Burnout yllätti, tuleva mietityttää
Sain vähän yllättäen burnout diagnoosin työpaikkalääkärissä. Meni muutamia päiviä ennenkuin sisäistin sen. En ollut itse tajunnut...taustalla epävarma, hankala pomo, joka toimii oman etunsa mukaan ja puukottaa selkäänkin tarvittaessa. Olen ollut lojaali kaikesta tästä huolimatta vuosikaudet. Sen avulla pärjännyt hänen kanssaan.
Nyttemmin tämä käytös rassaa minua, erityisesti oman sairastumisen takia. Lienee yksi syy, kun on täysin työperäistä.
Saan olla saikulla kotona ja töihin meno ahdistaa ja pelottaa. En halua. Ei pää kestä tuota ristiriitaista johtamista.
Miten voin päästä pois muuta, kun irtisanoutu- alla tai uudella työpaikalla..kaikki opiskeluhautkin taitaa olla vasta keväällä.
Lääkäri on loistava ja herätti minut tilanteeseen...mutta en olisi uskonut reilu 40v olevani tässä..ahkera ja tunnollinen.
Kommentit (9)
Irtisanoudu/neuvottele lähtöpaketti nykyisestä työpaikasta. Tai olisiko yrityksellä toista osastoa/toimipaikkaa jonne voisin siirtyä? Tai vähintään hae uutta työtä koko ajan. Mitenpäin tahansa; vanhasta paikadta pitää päästä pois; se ei tule muuttumaan.
Miten burnout diagnoosi voi tulla yllätyksenä? Tuskin nyt murtunutta luuta tai ihottumaa tai haavaa lähdit lääkärille näyttämään?
Kyllä sinä pärjäät vanhassakin työpaikassa, kunhan korjaat asenteesi. Burnout EI OLE pelkästään hunon johdon aikaansaannos. Se on myös oman väärän toimintasi ja väärän asenteesi aikaansaannos. Myönnä pois. Sinä olet halunnut olla erinomainen (muita erinomaisempi,), miellyttää johtoa ja täyttää kaikki ristiriitaiset odotukset, sinä et ole pitånyt yllä omia rajojasi. Kun korjaat tämän ja alat tehdä vain sen, mihin oikeasti pystyt, pärjäät hienosti.
Toki, se edellyttää vaikeita asioita. Sun täytyy sietää sitä, että et täytäkäön odotuksia, että saat välillä moitteita, että et ehdi, että olet ihminen ja muutkin ovat. Mutta oikeasti jollet sinä hyväksy vajavaisuuttasi, tarvitset aina pomoksesi äidin joka suojaa sinua. Oikeasti hyväkin pomo on myös vajavainen ihminen ja sinun täytyy ihan itse huolehtia itsestäsi.
Diagnoosi yllätti, sillä en ollut ymmärtänyt tilaani...luulin olevani vaan väsynyt ja stressaantunut. Mutta vähitellen olen tajunnut kuinka kauan olen peitellyt itseltänikin.
Ja ihan kuin olisin pomon kommenttia lukenut tuota viimeisintä...Ihan samalla mitalla sain jo häneltä..inhimillisyyttä ei...
Ehkä palaan entiseen ja pyydän siirtoa muihin hommiin kunnes tiedän mitä teen. Ala ja työ jolla olen on henkisesti raskas ja ei välttämättä ihan se mun juttu. Siirto voisi auttaa vähän, jos sen saan.
Olen siihen opiskellut ja tehnyt jo kauan elääkseni. Nyt on aikaa miettiä onko se loppuelämän duuni. Ja hoitaa itsensä.
Kestän palautteen ja sen että kaikki ei mene aina hyvin. Entä kun positiivista ei tipu koskaan ja homma menee pelkän rakentavan antamiseen..mikä tulosten perusteella ei pidä taas paikkansa...Ja pomo eka kestä itse yhtään palautetta tekemisistään ja ottaa Glorian itselleen ja vaatii lisää. Oma käytöksensä ristiriitaista sen mukaan ketä pitää kulloinkin miellyttää..keneltä hyötyy. Ei ammattimaista nykypäivän toimintaa. Ja jos työntekijä uupuu, niin jotain lämmintä ajatusta kaipaisi. Mut ei haittaa sitä nyt siihen hukata kallista työaikaa😑 ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö taloutesi kestä karenssia? Koita saikuttaa mahdollisimman pitkään. Mahtoiko amk lisähaku jo loppua? Siellä ei tosin monta koulutusta ollut.
Joissakin aikuispuolen amiksissa on nonstophakuja. Toki sielläkin vain joitakin aloja.
Periaatteessa karenssi onnistuu..Vielä pohdin onko opintovapaa järkevämpi taloudellisesti..Vähän epäselviä vielä nämä asiat. Muutama vko nyt kuntoon itseensä, mut vaihtoehdot piristää mieltä..Kunhan hoksii mikä ala on sopiva.
Jos koet että et halua / pysty enää entiseen työpaikkaan, sitten ei auta muu kuin lähteä sieltä.
Mutta joskus burnoutin jälkeenkin toisenlainenkin on mahdollista. Itse jouduin 8 vuotta sitten usean kuukauden burnarilomalle it-alalta. Sen aikana sain työterveyshuollon kustantamana viikottaisia psykiatrin keskusteluaikoja. Mun tapauksessa suurin syy burnoutiin oli kyvyttömyyteni pitää rajani yhdistettynä liialliseen kunnianhimoon ja perfektionismiin. Kun nämä asiat nousivat päivänvaloon ja opettelin pitämään rajani, olen sen jälkeen pärjännyt oikein hyvin ihan samassa työpaikassa, saman pomon alaisena.
Eikö taloutesi kestä karenssia? Koita saikuttaa mahdollisimman pitkään. Mahtoiko amk lisähaku jo loppua? Siellä ei tosin monta koulutusta ollut.