Kahvittelu on kamalaa
Minut valtaa aina pakokauhu jos joudun kyläpaikkaan, jossa pitää istua aloillaan kahvipöydässä enemmän kuin 5min.
Samaten esimerkiksi ylioppilas juhlat ovat helvetti maanpäällä.
Pitää istua, hymyillä ja vielä vähän istua.
Ellen saa näprätä vaikka puhelinta (mikä luetaan epäkohteliaaksi ko. tilaisuuksissa) tunnen suoranaista ahdistusta ja tekisi vain mieli itkeä.
Muita joilla on samanlainen levottomuus?
Kommentit (32)
Ylioppilasjuhlat kirjoitetaan yhteen. Onko sinua tutkittu? Minä menisin pitkin seiniä siksi, että joku ei osaa rauhoittua ja olla paikoillaan edes puolta tuntia.
Mistä kaikki alapeukut?
Minulle tämä on todellinen ongelma.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilasjuhlat kirjoitetaan yhteen. Onko sinua tutkittu? Minä menisin pitkin seiniä siksi, että joku ei osaa rauhoittua ja olla paikoillaan edes puolta tuntia.
Eipä ole. Olen aikoinaan pyytänyt tutkimuksia asian tiimoilta psykiatrisella puolella mutta ei kuulemma ole aihetta aloittaa tutkimuksia.
Sosiaalisten tilanteiden kammo?
Mulle tulee aina välillä vaan vastenmielinen olo sukulaisten kanssa kahvitellessa kun on niin teennäistä!
Vierailija kirjoitti:
Sosiaalisten tilanteiden kammo?
Mulle tulee aina välillä vaan vastenmielinen olo sukulaisten kanssa kahvitellessa kun on niin teennäistä!
Juu no nuo sukulaisten kanssa kahvipöydässä teennäisesti myhäilyt ovat kyllä kammottavaa mutta tämä ongelma on myös esim elokuvateatterissa, oli leffa miten kiinnostava tahansa, on pakko koko ajan pälyillä kelloa, että koska leffa loppuu ja pääsee liikkeelle.
Ahdistavaa on, samoin kaikki työpaikan yhteiset kahvihetket. Kiusaantuneisuus tapissaan. Kahvikupit vaan kilisee ja hiljaisuus soi korvissa.
Vierailija kirjoitti:
Pameja kupoliin.
Juu ei kiitos.
Tahdon löytää rauhan muualta kuin lääkkeistä.
Ap
Se tarkoittaa ainoastaa, että et viihdy seurassa. Onko sun sit pakko kahvitella ihmisten kanssa, jotka ei kiinnosta sua? Vai kiinnostaako niiden jutut? Tuntui, että eihän tuollaisia oireita voi tulla jos keskustelu tuntuu tärkeältä.
Nuo tilanteet voi käyttää sosiaalisten taitojen opetteluun. Tulee vielä monta tilaisuutta, mikset nauttisi että sinulla on edes sukulaisia, mikset relaa?
Ja jos juot kahvia, nauti siitä. Maun perusteella voi oppia maistamaan vaalea ja tummapaahtoisen. Suomessa yleensä juodaan vaaleapaahtoista.
Eri laatuiset kahvit voi tunnistaa.
Mutta jos olet teini, ahistus helpottaa ajan myötä.
Vierailija kirjoitti:
Se tarkoittaa ainoastaa, että et viihdy seurassa. Onko sun sit pakko kahvitella ihmisten kanssa, jotka ei kiinnosta sua? Vai kiinnostaako niiden jutut? Tuntui, että eihän tuollaisia oireita voi tulla jos keskustelu tuntuu tärkeältä.
Luitko aikaisemman kommenttini siitä ettei kyse ole pelkästään kahvilla istumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Nuo tilanteet voi käyttää sosiaalisten taitojen opetteluun. Tulee vielä monta tilaisuutta, mikset nauttisi että sinulla on edes sukulaisia, mikset relaa?
Ja jos juot kahvia, nauti siitä. Maun perusteella voi oppia maistamaan vaalea ja tummapaahtoisen. Suomessa yleensä juodaan vaaleapaahtoista.
Eri laatuiset kahvit voi tunnistaa.
Mutta jos olet teini, ahistus helpottaa ajan myötä.
En ole teini
Ja kun ei vaan voi rentoutua. Lihakset kramppaavat ja jalka nykii pöydän alla. Tuskan hiki alkaa valua.
Mulla on sama ongelma. Muutenkin oon todella levoton ja singahtelen paikasta toiseen. Jos on pakko istua pidempään, niin pyörittelen nilkkoja pöydän alla. Kuulostaa hullulta, mutta se rauhottaa vähän:)
Vierailija kirjoitti:
Pameja kupoliin.
Miksi ehdotat huumausaineita tällaiseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo tilanteet voi käyttää sosiaalisten taitojen opetteluun. Tulee vielä monta tilaisuutta, mikset nauttisi että sinulla on edes sukulaisia, mikset relaa?
Ja jos juot kahvia, nauti siitä. Maun perusteella voi oppia maistamaan vaalea ja tummapaahtoisen. Suomessa yleensä juodaan vaaleapaahtoista.
Eri laatuiset kahvit voi tunnistaa.
Mutta jos olet teini, ahistus helpottaa ajan myötä.En ole teini
Ja kun ei vaan voi rentoutua. Lihakset kramppaavat ja jalka nykii pöydän alla. Tuskan hiki alkaa valua.
Kokeile kramppeihin magnesiumtabletteja. Aivan ruokakaupoissa myytäviä.
Lisää liikuntaa sitten. Etsi itsellesi sopiva laji. Jos kehossa on jännitystiloja, fysioterapeutti voi neuvoa jotain liikkeitä. Vai olisiko psyk polilla joku jännittäjien ryhmä.
Omassa taustalla on lapsuuden kaltoinkohtelua ja väkivaltaisia parisuhteita. Puhuminen auttaa vähän, mutta eniten olen hyötynyt juuri reippaasta monipuolisesta liikunnasta. Uimahalli arki-illan viimeisellä tunnilla, silloin elämä tuntuu helpommalta hetken.
Kokeile mindfullnes -harjoituksia. Eihän niistä mitään pikaista täsmäapua saa, mutta esim. kuukauden säännöllisellä harjoittelulla näkisit, onko siitä sinulle apua.
Toinen konsti,mitä itse käytän on neulominen. Ihan kahvipöydässä sitä ei tietenkään voi tehdä, mutta sitten kahvin jälkeen, kun istutaan ja istutaan ja istutaan. Helpottaa kummasti levotonta mieltä, kun tikuttelee samalla menemään. Ja ihmiset suhtautuvat siihen todella myönteisesti. Eipä ole kerta eikä kaksi, kun emäntäkin käy selvästi ilahtuneena hakemassa oman käsityönsä esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tarkoittaa ainoastaa, että et viihdy seurassa. Onko sun sit pakko kahvitella ihmisten kanssa, jotka ei kiinnosta sua? Vai kiinnostaako niiden jutut? Tuntui, että eihän tuollaisia oireita voi tulla jos keskustelu tuntuu tärkeältä.
Luitko aikaisemman kommenttini siitä ettei kyse ole pelkästään kahvilla istumisesta.
Tämä vastaus ihmiselle, joka yrittää auttaa on jotenkin... ärsyttävä. Onko jännittämisellä yhteys sosiaalisiin taitoihisi. Pelkään, koska et osaa keskustella ystävällisesti niitä näitä. Jotakin itsekeskeisyyttäkin tuossa kommentissa on. Olet persoonaltasi vielä kehittymätön näkemään omaa asemoitumistasi muihin. Pidä tunkkis tärisijä.
Voisiko vika olla siinä että et tunne oloasi hyväksi kahviseurasi kanssa?