Te, jotka olette saaneet töitä menemällä ovelta ovelle kyselemään! Kysymyksiä

Eikä oikeasti löydy ketään? Auttaisitte työttömiä neuvomalla, miten se käytännössä onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitan siis teitä, jotka olette jalkautuneet ja kysyneet töitä itse kasvotusten kävelemällä sisään jonnekin ja saaneet töitä. Kysyisin muutamaa asiaa, kun pohdin, voisiko se toimia. No, siis kysymyksiin. Vastatkaa, miten haluatte ja mihin jaksatte.

1. Minä vuonna olit liikkeellä?

2. Miltä alalta ja millaisesta paikasta sait töitä? Mikä koulutus sulla oli/on pohjalla? Millainen työhistoria sulla oli aikaisemmin?

3. Ikäsi tuolloin, sukupuoli, elämäntilanne, ulkonäkö ja olemus suurinpiirtein.

4. Miten tilanne eteni? Kenelle puhuit? Mitä sanoit ja miten sulle vastattiin? Onko ollut negatiivisia kokemyksia?

5. Millaisiin paikkoihin voi mielestäsi mennä kyselemään?

Arvostan, jos joku vastaa.

1. Laitan tähän paikat, joihin olen päässyt, ne ovat olleet vuosina 1992, 2003, 2004, 2011 ja 2012

2. Kyseessä apteekit, joko teknisenä (ilman mitään koulutusta tosin alalle pyrkivä/alaa opiskeleva opiskelija) tai myöhemmin farmaseuttina. Työhistoriaa ei samalta alalta ekoilla kerroilla.

3. 20-40-vuotias, perusnätti, lapseton/perheellinen

4. Puhuin apteekkarin kanssa. Jos tarvetta oli, minut palkattiin aina.

5. Apteekkialalle :) Työllistyminen onkin pääsyy olla alalla.

Vastaan vaan nopsaan että vuonna 1998 pääsin yhteen mainostoimistoon duuniin noin. Olen naismaisteri.

Kiitos kovasti. :) Nämä tuo toivoa.

ap

18-25-vuotiaana pieniin yksityisiin kahviloihin ja huoltoasemille. Viimeisin oli vuonna 2012.

Sain heti töitä, kun noilla aloilla kierto on kova, tekijöitä tarvitaan ja työ itsessään ei mitään kovin herkkua. Varmaan saattaisi onnistua joissain paikoissa edelleen. Ravintola/kahvilatöitä on paljon tarjolla ja tekijöistä pula, sehän sen onnistumisen aika pitkälti määrittelee.

Mitään asiantuntijatöitä en lähtisi ovelta ovelle kyselemään, se on ihan erilainen maailma rekrytointietiketteineen ja toimintatapoineen. Usein tarjontaa myös enemmän kuin tarvetta, joten työnantajaa ehkä lähinnä ärsyttäisi ovelle tunkevat kyselijät.

Ellet sitten ole jotenkin tunnettu, hyvää pataa pomon etc kanssa, erittäin kyvykäs, jotenkin erityinen ja hyvin verkostoitunut tyyppi, jonka moni ottaisi kiljuen töihin. Silloin voit ehkä itsevarmasti käväistä paikan päällä ohimennen tarjoamassa mahdollisuutta saada sinut töihin ko. firmaan.

Mutta töitä voi hyvinkin saada paikan päältä joistakin suorittavan tason tehtävistä, kuten ravintola-ala, siivous, kotiapu jne. Yksityisiltä ehkä helpommin.

Kiitos edelleen. Itse olen kouluttamaton (ylioppilas, sairastuin juuri ennen ennen LuKin suorittamista). Olen 28v mies. Olen maannut vuosia kotona mt-ongelmieni kanssa, mutta pikkuhiljaa pitäisi lähteä uuteen nousuun.

Tekisin mitä vaan, mihin pystyn. Mulla on paha astma ja allergioita. Teen mitä tahansa, jos pystyn siihen. Jakelin sanomalehtiä joskus, mutta jalkoihin tuli liian pahoja rasitusvammoja. Se oli mun ainoa työpaikkani ikinä. Muuten keskityin vain opiskeluun, kunnes mielenterveys petti. Enkä onnistunut saamaan töitä hakemuksilla muutenkaan. Opiskeluaikana säästin opintotuesta ja kituutin kesät, kun töitä en saanut. Rupesin jossain vaiheessa hakemaan metsästä syötäviä kasveja yms.

Jos ei tarvitse juosta ylös ja alas viiteenkymmeneen kerrostaloon lyhyessä ajassa, eikä astma ja allergiat haittaa, niin teen mitä vain. Pää ei nykyisin kestä esim ison marketin hälinää. Mutta jos ei tarvitse keskittyä moneen asiaan samalla kertaa, olen ok.

Tuntuu usein toivottomalta,

ap

Opiskele lääketyöntekijäksi ja pyri apteekkiin. Tosin paras työllisyys niissä on farmaseuteilla. Työ on ihan kivaa, jos asiakaspalvelu ei pelota, siihen kyllä tottuu, jos on hiukankaan seurallinen luonne tai vaikkei ois seurallinenkaan, niin ainakin päivän ihmiskiintiö täyttyy mukavasti, mutta kohtaamiset ovat lyhyitä per asiakas.

Opiskelu on jnkv vaativaa, mutta aika koulumaista siis valmis ohjelma, ja tapahtuu yliopistossa, ja nykyisin alalle on sisäänpääsykoe. Siis farmaseutiksi.

Vierailija kirjoitti:

Opiskele lääketyöntekijäksi ja pyri apteekkiin. Tosin paras työllisyys niissä on farmaseuteilla. Työ on ihan kivaa, jos asiakaspalvelu ei pelota, siihen kyllä tottuu, jos on hiukankaan seurallinen luonne tai vaikkei ois seurallinenkaan, niin ainakin päivän ihmiskiintiö täyttyy mukavasti, mutta kohtaamiset ovat lyhyitä per asiakas.

Opiskelu on jnkv vaativaa, mutta aika koulumaista siis valmis ohjelma, ja tapahtuu yliopistossa, ja nykyisin alalle on sisäänpääsykoe. Siis farmaseutiksi.

Mietinkin juuri, että miksi en voisi olla farmaseutti. Asiakaspalvelu on isoin kysymys. Kuulemma olen siinä ihan hyvä. Kuntouttavassa työtoiminnassa olen kokeillut ja todennut, että voisin sitä tehdä. Lisäksi olisi ehkä kiinnostustakin.

Olen opiskellut vaativia juttuja, joten opiskelun vaativuus ei olisi ongelma.

Miksi ei..

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskele lääketyöntekijäksi ja pyri apteekkiin. Tosin paras työllisyys niissä on farmaseuteilla. Työ on ihan kivaa, jos asiakaspalvelu ei pelota, siihen kyllä tottuu, jos on hiukankaan seurallinen luonne tai vaikkei ois seurallinenkaan, niin ainakin päivän ihmiskiintiö täyttyy mukavasti, mutta kohtaamiset ovat lyhyitä per asiakas.

Opiskelu on jnkv vaativaa, mutta aika koulumaista siis valmis ohjelma, ja tapahtuu yliopistossa, ja nykyisin alalle on sisäänpääsykoe. Siis farmaseutiksi.

Mietinkin juuri, että miksi en voisi olla farmaseutti. Asiakaspalvelu on isoin kysymys. Kuulemma olen siinä ihan hyvä. Kuntouttavassa työtoiminnassa olen kokeillut ja todennut, että voisin sitä tehdä. Lisäksi olisi ehkä kiinnostustakin.

Olen opiskellut vaativia juttuja, joten opiskelun vaativuus ei olisi ongelma.

Miksi ei..

ap

Loistavaa! Tuumasta toimeen sitten vaan! Vaikka en tunne sinua iloitsen puolestasi jos asiasi järjestyvät!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskele lääketyöntekijäksi ja pyri apteekkiin. Tosin paras työllisyys niissä on farmaseuteilla. Työ on ihan kivaa, jos asiakaspalvelu ei pelota, siihen kyllä tottuu, jos on hiukankaan seurallinen luonne tai vaikkei ois seurallinenkaan, niin ainakin päivän ihmiskiintiö täyttyy mukavasti, mutta kohtaamiset ovat lyhyitä per asiakas.

Opiskelu on jnkv vaativaa, mutta aika koulumaista siis valmis ohjelma, ja tapahtuu yliopistossa, ja nykyisin alalle on sisäänpääsykoe. Siis farmaseutiksi.

Mietinkin juuri, että miksi en voisi olla farmaseutti. Asiakaspalvelu on isoin kysymys. Kuulemma olen siinä ihan hyvä. Kuntouttavassa työtoiminnassa olen kokeillut ja todennut, että voisin sitä tehdä. Lisäksi olisi ehkä kiinnostustakin.

Olen opiskellut vaativia juttuja, joten opiskelun vaativuus ei olisi ongelma.

Miksi ei..

ap

Loistavaa! Tuumasta toimeen sitten vaan! Vaikka en tunne sinua iloitsen puolestasi jos asiasi järjestyvät!

Koitan saada asiat järjestymään. Mulla on nyt sitten yksi vaihtoehto lisää. Ajattelin hakea pariin ammatilliseen koulutukseen ensi vuonna, mutta samalla voi hakea farmaseutiksikin. En kai liian vanhakaan vielä ole. :)

ap

2011 marssin silloista kotiani lähimpään kauppaan. Pyysin tavata myymäläpäällikön, esittäydyin ja annoin hänelle suoraan käteen hakemukseni. Mitään hakua heillä ei siis silloin ollut päällä. Myöhemmin kutsuttiin haastatteluun ja sain paikan. Ei alan koulutusta tai kokemusta lainkaan, olin ylioppilas ja aloittamassa yliopisto-opinnot. Aiemmin tehnyt kesätöitä mm. siivoajana ja puutarhalla. Olen todellakin sitä mieltä että kyllä tekevälle työtä löytyy! Asenne, sinnikkyys ja hyvä ensivaikutelma ratkaisee.

Asenteesi vaikuttaa todella hyvälle. Ja jos kerran olet joskus aikaisemminkin opiskellut niin tiedät ehkä mitä se vaatii. En nyt tiedä onko mahdolista avoimessa opiskella jos ei ekalla kerralla pääse sisään. Eri.