Lue keskustelun säännöt.
Suomesta on tullut kotiäitiyhteiskunta
20.09.2007 |
Suomesta on tuoreen tutkimuksen mukaan tullut julkisen vallan tukema kotiäitiyhteiskunta. Meillä tuetaan alle kolmevuotiaiden kotihoitoa, mikä ei ole linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa. EU:n ja etenkin Pohjoismaiden tavoitteena on kannustaa naisia palkkatyöhön, joten päivähoito on tärkeässä asemassa.
Moni Euroopan maa on jo kyennyt täyttämään EU:n toiveen, jonka mukaan 90% kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista lapsista on esikoulussa vuoteen 2010 mennessä. Suomi on poikkeus, sillä täällä vain kuusivuotiaat ovat puolipäiväisessä ja maksuttomassa esiopetuksessa.
- Kolmivuotiaita ja sitä vanhempia hoidetaan meillä eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen paljon kotona. (STT)
Totuus on siis aivan toista, kuin mitä esim. tämän palstan kirjoitusten pohjalta luulisi. Täällä harrastetun hutkimisen perusteella voisi kuvitella, että valtaosa suomalaisista äideistä jättää lapsensa suunnilleen heitteille dollarinkiilto silmissään, ja lähtee itsekkäästi työelämään.
Totuus on päinvastainen, ja perustellusti voi kysyä, mitä merkitsee esim. naisten tasa-arvolle tällainen asenneilmasto, joka haluaa patistaa naiset neljän seinän sisälle hellan ääreen ja lapsia hoitamaan.
Kommentit (9)
Vierailija:
äitejä osa-aikaiseen työhön. Tähän auttaisi esim. kotihoidontuen porrastaminen. Näin naiset eivät syrjäytyisi/joutuisi huonoon asemaan työelämässä, mutta silti pystyisivät olemaan pienten lastensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei vaan,
olen kohta lopettelemassa virallista äitiysloma-aikaa. Useaan kertaan olen kuullut tuttujen ja vähän tuntemattomienkin suusta oletukset että ethän vie lastasi vielä piii...itkään aikaan hoitoon, kai ainakin 2 tai 3 vuotta olet kotona. Koen että minun pitäisi jotenkin pystyä perustelemaan ihmisille se että en halua jäädä a' 300 euroa kuussa lastani hoitamaan kotiin ja samalla murehtimaan täällä voimattomana miten saan perheen centit siinä tilanteessa riittämään. Olen koulutettu ura-äiti enkä koe olevani huono ihminen vaikka lapsi hoitoon varmaan pikapuoliin meneekin. Kyllä Suomessa ihan käytännön tunneilmastona tuntuu olevan ihanne että pienen lapsen äiti pysyköön kotona. En sitä olisi uskonut ellen itse kokisi. Sain edellisen lapsen vuosia sitten ja silloin kukaan ei ihmetellyt vaikka vuoden vanhan lapsen kiikutinkin hoitoon ja jatkoin työuraani. Nyt minun siis pitäisi olla jotenkin jalostuneempi tässä suhteessa.
joka haluaa ja voi olla ja se, joka ei voi tai halua olla niin vieköön lapsensa hoitoon vaikka neli kuisena. Ihan sama mulle, ei vois vähempää kiinnostaa miten muut elämänsä järjestää, kukin varmaan tekee niin kun parhaaks näkee ja se on tuskin keltään pois! Tää palsta on taas täynnä minä, minä, minää.
Meidan aitimme taistelivat etta saatiin kunnallinen paivahoito kaikille, me taistelemme etta naiset jaisivat kotiin kunnes se kuopuskin on 3v. Hassua, ei voi muuta sanoa.
Mua ei voisi vähempää kiinnostaa onko naapurisi töissä ja sinä kotona tai toisinpäin!
Minua kiinnostaa perheen HYVINVOINTI. Ei tartte nyhjätä kotona tai mennä töihin jos haluaa muuta!
Kun on valintana ihan oman mielen mukaan sekäettä niin miksi tästä tarttee vääntää?
Musta on upeeta että ollaan kotona vuosia. Itse olen nyt töissä vaikka on kaksi leikki-ikästä lasta. En ole järjin korkeelle koulutettu, työ on paska. Mutta sillä rahalla maksaa elämistä!
Haaveissa on lisää lapsia ja ajatuksena olla KAIKKIEN lapsien kanssa sitten kotona.
Musta tää on tasa-arvoa että saa valita. Ei se että ollaanko kotona vai töissä. Voihan sitä antaa perheille porkkanoita niin töihin voi palata helpommin tai vähentää etuuksia jollon taas palataan töihin, mutta se että palaa töihin vaikka haluaa olla kotona voi kääntyä perhettä kohtaan huonoksi asiaksi. Ei se ole taas tasa-arvoa jos ei ole varaa valita. TOISAALTA: voihan asiaa verrata aina esim. isään joka joutuu jättämään lapsen usein jopa heti lapsen synnyttyä toiselle vanhemmalle hoiteisiin ja menemään töihin.. Eli onko se TASA-ARVOA?
On mullekin huokailtu " Voikun se nuorempi lapsi on NIIIIIIN pieni, kuinka raaskit olla erossa?"
Tai: " Onneksi minä sain olla aikoinaan kotona lapsien kanssa!"
Se on asennevamma jos ei ymmärrä että toiset tekee toisia valintoja. Jos ei itse halua mennä jonnekin niin toinen voi niin tehdä, vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa liki 80% yli kolmevuotiaista kuitenkin on hoidossa kodin ulkopuolella. Meillä sitä ei vain kutsuta esikouluksi. Enkä nyt muutenkaan pitäisi tuota yhtenä totuutena.
Suomessa naiset ovat käyneet jo pitkään työssä kodin ulkopuolella. Monissa etelä-euroopan maissa suuntaus on vasta kääntymässä siihen.
Enkä meso. Kunhan kirjoitan että tasa-arvoa on valinta. Ei johonkin tapaan sopeutuminen. Ei kiinnosta mitä kukakin tekee. Vaan hyvinvointi. Miksi meidän pitää tehdä niinkun esim. tanskalaiset? Hitto, voidaan ottaa mallia jos niillä joku hyvä juttu, mutta mitä sitten jos ollaan kotona?
Kyllä naiset saadaan töihin synnytyksen jälkeenkin. Mutta porkkanalla tai kepillä. Ja mitä se tekee sitten perheelle jos ei itse saa valita?
Ärsyttävää tälläset ketjut. Itse olen töissä. Joskus kolmannesta lapsesta tulen oleen kotona koska se sopii lompakolle paremmin.
Osa-aikasta oon koittanu ja sopi mulle. Ei kuitenkaan sovi toiselle. Tässä asiassa painaa perheen menot/tulot. Työmatkat, lastenhoidot, ties mitkä.
Surullista että asiaa ajatellaan mustavalkosena.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
äitejä osa-aikaiseen työhön. Tähän auttaisi esim. kotihoidontuen porrastaminen. Näin naiset eivät syrjäytyisi/joutuisi huonoon asemaan työelämässä, mutta silti pystyisivät olemaan pienten lastensa kanssa.
Täsmälleen - monissa Keski-Euroopan maissa melkein kaikki äidit tekevät osa-aikaista työtä!! Eli firmat palkkaavat yhden kokopäiväisen sijasta kaksi osapäiväistä.
äitejä osa-aikaiseen työhön. Tähän auttaisi esim. kotihoidontuen porrastaminen. Näin naiset eivät syrjäytyisi/joutuisi huonoon asemaan työelämässä, mutta silti pystyisivät olemaan pienten lastensa kanssa.