pk:n tädit/ pph:t

Minä itse kanssa vaihdatan lapsellani joka päivä vaatteet.

Itse tiedän miltä tuntuu hoitaa lasta, jonka vaatteet likaiset niin haluan, että omillani on joka päivä puhtaat ja raikkaalta tuksuvat vaatteet.

Tyytyväinen itseensä, muihin lapsiin, aikuisiin ja vanhempiin. Leikkii.



Huolestuttaa pissalle haisevat, riehuvat, syrjäänvetäytyvät...

ujot ja muut sitten vissiin huonosta.. ainakin kuutosen mukaan. Miten selittyy se, että samasta kodista tulee aivoin, suloisen aurinkoinen ihmisille höpöttävä lapsi, sekä erittäin ujo ja syrjäänvetäytyvä lapsi..

kun ovat esim sukkikset olleet niin likaiset ,että seisoivat jo yksin pystyssä.

kun et kerran tiedä, että on erilaisia lapsia. Toiset ujompina seurailevat ja tarkkailevat, toiset taas reippaita rämäpäitä.

Se ei todellakaan kerro kodista yhtään mitään.

samoin jos lapsi ei tule kontaktiin aikuisen kanssa. Liiallinen riehuminen ja jatkuva äänekkyys ja omituiset jutut ovat merkki, että kaikki ei ole kunnossa.



Likaisista vaatteista en minäkään tykkää. On ihanaa, kun joukossa on muutama lapsi joka tuoksuu RAIKKAALLE ei siis millekään huuhteluaineelle. Likaisista sukanpohjista näkee millaisessa kunnossa on kodin lattiat. Koiran- ja kissankarvaiset vaatteet ovat mulle öklötys.

eli onko lapsi, nuhruinen, likainen, vai puhdas, tuo jo heti jotain mieleen perheestä. Tietysti asiaan vaikuttaa myös millainen on vanhempien yleisolemus. Ei tietenkään tarkoita sitä että lapset puettaisiin aina " parempiin" vaatteisiin päiväkotiin, koska siinä taas ei ole mitään järkeä, vaatteet kuluu ja nuhraantuu päivän temmellyksissä kuitenkin.. vaan siistit ja ehjät vaatteet.

Toinen asia joka saa huolen tietysti nousemaan, on lasten puheet. Jos lapsi puhelee ihmeellisiä asioita perheenjäsenistään, on se aina hieman outoa. Vaikka että, " meidän isä löi äitiä kun äiti oli tuhma" tai " me herättiin veikan kanssa yöllä eikä ketään ollutkaan kotona.." jne.

Toki myös sosiaalisten taitojen puuttuminen ihmetyttää, jos aina riidat ratkaistaan lyömällä, tai lapsi ei kestä mitään pettymyksiä, on mallit selkeästi opittu kotoa. Yleensäkin, kotona kaiken saavat lapset ovat erittäin haastavia kasvatettavia.

Ja tietty jos ennen sosiaalinen ja iloinen lapsi vetäytyy ja on iloton, ei leiki yms. eli on masentumisen oireita, on tietenkin selvää että kotitilanne on muuttunut tai joku asia lasta painaa..

Tälläisiä esimerkkejä tuli tällä tarhantätillä mieleen.

En voi käsittää kun toiset vanhemmat tuo lapsensa hoitoon likaisissa vaatteissa ja pahimmassa tapauksessa useamman päivän samoissa vaatteissa.

Inhottaa ottaa lasta syliin jos monen päivän ruuat ja räät vaatteissa.

Olen tuntenut itse häpeää, kun meillä on joka päivä puhtaat vaatteet. Puhtaus on muutenkin neuroosini, haistelen joka ilta lastemme hiuksia ja joudunkin ne pesemään päivittäin.