Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen elänyt köyhyydessä, ja sitten rikastunut. Muita?
02.12.2017 |
Mitä arvostatte?
Itse huomaan arvostavani tavallisia asioita. Että voin ostaa töihin mennessä vaniljalaten, meillä on mysliä, puuroa ja muromusliä, joista voi valita mitä syö. Voin ostaa luomumaitoa ja luomumunia. Ei tarvitse laskea riittääkö rahat kaikkiin tuotteisiin, tai mitä mieluiten jättää pois.
Olen niin onnellinen, että lapseni eivät tiedä mitä köyhyys on.
Voimme käydä ulkona syömässä, ihan vaan jos ei jakseta tehdä ruokaa. Voin mennä töistä kampaajalle, jos tuntuu että hiukset ovat rumat. Voin käydä ostamassa uudet kengät jos vanhat hajoaa kesken päivän.
Kommentit (24)
Tämä ajatus tuli mieleen, kun miehelle intoilin jostain pikkujutusta ja hän ihmetteli sitä. Tajusin ettei mies tietenkään ymmärrä mitä upeaa on esimerkiksi siinä, että voi ostaa niin paljon jouluvaloja kuin haluaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole kyllä rikastunut, mutta silti paremmassa asemassa kuin lapsena. Edelleen osaan arvostaa sitä, että kotona on puhelin, kun lapsena piti mennä puhelinkioskiin, jos piti soittaa jonnekin. Tai ohjelman voi tallentaa. Tai laittaa jäitä lasiin.
No sinäpä sen tiivistit. En olis uskonut koskaan ikinä omistavani taloa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole kyllä rikastunut, mutta silti paremmassa asemassa kuin lapsena. Edelleen osaan arvostaa sitä, että kotona on puhelin, kun lapsena piti mennä puhelinkioskiin, jos piti soittaa jonnekin. Tai ohjelman voi tallentaa. Tai laittaa jäitä lasiin.
Niin ja siis meillä oli kyllä lapsena laseja, pakastinta ei ollut:D
Sitä että voi tilata taksin jos on kiire. Oikeasti isoin juttu minkä joskus tajusin. Että minulla on arkenakin varaa kulkea taksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kävi toisin päin. Nyt olen 59 v ja elän 400 €:lla kuukauden.
Voin tehdä kaikkea, mitä ap sanoi, mutta olen kyllä silti köyhä, jos virallisen köyhyysrajan mukaan. Elämä on valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen sijoittanut koulutukseen ja kokemuksiin. Rikastun oppimastani ja kokemastani. Olen voinut kouluttautua ja voin tehdä työtä johon minulla on intohimo. Minulla on mahdollisuus hankkia uusia kokemuksa ja elämyksiä. Olen myös kerryttänyt henkistä pääomaa tutustumalla mielenkiintoisiin ja hyviin ihmisiin.
Sössin aikoinani raha-asiani todella pahasti. Työt loppuivat enkä heti jaksanut hakea uutta työtä. Työttömänä sitten koitin elää kuin työssäkäyvä. Pikavippejä sun muuta ja luottotiedot meni. Lopulta otin itseäni niskasta kiinni ja hommasin töitä. Maksoin velat pois. Nyt rahaa on sen verran, että voi elää hyvää elämää ja jää jopa säästöönkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt varsinaisesti ole rikastunut, mutta työskentelin pitkään matalapalkka-alalla ja sitten sain koulutustasoa vastaavan työn, jossa palkka n. 3000 euroa kuussa. Elän edelleen säästeliäästi, mutta on ihana huomata ettei pesukoneen hajoaminen ole enää katastrofi ja lomallakin voin käydä ulkomailla. Ja jos tulee yllättävä lasku mitä en ollut muistanut (vaikka isompi vakuutuslasku), niin senkun maksan pois. Pyrin pitämään tilillä aina muutaman tonnin ylimääräistä.
Ei nyt rikastuttu, mutta jossain vaiheessa, kun äitini (yh) sai opintolainansa maksettua hämmästyin, kun olikin äkkiä varaa samanlaisiin vaatteisiin kuin luokkakavereilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin olin myös köyhä nuorempana ja nyt on tarpeeksi rahaa. Elän kuitenkin ihan tavallista elämää ja tykkään, kun saan laskuni maksettua eräpäivänä ja voin halutessani ostaa, mitä mieleen tulee. Ostelen aika harvoin itselleni mitään, mutta lapsilleni ja heidän lapsilleen ostan kaikkea tarpeellista.
En minäkään ole rikas, vaan ehkä keskiluokkaa. Mutta ero köyhyyteen on niin huomattava! Juuri nuo yllättävät laskut, tai se kun maksaa laskut, ei tili tyhjene. Se, että voi extempore tehdä asioita, eikä ulkona syödessä/juodessa tarvitse miettiä paljon käyttää rahaa/ onko tilillä rahaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkälti samoja juttuja kun ap. Kaupassa ei tarvitse miettiä mitä ostaa. Lapselle voi ostaa vaatteet uutena silloin kun tarvitsee, laiskana päivänä voi käydä ravintolassa syömässä. Pakkasten tultua hain kaupasta uuden takin itselleni ja sekin tuntui luksukselta kun muistaa ne ajat jolloin tuommoinen hankinta veti talouden tiukille. Ei me toki rikkaita olla mutta olen ikäni tottunut vähään joten tämmöinen keskituloisen elämä tuntuu nyt oikein hyvältä ja riittävältä.
Tää ei nyt ole ihan sama, mutta lopetettuani ryyppäämisen hämmästelin aina, kuinka kauppalasku on noin pieni ja miten tilillä voi vielä olla noin paljon rahaa.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole rikas, vaan ehkä keskiluokkaa. Mutta ero köyhyyteen on niin huomattava! Juuri nuo yllättävät laskut, tai se kun maksaa laskut, ei tili tyhjene. Se, että voi extempore tehdä asioita, eikä ulkona syödessä/juodessa tarvitse miettiä paljon käyttää rahaa/ onko tilillä rahaa.
Ap
Juuri näin. Köyhyys opetti karulla tavalla sen, mikä nykyisin on turvallista rutiinia eli rahan käyttö on enimmäkseen suunniteltua ja harkittua. Sen vuoksi on yllätykset eivät ole yllätyksiä. Turvallisen rutiini ansiosta ne yllättävät laskut eivät romuta normaalia elämää. Pesukone hajosi muutama viikko sitten, ja ostin uuden koneen netistä samana päivänä. Kuljetusfirma toi ja asensi koneen pari päivää myöhemmin ja vei pois vanhan. Tilille muutaman satasen lovi, mutta hädin tuskin enää muistan koko asiaa.
Ap, mikä oli köyhyytesi syy? Entä millä keinoin rikastuit?
Lapsuus oli vähintään keskiluokkainen, mutta 6 opiskeluvuotta omillaan kertoi mitä on köyhyys. Nyt kahdeksan tonnia kuussa ja olen aika huono rahan kanssa. Tuntuu, että kaikki menee kun sitä on.
Ap mitä olet opiskellut ja minkä alan töitä teet?
Alue: Aihe vapaa
Välillä huomaan olevani kiitollinen sitä, että voin juoda tummaa kahvia maidolla ja lukea juuri ostamaani kirjaa. Katsella ikkunasta ulos, ja miettiä milloin pääsee luistelemaan. Ehkä köyhyydessä oli puolensa, opin arvostamaan näitä.
Ap