Mistä on peräisin tapa että miehen pitäisi kosia naista eikä toisinpäin?

Avioliitto on ollut kahden suvun välinen taloudellinen järjestely, ja omaisuus on ollut miesten nimissä. Eiköhän se jostain tuolta pitkälti periydy.

Käsittääkseni tuo tapa että mies kosii kuuluu sellaiseen aikaan ja kulttuuriin jossa kosittava saa itse päättää mitä vastaa. Naisen tekemä kosinta on yleisempää kulttureissa joissa avioliitto on sukujen välinen kauppa ja kosinta on vain pieni ensiaskel kohti avioliittoa.

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni tuo tapa että mies kosii kuuluu sellaiseen aikaan ja kulttuuriin jossa kosittava saa itse päättää mitä vastaa. Naisen tekemä kosinta on yleisempää kulttureissa joissa avioliitto on sukujen välinen kauppa ja kosinta on vain pieni ensiaskel kohti avioliittoa.

Tuo sana 'kosinta' on Suomessakin tarkoittanut ennen sitä ihan ensimmäisen aloitteen tekemistä eikä vielä sitä että esitetään molempia osapuolia sitova avioliittotarjous kuten nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni tuo tapa että mies kosii kuuluu sellaiseen aikaan ja kulttuuriin jossa kosittava saa itse päättää mitä vastaa. Naisen tekemä kosinta on yleisempää kulttureissa joissa avioliitto on sukujen välinen kauppa ja kosinta on vain pieni ensiaskel kohti avioliittoa.

Tuo sana 'kosinta' on Suomessakin tarkoittanut ennen sitä ihan ensimmäisen aloitteen tekemistä eikä vielä sitä että esitetään molempia osapuolia sitova avioliittotarjous kuten nykyään.

Ja mitä tulee Raamattuun niin siellä on erilliset käsitteet 'kosinta' ja 'käden pyytäminen'. Käden pyytäminen on sitä että mies pyytää morsiamen isältä avioliittolupaa. Kosinta on vapaaehtoinen rituaali sitä ennen jossa lähinnä tunnustellaan tilannetta.

Niin, no kosiskelu ja riiustelu on eri asia kuin kosinta.

Ennenvanhaan nainen oli aina miehen omaisuutta, ensin isän, sitten puolison. Ja se kosinta oli lähinnä sitä että naiselta muodollisesti kysyttiin että suostuuko hän naimisiin ettei ala nostaa mitään hysteeristä meteliä naimiseen menon aikana.

Nykyaikainen kosinta jossa toinen osapuoli omasta tahdostaan pyytää toista naimisiin siten että hän voi vastata oman mielensä mukaan ilman että kummankaan sukua tai perhettä sotketaan asiaan on muutenkin aika nuori perinne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni tuo tapa että mies kosii kuuluu sellaiseen aikaan ja kulttuuriin jossa kosittava saa itse päättää mitä vastaa. Naisen tekemä kosinta on yleisempää kulttureissa joissa avioliitto on sukujen välinen kauppa ja kosinta on vain pieni ensiaskel kohti avioliittoa.

Tuo sana 'kosinta' on Suomessakin tarkoittanut ennen sitä ihan ensimmäisen aloitteen tekemistä eikä vielä sitä että esitetään molempia osapuolia sitova avioliittotarjous kuten nykyään.

Ja mitä tulee Raamattuun niin siellä on erilliset käsitteet 'kosinta' ja 'käden pyytäminen'. Käden pyytäminen on sitä että mies pyytää morsiamen isältä avioliittolupaa. Kosinta on vapaaehtoinen rituaali sitä ennen jossa lähinnä tunnustellaan tilannetta.

Raamatussa on kohtia jossa nainen pyytää anopilta lupaa avoitua poikansa kanssa. Ja monta kohtaa jossa pari sopii ihan vain keskenään. 

Miksi nainen ottaa miehen nimen? Koska heteroavioliitot perustuvat ikiaikaiseen naisen alistamiseen ja omistamiseen eivätkä he edes tiedä miksi toistavat omia tapojaan. On oikeasti aika nauretavaa miten Antiikissa orjien nimet on vaihdettu talon isännän mukaan, miehen nimikin on ollut pakko ottaa ja vapaanakin naiset alentuvat tähän.

Välillä mietin miten kestätte noin alistunutta ja surkeaa elämää. Miehet nauravat asemallenne seksissä eikä miehet tekisi vastaavaa nimenvaihtoelettä eteenne.

Onneksi homoavioliittojen myötä näemme tasa-arvoisen ja arvostavan liittomallin.

Vierailija kirjoitti:

Niin, no kosiskelu ja riiustelu on eri asia kuin kosinta.

Ennenvanhaan nainen oli aina miehen omaisuutta, ensin isän, sitten puolison. Ja se kosinta oli lähinnä sitä että naiselta muodollisesti kysyttiin että suostuuko hän naimisiin ettei ala nostaa mitään hysteeristä meteliä naimiseen menon aikana.

Eipä mieheltäkän kysytty aikanaan suostumusta, liitot oli pitkälti järjestettyjä Suomessakin vielä 1800-luvulla ja vielä paikoin viime vuosisadallakin, ihan köyhimpiä lukuunottamatta. Tämä liittyi pitkälti siihen että piti varmistaa että talon tulevaisuus säilyy, eikä naimakauppoja pitänyt tehdä tunnepohjalta vaan tarkkaan järkisyitä harkiten.

Vierailija kirjoitti:

Niin, no kosiskelu ja riiustelu on eri asia kuin kosinta.

Ennenvanhaan nainen oli aina miehen omaisuutta, ensin isän, sitten puolison. Ja se kosinta oli lähinnä sitä että naiselta muodollisesti kysyttiin että suostuuko hän naimisiin ettei ala nostaa mitään hysteeristä meteliä naimiseen menon aikana.

Ja edelleen raukat vaihdatte nimenne tämän merkiksi. Oksettaa ettette tee mitään paskalle asemallenne vaan uusinnatte vain näitä järkyttäviä tapoja. Ilman feministejä täällä olisi varmaan niqabit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, no kosiskelu ja riiustelu on eri asia kuin kosinta.

Ennenvanhaan nainen oli aina miehen omaisuutta, ensin isän, sitten puolison. Ja se kosinta oli lähinnä sitä että naiselta muodollisesti kysyttiin että suostuuko hän naimisiin ettei ala nostaa mitään hysteeristä meteliä naimiseen menon aikana.

Eipä mieheltäkän kysytty aikanaan suostumusta, liitot oli pitkälti järjestettyjä Suomessakin vielä 1800-luvulla ja vielä paikoin viime vuosisadallakin, ihan köyhimpiä lukuunottamatta. Tämä liittyi pitkälti siihen että piti varmistaa että talon tulevaisuus säilyy, eikä naimakauppoja pitänyt tehdä tunnepohjalta vaan tarkkaan järkisyitä harkiten.

Näin juuri. Raamatussa tehdään hyvinkin selväksi se että kaikenlaiset järjestetyt avioliitot ovat kiellettyjä (esim. Paavalin kirjeissä asiaa käsitellään) ja kaikki painostaminen avioliittoon tai itsetoivotusta avioliitosta luopumiseen on Jumalan tahdon vastaista. Silti kristityltä maailmalta meni liki 2000 vuotta oppia tuo eikä kaikki lahkot ole vieläkään oppineet.