Mies syyllistää joka asiasta ja mikään ei hänelle kelpaa
Tai sille välillä tuntuu.
Olin vuosia lasten kanssa kotona. Mies aina riidan aikaan huuti kuinka hän joutuu käydä töissä ja on väsynyt. Sanoin, että voin ihan hyvin alkaa etsimään töitä, mutta mies sanoi että miksi yritän tehdä hänen elämästään vaikeampaa kun sitten hän joutuisi myös tekemään kotitöitä ja hoitamaan lapsia. No nyt olen töissä miehen vastustelusta huolimatta. Yövuoron jälkeen menen nukkumaan. Mies valittaa kuinka saan nukkua puolillepäivin kun hän menee töihin. Laittaa viestejä töistä ja kun vastaan niin siitä tarkastaa kellonajan jotta voi kotona ihmetellä olenko silloin vasta herännyt. Kysyy milloin hän saa nukkua, johon vastaan hölmönä, että yöllä. Jos nukahdan illalla ennen yövuoroa, mitä tapahtuu ehkä kerran kuussa, niin mies alkaa valittamaan että ei hänkään saa päiväunia ottaa. Saahan. Nukkuu viikoittain päiväunia.
Joka asiasta mies odottaa kiitosta. Jos hän on tehnyt kotitöitä niin odottaa että ne myös huomataan. Kun minä teen kotitöitä niin ei sitäkään huomioida, niin miksi mies tarvitsisi sen enempää kiittelyä siitä että siivoaa omia jälkiään.
6kk jaksoin nukkumalla yövuoron jälkeen pari tuntia ja ennen seuraavaa yövuoroa toiset pari tuntia. Univelkaa on kertynyt ja siitä on tullut fyysisiä oireita. Mies on vaan nauranut, että mitä hiton univelkaa, mitä se on ja on todennut että sähän saat sunnuntaisin nukkua pitkään kun hän joutuu nousemaan jo yhdeksältä katsomaan lapsia. Sillä siis univelat kuitataan.
Tässäpä tämä valitus. Oli pakko purkautua.
Kommentit (20)
Onko totta? Onko noin ajattelemattomia puolisoita olemassa? Minusta tuo käytös on tahallista kiusaamista, ei aikuisen ihmisen toimintaa. Jos siis ap ei ole provo.
Kuulostaa kuin asuisit jonkun kiusaajan kanssa. Exämateriaalia tuo äijä on selvästi.
Aivan törkeän oloinen ukko. Yhdyn edellisiin: miehesi on idiootti, hänen käytöksensä on kiusaamista, ja pelkästään exämateriaalia koko äijä.
Älä kattele tollaista pidempään.
Tyttökaveri taitaa olla vaan hivenen katkera kun kaikki on ohi. Ei tosin ole mitään syytä olla katkera, niin en oikein ymmärrä sinällään aloitusta. Kannattaa keskittyä elämään hyvää itselle mieluista elämää muut huomioon ottaen ja yrittää kasata itsensä.
Ja olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että molempien puolisoiden on töissä käytävä ja kannettava kortensa kekoon. Samalla lailla kun miehen tehtävä niitä kotihommia. En pidä itseäni tässä suhteessa mitenkään itsekkäänä. Päikky tekee vaan hyvää lapselle kun tulee oltua muiden lasten kanssa tekemisissä ja sosiaaliset taidot kehittyy normaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Tyttökaveri taitaa olla vaan hivenen katkera kun kaikki on ohi. Ei tosin ole mitään syytä olla katkera, niin en oikein ymmärrä sinällään aloitusta. Kannattaa keskittyä elämään hyvää itselle mieluista elämää muut huomioon ottaen ja yrittää kasata itsensä.
Ja olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että molempien puolisoiden on töissä käytävä ja kannettava kortensa kekoon. Samalla lailla kun miehen tehtävä niitä kotihommia. En pidä itseäni tässä suhteessa mitenkään itsekkäänä. Päikky tekee vaan hyvää lapselle kun tulee oltua muiden lasten kanssa tekemisissä ja sosiaaliset taidot kehittyy normaalisti.
Niin siis mikä vaivaa miehiä, kun kaikki on ohi ja silti jäädään sitä toista osapuolta kiusaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tyttökaveri taitaa olla vaan hivenen katkera kun kaikki on ohi. Ei tosin ole mitään syytä olla katkera, niin en oikein ymmärrä sinällään aloitusta. Kannattaa keskittyä elämään hyvää itselle mieluista elämää muut huomioon ottaen ja yrittää kasata itsensä.
Ja olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että molempien puolisoiden on töissä käytävä ja kannettava kortensa kekoon. Samalla lailla kun miehen tehtävä niitä kotihommia. En pidä itseäni tässä suhteessa mitenkään itsekkäänä. Päikky tekee vaan hyvää lapselle kun tulee oltua muiden lasten kanssa tekemisissä ja sosiaaliset taidot kehittyy normaalisti.
????
Tulikohan väärään ketjuun?
Mun ex oli samanlainen. Tein eropäätöksen siedettyäni idioottimaista käytöstä vuosia. Hankin asunnon kertomatta miehelle. Muuttopäivää odotellessani aloin tahallaan käyttäytymään samalla tavalla kuin mies. Valitin miehelle jokaisen työvuoron jälkeen, kuinka olen taas raatanut niska limassa ja kotiin tullessani laittanut pyykit ja tiskit koneeseen. Joskus laitoin miehelle viestiä, kun oli töissä, että vaivalla väänsin sille sapuskaa jääkaappiin, että ole hyvä vaan!
Ei ehkä fiksuinta käytöstä minulta, mutta saipahan mies maistaa omaa lääkettään.
En ymmärrä ajatusta, että mies elättäisi kokonaan perheen. Se malli juontaa juurensa menneiltä ajoilta, jolloin oli kantovedet ja kotitöihin meni aikaa enemmän kuin laki sallii :) , mutta ei siis sillä etteikö niihin vieläkin aikaa menisi ja lapsiin eritoten. Mutta silti, mitä sitten kun lapset kasvaa ja menee kouluun. Silloin viimeistään töihin meno tulee ajankohtaiseksi. Molemmilla varmasti omiakin suunnitelmia rahankäytönsuhteen ja tottumukset ovat erilaisia. Ja lasten harrastukset maksaa ja paljon muuhunkin menee paljon rahaa eikä rakkauskaan välttämättä ole ikuista. Muistakaa siis avioehto. Mutta silti jos kerran yhdessä ollaan niin pitää tietysti olla valmis myös jakamaan ja auttamaan / avustamaan niin rahallisesti kuin henkisesti / fyysisesti.
Näin miehenä on todella vaika ymmärtää miehesi käytöstä, ja en ikinä käyttäytyisi naiselleni noin. Laittaa epäilyttään että onkohan tää tosi...ei noin urpoa kaveria voi olla olemassa.
Olen kuullut kauhutarinoita miten alkuvaiheen suhteessa toista on hyväksi käytetty räikeästi ja tili putsattu rahoista. Mitenkään liittymättä aloitukseen. Pidän sitä erittäin järkevänä, että molemmat pitää omat rahat ja tekee töitä. Vaikka sitten tallettaa tietyn summan palkastaan yhteiselle taloustilille. Ei sillä etteikö puolisoon voisi luottaa, luottamus pitäisi olla molemmin puolista niin kuin se monta kertaa onkin terveessä suhteessa. Mutta edellä mainituista syistä molemmat töihin ja ansaitsemaan sitä rahaa ja tekemään töitä. Sehän on sitä paitsi ihan kivaa se työnteko.
Miehesi on henkesti väkivaltainen. Kun et ole enää hänestä täysin taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvainen vaan itsekin töissä, niin hän alistaa tuolla lailla. Eroa hyvä ihminen heti.
Oikeastaan helpottaa lukea teidän kommentteja, koska olen välillä miettinyt että otanko miehen käytöksestä itseeni liian helposti. :)
Ap
Aloituksessa ei ole totuuden häivääkään. Miksi mies edes valittaisi Naisensa yöunista, jos ei nyt ihan kokopäivää makaa sängyssä. Ihminenhän nukkuu sen 8 tuntia normaalisti, toiset vähemmän toiset enemmän, ja toiset saattaa ottaa vielä torkutkin. En lukenut aloitusta sen huolellisemmin. Kun oli päivä ja yö vuoroja sun muita, mutta provohan tuo. Asiasta on turha keskustella kun ei ole faktoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut kauhutarinoita miten alkuvaiheen suhteessa toista on hyväksi käytetty räikeästi ja tili putsattu rahoista. Mitenkään liittymättä aloitukseen. Pidän sitä erittäin järkevänä, että molemmat pitää omat rahat ja tekee töitä. Vaikka sitten tallettaa tietyn summan palkastaan yhteiselle taloustilille. Ei sillä etteikö puolisoon voisi luottaa, luottamus pitäisi olla molemmin puolista niin kuin se monta kertaa onkin terveessä suhteessa. Mutta edellä mainituista syistä molemmat töihin ja ansaitsemaan sitä rahaa ja tekemään töitä. Sehän on sitä paitsi ihan kivaa se työnteko.
Koko sun kommentti ei liittynyt aloitukseen.
Miten edes pystyy kommentoimaan noin vierestä? Luitko edes aloitusta?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ajatusta, että mies elättäisi kokonaan perheen. Se malli juontaa juurensa menneiltä ajoilta, jolloin oli kantovedet ja kotitöihin meni aikaa enemmän kuin laki sallii :) , mutta ei siis sillä etteikö niihin vieläkin aikaa menisi ja lapsiin eritoten. Mutta silti, mitä sitten kun lapset kasvaa ja menee kouluun. Silloin viimeistään töihin meno tulee ajankohtaiseksi. Molemmilla varmasti omiakin suunnitelmia rahankäytönsuhteen ja tottumukset ovat erilaisia. Ja lasten harrastukset maksaa ja paljon muuhunkin menee paljon rahaa eikä rakkauskaan välttämättä ole ikuista. Muistakaa siis avioehto. Mutta silti jos kerran yhdessä ollaan niin pitää tietysti olla valmis myös jakamaan ja auttamaan / avustamaan niin rahallisesti kuin henkisesti / fyysisesti.
Tämän kirjoittaja voi olla juuri sitä mieltä mitä on, mutta huonosti tämä liittyy ap:n kirjoitukseen. Ap olisi ollut valmis menemään työhön aikaisemminkin, mutta mies ei halunnut. Pientä harjoittelua tarvitaan, että puhuu aiheesta eikä aiheen vierestä, mikä on ärsyttävää.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ajatusta, että mies elättäisi kokonaan perheen. Se malli juontaa juurensa menneiltä ajoilta, jolloin oli kantovedet ja kotitöihin meni aikaa enemmän kuin laki sallii :) , mutta ei siis sillä etteikö niihin vieläkin aikaa menisi ja lapsiin eritoten. Mutta silti, mitä sitten kun lapset kasvaa ja menee kouluun. Silloin viimeistään töihin meno tulee ajankohtaiseksi. Molemmilla varmasti omiakin suunnitelmia rahankäytönsuhteen ja tottumukset ovat erilaisia. Ja lasten harrastukset maksaa ja paljon muuhunkin menee paljon rahaa eikä rakkauskaan välttämättä ole ikuista. Muistakaa siis avioehto. Mutta silti jos kerran yhdessä ollaan niin pitää tietysti olla valmis myös jakamaan ja auttamaan / avustamaan niin rahallisesti kuin henkisesti / fyysisesti.
Tämän kirjoittaja voi olla juuri sitä mieltä mitä on, mutta huonosti tämä liittyy ap:n kirjoitukseen. Ap olisi ollut valmis menemään työhön aikaisemminkin, mutta mies ei halunnut. Pientä harjoittelua tarvitaan, että puhuu aiheesta eikä aiheen vierestä, mikä on ärsyttävää.
Nainen ei pysty satuttamaan minua enää, kun kaikki on ohi enkä tunne enää mitään. Oli hyviä ja huonompia aikoja. Molempien kannalta on parempi että kaikki on ohi, vaikkei mitään sen kummempaa varmaan koskaan edes ollut. Mutta kiitos silti kaikesta! Niin hyvistä kuin huonoistakin hetkistä.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on henkesti väkivaltainen. Kun et ole enää hänestä täysin taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvainen vaan itsekin töissä, niin hän alistaa tuolla lailla. Eroa hyvä ihminen heti.
Tätä muuten olen miettinyt. Kun olin kotona lasten kanssa niin mies elvisteli aina tilaisuuden tullen kuinka hän sentään käy töissä ja kuinka hänellä on raskasta. Kuitenkaan hän ei halunnut että menisin töihin. Monesti jos erehdyn sanomaan ääneen, että onpa väsynyt olo, niin mies siihen tokaisee että itsepähän halusit mennä töihin. Jos miestä väsyttää niin enhän minäkään sano että mitäs käyt töissä. :D Mies suhtautuu työhöni niin kun tekisin sitä vain huvin vuoksi ja pois voi jäädä jos väsyttää. Ei miehellä niin iso palkka ole että se riittäisi meidän kaikkien elättämiseen.
Ap
Kun mies seuraavan kerran valittaa elämäänsä, kysy häneltä, millaista hän kuvitteli lapsiperhe-elämän olevan, tai miksi hän ylipäätään halusi perheen.
Kuulostaa pattitilanteelta, miehesi on idiootti.
Olen pahoillani puolestasi.