Pettämisestä jo yli vuosi - silti yhä kummittelee

Minä kun ajattelin, että olen päässyt pikku hiljaa yli. Ensimmäinen avomieheni jätti minut toisen takia ja he ovat seurustelleet siitä lähtien. Ovat samassa työssä eli siellä tapasivat, mutta pettäminen tapahtui joissakin juhlissa. Ehdimme olla kolme vuotta yhdessä, joten ehkä suhteen kesto voi olla syy sille että toipuminen vähän kestää. Ehkä eniten, mikä vaivaa, on se että syytän asiasta itseäni. Ex jopa sanoi, että lähti koska masennuin (muutto toiselle paikkakunnalle ei ollut helppoa minulle, kun vanhat ystäväni ja perheeni jäivät kotikaupunkiini ja ex oli ainoa tukeni). Syytti jopa minua, että petti ja se kalvaa yhä. Olen ymmärtänyt, että ihminen pettää yleensä, jos suhteessa menee huonosti tai toinen ei ole tyytyväinen. Mutta onko pettäminen silti oikeutettua?
Sinänsä nämä kaikki nousivat uudestaan pintaan, kun tapasin uuden poikaystäväni. Olemme olleet virallisesti yhdessä puoli vuotta (asumme omissa asunnoissa). Hyvässä mielessä joitakin samankaltaisuuksia löytyy, mutta kuitenkin persoonana erilainen kuin eksäni. On oikein huomaavainen, itsenäinen, komeakin eli siis, aivan ihana. Olen myös ymmärtänyt sinkkuvuoteni aikana, että eksäni loppujen lopuksi ei ollut minulle sopiva. Hän petti usein lupauksia, ystävät ja harrastukset menivät edelle ja kun tarvitsin häntä, hän oli ystäviensä kanssa juomassa. Haukkui jopa minua kerran ystävilleen ja syytti minua kaikesta. PElkään vain, että aiemmat kokemukset pilaavat hyvältä vaikuttavan suhteen. En epäile uutta poikaystävääni, epäilen enemmänkin itseäni. Mustasukkaisuutta ei ole vielä ilmennyt, ehkä sitä normaalia vain, mutta en pelkää hänen pettävän. Jotenkin se, että minua syytetään siitä, että eksä petti, lisää syyllisyydentuntoani tai saa minut tuntemaan, että olen huono ihminen. Olen käynyt asiantuntijan kanssa keskustelemassa, ja tuntuu että pitää mennä takaisin. Vaikka uusi poikaystäväni on aivan ihana, silti ajattelen itsemurhaa lähes päivittäin siksi, että mitä eksäni teki tai mitä hänen mielestään tein hänelle... En ollut hänen ensimmäisensä. Ennen minua hän kertoi olleensa parisuhteessa hyvin mustasukkaisen tytön kanssa, joka esti häntä harrastamasta tai tapaamasta kavereita. Kun kyselen muilta eli yhteisiltä ystäviltä, että vaikutinko sellaiselta myös, he sanoivat että en todellakaan. Onko tässä vain se, ettei eksäni loppujen lopuksi päässyt ikinä yli ensimmäisestään? Hän puhui eksästään hyvin ilkeään sävyyn ja syytti tätäkin kaikesta. Kaiken lisäksi tyttö oli masentunut, pahemmin kuin minä. Aloimme seurustella kuukauden kuluttua heidän erostaan, nyt hän alkoi tämän uuden kanssa jonka kanssa petti niin parin viikon sisällä. Eksäni ystävät ovat pitäneet minuun yhteyttä eron jälkeen, mutta eksäni ei ole heihin. Kuulemma tämä uusi tyttö ei halua tavata heitä tai eksänikään ei ole kiinnostunut esittelemään häntä heille.
Tarinani ei ole ensimmäinen, mutta tuskin viimeinenkään...