Lue keskustelun säännöt.
Onkohan mulla ystävä vai "ystävä"?
iirisrukka
22.11.2017 |
Mitä olette mieltä? Me on tunnettu ihan lapsesta asti. Ala- ja yläaste oltiin samalla luokalla, kuin paita ja peppu. Meillä oli aina tosi hauskaa. Tosin, jälkeenpäin olen miettinyt, että hauskaa oli vähän niinkuin minun kustannuksella. Hän monesti teki tahallaan kaikkia kiusallisia tilanteita, joihin jouduin ja sitten naurettiin kun yritin selviytyä. Punastelin laspena ja nuorena tosi helposti, luulen että hän nautti siitä, että sai mut punastumaan. Nolasi opettajien ja sukulaisten edessä. Nuoruusvuosina oli muutama vuosi, ettemme pitäneet yhteyttä mutta sitten taas löydettiin toisemme. Tavaksi muodostui nähdä kerran vuodessa esim. hotelliviikonloppu tai sitten toistemme kotona. Pyysin häntä lapseni kummiksi, mutta hän ei pyytänyt minua ja kyllä se vähän kirpaisi. Hän ei ole ikinä pyytänyt minua lastensa synttäreille ja oman kummityttönsä synttäreille hän ei ole ehtinyt kertaakaan, vaikka usein on kutsuttu.
Kun täytin pyöreitä vuosia, pidin kotona pirskeet ja kutsuin ystäväni miehensä kanssa mukaan. Hän ei päässyt, mutta ei myöskään lähettänyt korttia eikä muistanut millään tavalla. Kun hän sitten itse pari kuukautta myöhemmin juhli pyöreitä, niin osallistuin juhlimiseen, vein kukkia, lahjan, kortin ja olin tehnyt hänelle pienen jäynä-videon. Meidän sisäistä huumoria, mutta vaikutti siltä ettei hän siitä ehkä tykännytkään. Eli toisinpäin homma toimii, minut voidaan nolata, mutta häntä ei. Enkä siis häntä nolannut mitenkään. Paikalla oli vain kavereita ja sukulaisia ja rento meiniki.
Kun hänen miehensä on joskus esim. viikonlopun pois, hän on saattanut soittaa mulle että "nyt tulet meille koko viikonlopuksi" ettei hänen tarvii olla yksin lasten kanssa (ei ollut saanut ketään muutakaan niin jopa minä kelpasin..) ja jos yritin selittää ettei se nyt onnistu, niin hän pakotti sen onnistumaan. Jos minä taas pyysin häntä meille, niin ei päässyt tulemaan. Nyt olen ollut pitämättä yhteyttä jo jonkun aikaa, kun aloin tajuamaan koko sirkuksen juonen.
Erosin miehestäni ja muutin omaan asuntoon. Pyysin häntä jo keväällä, hyvissäajoin, että tule sitten kesällä käymään mun luona, oot yötä ja jutellaan ja käydään läheisessä rantapubissa kaljalla. Hän ei oikeen vastannut mitään, kyselin vielä uudelleen ja ei vastannut siltikään. Eikä hän tullut. Eikä selitellyt mitään eikä pyytänyt minuakaan heille. Sitten alkusyksystä bongasin läheisestä hotellista kivan menon, että siellä on hyvä esiintyjä, voisimme käydä kävelemässä ja syömässä jne viettää siellä hauska ilta ja olla tietty yötäkin. Se oli elokuussa, kun tästä puhuin ja tapahtuma oli 3kk päässä, että hyvin olisi ollut aikaa valmistautua. Ensin hän ei vastannut mitään, sitten soittelin myöhemmin ja kyselin uudestaan. Hän alkoi selittelemään kovasti kaikkea, mitä menoja sillon just on, mutta mikään meno ei ollut juuri tuona viikonloppuna. Väitti ettei pääse mitenkään paikalle jne.. Jotenkin siinä mulle tuli sitten sellainen olo, että se ei halua mun kanssa olla eikä lähteä mun kanssa minnekään, ellei ole PAKKO. Siis jos ei ole ketään muuta.
Kommentit (11)
Älä helvetissä? Eihän tyyppi halua olla sinun kanssasi missään tekemisissä. Todellinen mulkku. Ei kannata pitää mitään yhteyttä. Lähetä postissa sille jäähyväislahjaksi iso musta dildo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet varmaan oikeilla jäljillä. Vaikka ystäväsi ei tarkoittaisi pahaa, on hänen hyvä herätä tilanteeseen. Ei hän voi ystäväänsä kohdella ihan miten haluaa. Varmaan hän voi olla kiireinen, mutta hiukan vastavuoroisuutta pitäisi olla. Voisin itse olla tuo ystäväsi. Lasten ja arjen kanssa aika menee siivillä, ja monesti asioita yrittää järjestellä oman aikataulun mukaan. Saattaisi olla hyvä huomata, että kaikille tuo mun oma aikataulu ei käy. Pidä siis etäisyyttä äläkä suostu tapaamaan ystävääsi, jos se ei oikeasti sinulle käy tai jos et halua. Vaikutat kivalta tyypiltä, löydät varmasti uusia ystäviä, jos on tarpeen.
Kiusaaja. Unohda tommonen ihminen.
Miksi haluat olla hänen kanssaan tekemisissä?
Ei ole kyllä ystävä eikä edes "ystäväkään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä helvetissä? Eihän tyyppi halua olla sinun kanssasi missään tekemisissä. Todellinen mulkku. Ei kannata pitää mitään yhteyttä. Lähetä postissa sille jäähyväislahjaksi iso musta dildo.
Eli jos saa lahjaksi ison mustan dildon, tarkoittaako se jäähyväislahjaa?
Hän ei halua olla kanssasi tekemisissä. Älä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä aloittaja, ystävyyden pitäisi olla vastavuoroista. Ystävyyteen ja kaikkiin muihinkin ihmissuhteisiin kuuluu toisen ihmisen ehdoton kunnioittaminen ja tämän rajojen kunnioittaminen. Usein ihmiset, jotka halveksivat, mitätöivät, hyväksikäyttävät, mustamaalaavat ja aliarvioivat toisia sekä pelaavat valtapelejä ja yrittävät murtaa toisen psykologisella valtapelillä ovat persoonallisuushäiriöisiä ihmisiä, joiden kanssa ei voi keskustella, koska he eivät näe omassa toiminnassaan mitään väärää. Toiset ihmiset ovat olemassa vain heitä ja heidän päämääriään varten, välineitä eikä itsessään arvokkaita heille. Olen itse ollut esim. muutamassa ystävyyssuhteessa, joissa minuun otettiin yhteyttä vain, kun haluttiin jotakin palvelusta, jossa ei saanut tilaa olla "omankokoinen", jossa manipuloitiin ja mitätöitiin ennen kuin tajusin itse vuosien jälkeen lähteä. Usein kiltit ja yksinäiset ihmiset joutuvat ja jäävät tuollaisiin tilanteisiin ja persoonallisuushäiriöisen ihmisen silmätikuksi, kohteeksi ja otteeseen.
Tietysti ystävyyssuhteissa voi tulla ihan luonnollisesti erilleen kasvaminen, erilaiset elämänsisällöt ja elämäntilanteet, jotka vievät erilleen. Perheellisillä omat haasteet ja kiireet. Omien voimien ja voimavarojen ehtyminen esim. muuttuneen elämäntilanteen, sairauden, väsymyksen tms. vuoksi.
En tiedä tilannettasi tarkemmin enkä tunne kaveriasi, joten en voi ottaa kantaa muuten kuin neuvomalla, että kuuntelet itseäsi ja päästä irti, jos se tuntuu paremmalle kuin kaveruuden säilyttäminen.
Miksi et aio kertoa koskaan tätä kaikkea hänelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ei hän halua ap olla sun ystävä enää. Sinä olet ehkä jo vuosia sitten loukannut häntä jostain ja päättänyt pitää etäisyyttä. Et vain ole ottanut vinkistä vaaria.
..jatkoa..
Hänellä on paljon muitakin kavereita, joiden kanssa on reissannut ulkomaillakin, eikä sillon ole valitellut, kun joutuu yksinkin julkisilla menemään. Yhteisillä hotellilomilla minä olen aina ystävääni kuskannut ja joskus hän on peräti maksanut bensojakin, ei aina. Monesti hän olettaa, että ajan hänet kotiin saakka ja kerran kieltäydyin ja hän suuttui. Siitä olis tullut mulle kuitenkin n.100km ylimääränen reissu. Musta tuntuu, että hän on käyttänyt mua vaan hyväkseen, on mun kanssa vain silloin, kun hänelle itselleen sopii, eikä ole muitakaan kavereita. Lisäksi hän on nauttinut ja nauttii edelleen mun nolaamisesta. Joskus, kun hänen kanssaan soitellaan, hänelle tulee toinen puhelu niin hän lopettaa puhelun mun kanssa. Musta sekin kertoo jostain, kyllähän sen näkee jälkeenpäin, kuka on soittanut ja voi soittaa takaisin. Itse en kehtaisi noin tehdä.
Jokatapauksessa nyt en ole pitänyt häneen mitään yhteyttä. Hän on kaksi kertaa laittanut viestin, kysellyt kuulumisia, muttei ole vastannut sitten minulle kun kyselin hänen kuulumisia. 1,5kk on mennyt emmekä ole soitelleet. Minä en halua olla tuommoisen "ystävän" kanssa tekemisissä, harmi että olen luullut häntä ystäväkseni. Olen luottanut häneen 100%, ei olisi kannattanut. En varmaan koskaan tule hänelle kertomaan, mikä vaivaa, aion vaan pihhulijaa lopetta yhteydenpidon ja unohtaa koko ihmisen. Voin vastata, jos hän soittaa, omista asioista en aio juurikaan ikinä hänelle puhua. Täytyy yrittää löytää oikea ystävä jostain :)