonikuuri oli tässä juuri, mutta se teki minut todella huonovointiseksi. 

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
22.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap mä ymmärrän ja samassa veneessä. Niin usein miettinyt täysin samaa, että Kunpa mies olisi edes älykäs ja ilkeä, mutta ei! Tyhmä ja ilmeisen psykokin.

Lapsi 10v. oli kateissa pari tuntia, mä itkin kun ei ole lapsen tapaista laisinkaan, mies nauroi hätääni ja matki itkuani.

Olin suuressa leikkauksessa muutama viikko sitten, mies ei tietenkään kysellyt vointia tai olinko edes elossa enää, ei viestejä tai puheluita. Kotiuduttua heti vaan kotitöihin, kukaan ei tee niitä kuin minä. Lapset vielä verrattain pieniä, no 10v. osallistuu sen minkä osaa ja jaksaa.

Kroonisesti sairas jo vuosikausia. Sattuu noukkia lattialta lasten roinaa, mies ei auta mitenkään. Pitää työssäkäyntiään riittävänä panoksena. On lyönyt monta kertaa, vähättelee jne. Tunnen itseni nollaksi nyt.

Monet äidit pysyvät pelon takia paikoissa liitoissa. Jos eroaa, niin sittenhän se helvetti lapsille vasta alkaakin. Sossuthan pakottavat tapaamaan myös psykovanhempaa, joka tietysti tekee kaikkensa satuttaakseen lapsia henkisesti ja joskus fyysisestikin, jotta exää sattuisi mahdollisimman paljon.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kaksi yhdeksän