Jos mieheni pääsee Oulun lääkikseen, mitä pitäisi tehdä? (Asutaan etelässä)

Hommaat uuden työpaikan Oulusta ja muutat sinne miehesi kanssa?

Sinä jäät etelään lasten kanssa ja mies pendelöi kahden kodin väliä? Ehkä saatte jotain verotuksessa hyvitettyä asumisesta, jos olette naimisissa?

Sinnekö ei pääse autolla tai bussilla maanantaina ja perjantaina takaisin? Miksi teidän molempien pitää olla siellä 24/7?

Vierailija kirjoitti:

Sinnekö ei pääse autolla tai bussilla maanantaina ja perjantaina takaisin? Miksi teidän molempien pitää olla siellä 24/7?

Meillä on kaksi pientä lasta. Meinasitko, että alan yksinhuoltajaksi kuuden vuoden ajaksi? Ehdottaisitko samaa myös naiselle, jolla on kaksi pientä lasta?ap

Mies hommaa oulusta jonkun opiskelijaboxin tai vuokrahuoneen ja asuu sielä silloin kun läsnäolo koulussa on pakollista.

Jos mies lääkikseen pääsee niin kyllä ne asiat selviävät. Voit irtisanoutua ja muuttaa miehen perässä Ouluun ja hakea töitä etukäteen. Voit pyytää vapaata töistä ja miettiä mitä teet. Voit hakea itse opiskelemaan. Lisäksi voit jäädä helsinkiin. Ouluun saa lentolippuja nyt halvimmillaan 29 euroa joten ei tuo kovin kaukana ole.

Minä (äiti) opiskelin toisella paikkakunnalla kaksi vuotta, eli tein maisteriopintoni loppuun. Aloitin yliopisto-opinnot, rakastuin, muutin 800km etelämmäs miehen perässä, mentiin naimisiin, saatiin lapsia. Yritin tehdä kaikenlaista avoimessa yliopistossa, mutta kaikenlaista oli silloin kuitenkin suoritettava paikan päällä (en tiedä, kuinka paljon nykyisin on läsnäoloa). 

Rankkaa se oli, mutta vaivan arvoista. En olisi tässä asemassa ja työssä ilman tutkintoa. Ja mieskin oppi paljon lapsista ja kotitöistä, kun oli päävastuussa heistä pari vuotta. Silmiä avaavaa kummallekin.

Miehesi saa paremman lukurauhan, jos ette lähde pohjoiseen.

Onhan se mukavaa nähdä kun on ollut hetken erossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinnekö ei pääse autolla tai bussilla maanantaina ja perjantaina takaisin? Miksi teidän molempien pitää olla siellä 24/7?

Meillä on kaksi pientä lasta. Meinasitko, että alan yksinhuoltajaksi kuuden vuoden ajaksi? Ehdottaisitko samaa myös naiselle, jolla on kaksi pientä lasta?ap

Kävisikö sitten se että mies alkaisi yksinhuoltajaksi ja sinä jäät etelään?

Vierailija kirjoitti:

Minä (äiti) opiskelin toisella paikkakunnalla kaksi vuotta, eli tein maisteriopintoni loppuun. Aloitin yliopisto-opinnot, rakastuin, muutin 800km etelämmäs miehen perässä, mentiin naimisiin, saatiin lapsia. Yritin tehdä kaikenlaista avoimessa yliopistossa, mutta kaikenlaista oli silloin kuitenkin suoritettava paikan päällä (en tiedä, kuinka paljon nykyisin on läsnäoloa). 

Rankkaa se oli, mutta vaivan arvoista. En olisi tässä asemassa ja työssä ilman tutkintoa. Ja mieskin oppi paljon lapsista ja kotitöistä, kun oli päävastuussa heistä pari vuotta. Silmiä avaavaa kummallekin.

Niin ja olin siis pääsääntöisesti 3 viikonloppua kotona kuukaudesta, viikot pohjoisessa. Tosin lukukaudet alkoivat vasta syyskuussa ja päättyivät jo joulukuun alussa, joten olin myös pitkiä aikoja kotona.

Vierailija kirjoitti:

Minä (äiti) opiskelin toisella paikkakunnalla kaksi vuotta, eli tein maisteriopintoni loppuun. Aloitin yliopisto-opinnot, rakastuin, muutin 800km etelämmäs miehen perässä, mentiin naimisiin, saatiin lapsia. Yritin tehdä kaikenlaista avoimessa yliopistossa, mutta kaikenlaista oli silloin kuitenkin suoritettava paikan päällä (en tiedä, kuinka paljon nykyisin on läsnäoloa). 

Rankkaa se oli, mutta vaivan arvoista. En olisi tässä asemassa ja työssä ilman tutkintoa. Ja mieskin oppi paljon lapsista ja kotitöistä, kun oli päävastuussa heistä pari vuotta. Silmiä avaavaa kummallekin.

Et ole ainoa. Tämäkin äiti jätti pienen natiaisen miehen hoidettavaksi ja opiskeli itse viikot toisella paikkakunnalla parin vuoden ajan. Ihan hyvin meni. Olen natiaisen kanssa läheinen kuten on poikkeuksellisesti myös mieheni.

No mikä miehen mielipide on? Mitä hänen mielestään pitäisi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä (äiti) opiskelin toisella paikkakunnalla kaksi vuotta, eli tein maisteriopintoni loppuun. Aloitin yliopisto-opinnot, rakastuin, muutin 800km etelämmäs miehen perässä, mentiin naimisiin, saatiin lapsia. Yritin tehdä kaikenlaista avoimessa yliopistossa, mutta kaikenlaista oli silloin kuitenkin suoritettava paikan päällä (en tiedä, kuinka paljon nykyisin on läsnäoloa). 

Rankkaa se oli, mutta vaivan arvoista. En olisi tässä asemassa ja työssä ilman tutkintoa. Ja mieskin oppi paljon lapsista ja kotitöistä, kun oli päävastuussa heistä pari vuotta. Silmiä avaavaa kummallekin.

Niin ja olin siis pääsääntöisesti 3 viikonloppua kotona kuukaudesta, viikot pohjoisessa. Tosin lukukaudet alkoivat vasta syyskuussa ja päättyivät jo joulukuun alussa, joten olin myös pitkiä aikoja kotona.

Eli sinä olit kaksi vuotta 3kk poissa kotoa pätkissä. Ap:n miehellä on kyse kuudesta vuodesta ja läsnäoloa koulussa on paljon. Pikkuisen eri asia.

Ei Oulusta matkusteta joka viikko etelään, jos on vähääkään järkeä päässä. Menee rahaa aivan älyttömästi, vaikka välillä saisikin jotain alennuksia.

Huono provo. Vain yhteen lääkikseen voi hakea kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Huono provo. Vain yhteen lääkikseen voi hakea kerrallaan.

Joo, ja entä jos ap:n mies hakee sinne mihin on parhaat mahdollisuudet päästä?

Miehellä ei ole vielä mitään suunnitelmaa sen varalle, jos pääsisikin sinne Ouluun. Sanoo vain, että aikoo hakea myös sinne, sillä aikaa ei ole hukattavaksi tähän hakemiseen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Huono provo. Vain yhteen lääkikseen voi hakea kerrallaan.

Ensi vuonna tulee yhteishaku ja tästä on ollut ihan uutisiakin. Google.

Lapset tykkää Oulusta, siellä on talvella lunta.

Oulun lääkiksestä valmistuneena varoitan, että tulisi rankat 6 vuotta. Läsnäolopakkoa on lähes 5 pv/vko. Koulu sitoo. Etänä ei voi juurikaan opiskella.