Miksi iltaa ilman lapsia tai miestä kutsutaan "vapaaillaksi" tai "vapaa-ajaksi".

Mulla tuo vapaa tarkoittaa vapaata velvollisuuksista. Vapaata siivouksesta, ruuanlaitosta, pyykinpesusta, lastenhoidosta jne. Vapaata, jolloin ei tarvitse olla kenenkään saatavilla tai käytettävissä. Vapaata, jolloin ei tarvitse huomioida ketään, jos ei halua. Vapaata, jolloin kukaan ei tule keskeyttämään tekemisiäni. Vapaata, jolloin voi tehdä just sitä mitä sillä hetkellä sattuu huvittamaan. Vaikka syljeskellä kattoon tai tehdä tunnin ajan kuperkeikkoja. 

öö, koska suomalaisessa kulttuurissa lastenhoidosta tehdään tahallaan niin helvatan raskasta.

Täällä esim. vauvan imetys ravintolassa/kahvilassa on ihan "hyi kauhee, yök", äidin täytyy piiloutua kotiin tissittämään ja tuijottamaan vauvelia silmiin. Sitten kaikki ohjeet on tasoa: herätkää klo 6 ja menkää tonkimaan jäistä hiekkalaatikkoa pariksi tunniksi, sitten lounas ja unet ja taas loskan lapiointia pari tuntia leikkipuistossa molo-kids haalarit päällä.  Sitten illalla tosiaan kun muut ihmiset harrastaa, käy ulkona syömässä ja tapaa toisiaan, niin äidin pitää telkeytyä sinne kotiin hyssyttelemään lapsia nukkumaan kello 19...

Kyllä tuosta painajaisesta tarviikin vapaaillan silloin tällöin...

Mutta lasten kanssa voi myös elää ihan mukavasti ja normaalisti, jolloin ei tarvitse erikseen niin paljon niitä vapaailtoja.  

Vierailija kirjoitti:

Mulla tuo vapaa tarkoittaa vapaata velvollisuuksista. Vapaata siivouksesta, ruuanlaitosta, pyykinpesusta, lastenhoidosta jne. Vapaata, jolloin ei tarvitse olla kenenkään saatavilla tai käytettävissä. Vapaata, jolloin ei tarvitse huomioida ketään, jos ei halua. Vapaata, jolloin kukaan ei tule keskeyttämään tekemisiäni. Vapaata, jolloin voi tehdä just sitä mitä sillä hetkellä sattuu huvittamaan. Vaikka syljeskellä kattoon tai tehdä tunnin ajan kuperkeikkoja. 

Tässä kaikki olennainen sanottu.

Ketjun voi sulkea.

Mä tarviin aikaa olla ihan vain yksin. Se on mun vapaa-aikaa. Jos mulla olisi perhe, kaikki muu olisi sitten varmaan arkea ja tavallista elämää, välillä kivaa ja välillä vähemmän kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lapsiperheen äiti, vielä toistaiseksi kotona. Keskustelussa törmää usein otsikon sanoihin, ja minultakin kysytään että saanhan olla tarpeeksi "vapaalla".

Vierastan ajatusta että omat lapset ja perhe olisivat jotain jonka voi rinnastaa töihin, ihan kuin kyse ei olisi elämästäni, minun tavallisesta arjestani minun itseni valitsemien ihmisten kanssa, vaan oma elämäni olisi jossain muualla, ja sitä pääsee viettämään vain ilman heitä.

Ymmärrän että tasapaino täytyy olla, eikä koko elämä voi olla tavallista arkea, mutta jotenkin surullista jos lapsi elää perheessä jossa heistä huolehditaan pakollisena pahana ja odotetaan vain sitä vapaata, jolloin pääsee nauttimaan. On vanhemman tehtävä myös opettaa miten omasta elämästä tehdään sellaista että siitä voi nauttia. Muistan lapsuudestani sen että vanhemmat eivät olleet ikinä onnellisia, ja se onkin pitänyt opetella ihan itse.

Miten kukaan voi elää tällaisessa kuplassa?

Mä oon ihan samaa mieltä! Ja sitten se, että "kehuskellaan" tekevänsä rankkaa työtä, että äitiys on työ.

Mun mielestä ihan kamalaa, jos pitää perhettä työnä. Perhe ja lapset on ihan sitä elämää, ei työtä. Työ on erikseen, kuuluu elämään, kuten perhe ja lapset. Mutta että pitää perhettään työnä?! Sääliksi käy sitä perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen lapsiperheen äiti, vielä toistaiseksi kotona. Keskustelussa törmää usein otsikon sanoihin, ja minultakin kysytään että saanhan olla tarpeeksi "vapaalla".

Vierastan ajatusta että omat lapset ja perhe olisivat jotain jonka voi rinnastaa töihin, ihan kuin kyse ei olisi elämästäni, minun tavallisesta arjestani minun itseni valitsemien ihmisten kanssa, vaan oma elämäni olisi jossain muualla, ja sitä pääsee viettämään vain ilman heitä.

Ymmärrän että tasapaino täytyy olla, eikä koko elämä voi olla tavallista arkea, mutta jotenkin surullista jos lapsi elää perheessä jossa heistä huolehditaan pakollisena pahana ja odotetaan vain sitä vapaata, jolloin pääsee nauttimaan. On vanhemman tehtävä myös opettaa miten omasta elämästä tehdään sellaista että siitä voi nauttia. Muistan lapsuudestani sen että vanhemmat eivät olleet ikinä onnellisia, ja se onkin pitänyt opetella ihan itse.

Miten kukaan voi elää tällaisessa kuplassa?

Vielä pienen lapsen äiti.

Noin se varmaan on. Mä olen äitinä melkoinen rimanalittaja välillä, ulkoillaan fiiliksen mukaan, ja jos haluan juoda kahvia tai lukea vauvapalstaa niin lapsilla pyörii piirretyt. Oma tablettikin noilla on, vaikka ovat aika pieniä.

Paljon on myös sellaista röhnötysaikaa, hihitellään sängyssä ja köllötellään.

Sääntöjä on vähän mutta ne ovat tärkeitä, vaadin kaunista käytöstä ja kunnioitusta, mutta esim. siisteys on sitten vähän niin ja näin.

Tavallaan elän itselleni ja omalle sisäiselle rytmilleni ja temperamenttilleni sopivaa elämää, mutta lasten kanssa. Konserteissa ja teatterissa käydään, ja kirjastossa. Syödään lounasta ulkona usein kaupungilla. Sehän on mun elämä, tottakai sen täytyy minusta tuntua joka päivä hyvältä!

Meillä on kivaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla tuo vapaa tarkoittaa vapaata velvollisuuksista. Vapaata siivouksesta, ruuanlaitosta, pyykinpesusta, lastenhoidosta jne. Vapaata, jolloin ei tarvitse olla kenenkään saatavilla tai käytettävissä. Vapaata, jolloin ei tarvitse huomioida ketään, jos ei halua. Vapaata, jolloin kukaan ei tule keskeyttämään tekemisiäni. Vapaata, jolloin voi tehdä just sitä mitä sillä hetkellä sattuu huvittamaan. Vaikka syljeskellä kattoon tai tehdä tunnin ajan kuperkeikkoja. 

Juuri näin. Itse olen jo päässyt kokemaan senkin vapauden, kun vastuu loppuu ja lapsi lentää pesästä. Se vasta tuntuukin hyvältä liki 20 vuoden tauon jälkeen.

Ykkönen on täysin oikeassa. Vapaus = saat päättää, miten käytät aikaasi. Tuo on tärkein syy, miksi olen lapseton. Minua ei kiinnosta yhtään luopua vapaudestani 20 vuodeksi.

Nro ykkösen vastaus on todella hyvä!! Kiitos!

Vapaailta tarkoittaa iltaa miehen kanssa. Mutta ei lasten!

Oletan, että ap ei halua aikaa olla yksin ja esim. vain olla tai harrastaa. Ja ap nauttii kotitöistäkin, sillä niistäkään ei tarvitse vapaata. Ja mun mielestä tuo on ihan jees. Koeta ap silti ymmärtää, että me ihmiset, jopa äidit, olemme erilaisia monessakin suhteessa.