Onko joku saanut vastahakoisen teinin kuitenkin kiinnostumaan koulunkäynnistä?

ei

Ei mun teini ole kiinnostunut koulustaan, tsemppaa nyt sen verran enemmän, että ei enää vitosia ja kutosia kalastele, mutta muuten täysin alisuoriutumista.

jos pääsisin itse takaisin tuohon ikään niin hengailisin itsekin, ei millään todistuksilla nykyään töihin pääse vaan pitää olla suhteita

Mulle vanhemmat sanoivat, että tytöt kiinnostuvat myöhemmin pojista, jotka pärjäävät koulussa ja opiskelevat fiksun ammatin. Keskiarvoni nousi vuodessa kasista ysiin ja pääsin perushyvään lukioon. No valettahan vanhempien väittämä oli ja olen siitä heille katkera, mutta ilman sitä mulla ei ehkä olisi akateemista loppututkintoa

Hei ap

Teini-ikää ei suotta sanota murrosiäksi. Siinä kaikki on murroksessa, myös kiinnostukset elämän asioihin kuten kouluun. Se on normaalia ja niin tavallaan tuleekin olla. Mutta toki kohtuuden rajoissa.

Jos sinulla on selkeää huolta lapsen koulumenestyksestä, kannattaa ilman muuta olla yhteydessä luokanvalvojaan ja erityisopettajaan /terkkariin. Koulun oppilashuolto voi miettiä tukitoimia, miten lapsi saa suoritettua koulunsa ja oppiikin jotain eikä vain notku paikalla.   

Jotkut teini-iän ilmiöt menev'ät ohi ihan biologisten faktojen mukaan: aivot kehittyvät ja esim. otsalohko, joka on tärkeässä asemassa vastuun, moraalin, pitkäjänteisyyden yms suhteen, on vielä teinillä kesken.

Osassa taas on kyse oireista, joita voidaan hoitaa.

Seuraan... meillä ongelmana myös se, että pojalla oikeasti on jonkun verran oppimisongelmaa ja haasteita tarkkaavaisuuden (uppoutuu siis ajatuksiinsa, ei häiritse muita) ja oman toiminnan ohjauksen kanssa mutta sen verran rajoilla mennään, ettei oikein saa siihen koulusta mitään tukea... ja siksi kun koulu on vielä vähän vaikeaa, se on entistäkin vastenmielisempää. Ja kun sitä viisautta ei tietenkään ole eikä tunnu kantamallakaan päässä pysyvän, että vaikeasta tulee helpompaa, jos sen eteen tekee töitä ja harjoittelee asioita mutta ei... Ei oikein seiskaluokkalaisen jokaista läksymerkintää ja läksyjen tekoakaan voi enää vierestä vahtia ja koko ajan patistaa ottamaan kynää käteen ja tekemään näin tai noin. Kun välillä tuntuu siltäkin, että hänenhän se koulu kuitenkin on ja hänen on ne asiat opittava. Itse kun huomaan välillä olettavani ja vaativani sitten ehkä liikaakin, koska itse olen aina koulussa hyvin pärjännyt mutta tehnyt paljon toki töitä sen eteen. 

Itse en ainakaan ole onnistunut. Kuopus on sluibaillut koko kouluaikansa, vaikka älyä olisi ollut parempaankin. Nyt on 20-vuotias ylioppilas, jonka arvosanat eivät päätä huimaa. Armeijan jälkeen pojan pitäisi keksiä jokin opiskelupaikka, mutta melkoista kivirekeä tunnen vetäväni kun yritän saada pojan ymmärtämään koulutuksen merkityksen. 

Kumma miten eri tavalla voivat saman perheen lapset suhtautua opiskeluun, vaikka samat saarnat on kaikille pidetty. Vanhemmat lapset ovat ahkeria, mutta kuopus on toista maata.

Meillä on pidetty tiukka linja koulunkäynnin suhteen eskarista asti. Lusmuilua ei hyväksytä. Piste.

Eikä kumpikaan yritäkään. Ysiluokkalainen tikkaa nyt liki kympin todistusta ja kohti hyvää lukiota. Kutosluokkalaisella on vielä parempi todistus.

Koulu on yliarvostettua aivopesua.

Eihän sielä opi kuin väärää historiaa ja nöyristelemään auktoriteettiä...

Jos perus matikka sujuu olet voittaja..

Kaikki ysin ja kympin oppilaat ovat sieluttomia zombeja. Joista tulee isona akateemisia pellejä jotka sitten homoilee kansan rahoja johonki vvitun guggenheimiin!

Vierailija kirjoitti:

Ei mun teini ole kiinnostunut koulustaan, tsemppaa nyt sen verran enemmän, että ei enää vitosia ja kutosia kalastele, mutta muuten täysin alisuoriutumista.

Olen siis vallitsevaan tilaan tyytyväinen, ja taisin vähän valehdellakin, ei täysin alisuoriudu enää, joskus jaksaa satsata, ja sen huomaa kyllä koenumeroissakin. Mutta ei siis jaksa panostaa kouluun kaikenaikaa, eli pääsääntöisesti rimaahipoen. Uskon, että löytää paikkansa tästä yhteiskunnasta, ajallaan. Sen tiedän, ettei aio jäädä peruskoulun jälkeen sluibailemaan, vaan kyllä miettii, mitä haluaisi tehdä joskus työkseen, mutta ei vielä ole keksinyt alaa, tosin paljon osaa poissulkea :)

Veljeni ka oli muistaakseni jotain 7 luokkaa yläasteella ja hän kuului opettajien inhokkioppilaisiin. Lukiossakin luisteli kolme vuotta ja ka sama seiskan pintaan ja kirjoitti muistaakseni B-M. Ehdotin hänelle että amkn sijaan yliopisto ja nyt hän opiskelee tietojenkäsittelytiedettä. Loppu hyvin kaikki hyvin.

No raha voi toimia joihinkin. Eli kymppi kokeesta=100 euroa.