Eikö ihmisiä hävetä oman empaattisuutensa ja ”hyvyytensä” korostaminen?

Tunnen kaksi ihmistä, jotka ovat ahneita ja valehtelevat saadakseen haluamansa. Molemmat mainostavat suureen ääneen osallistumistaan hyväntekeväisyyksiin ja korostavat ystävällisyyttään sekä hyvyyttään, hyviä tekojaan. Todellisuudessa kummallakin on kiiltokuva ja esitys päällä. Yhdistävä tekijä on narsistiset piirteet.

Joo noi on kyllä koomisia. "Tänään autoin mummon tien yli, kukaan muu ei pysähtynyt auttamaan.. Ihmiset, ajatelkaa lähimmäisiänne! Tälläinen muistutus kaikille!" ja täytyy kommenteista "sä olet kyllä hyvä ihminen! Hyvä muistutus meille kaikille!" huoh.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen kaksi ihmistä, jotka ovat ahneita ja valehtelevat saadakseen haluamansa. Molemmat mainostavat suureen ääneen osallistumistaan hyväntekeväisyyksiin ja korostavat ystävällisyyttään sekä hyvyyttään, hyviä tekojaan. Todellisuudessa kummallakin on kiiltokuva ja esitys päällä. Yhdistävä tekijä on narsistiset piirteet.

Mä tunnen myös yhden ihmisen joka esittää mm suurta eläinten, varsinkin koirien ystävää aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Somessa usein postaa kuvia koirista ym. Tämä henkilö kuitenkin minun entisen koiran kanssa käyttäytyi aina todella tökerösti. Jos koirani tuli haistelemaan häntä tai tervehtimään, hän tylysti työnsi sen pois ja oli muutenkin todella välinpitämätön sitä kohtaan.

Niin, ja piti lisätä että tuo ”koirienystävä” on myös hyvin narsistinen.

Törkeetä, että ihmiset tekee hyviä asioita ja antavat muille ideoita miten eri tavoin voi muita auttaa.

Kaikki kun ei jaksa selata kaikkia mahdollisia yhdistyksiä läpi.

Olen samaa mieltä, että on tökeröä laittaa kuva nettiin ja kehua omaa erinomaisuuttaan, mutta olen myös sitä mieltä, että täällä av:lla saa kehua itseään aivan niin paljon kuin tahtoo!  Meistä osan itsetunto kestää jo hyvin toistenkin ihmisten omakehuja, oli sitten kyse empaattisuuden ylistyksestä, ulkonäöstä, älykkyydestä, ystävällisyydestä tai muusta!

Empatia sotii kapitalismia vastaan. Kapitalismissa ihmiset kilpailevat keskenään ja silloin toisen tunteita ei tarvitse ottaa huomioon. Tästä syystä empatia puuttuu myös sosiaalisesta mediasta ja diginatiiveilla käytännön elämästä.

Empatian ja politiikan yhtymäkohta on kiusaaminen. Politiikassa parhaiten pärjäävät koulukiusaajat. Kiusaaja saa motivaationsa ryhmän hyväksynnästä ja ryhmältä saamastaan huomiosta. Ryhmä ei välttämättä hyväksy kiusaamista, mutta ryhmän jäsen voi pelätä kasvojensa menettämistä tai kiusaajan kostoa ja siksi lähtee kiusaamiseen mukaan.

Minusta sekin on tökeröä, kun pannaan nettiin edustavia kuvia itsestä . Miten joku kehtaa ja joku sitten vielä intoilee mukana sille? En mä koe olevani kavereitten itsetunnon kohottajana heile mitään velkaa. En koskaan komppaa sellaisia kuvia. Puolituttujen sivuilla niitä vain näkyykin, ei omieni.

"Tökeröimmät yritykset ovat luultavasti niitä, joissa laitetaan nettiin kuvia omista hyvistä teoista."

:D

Ap. oli mielestäni ihan oikein laittanut hyvyytensä-sanan lainausmerkkeihin otsikossa. Hyvyys ei ole empatian synonyymi. Sitäpaitsi empaattinen suhtautuminen tapaa olla melko valikoivaa: mitä empaattisinkaan ihminen ei aina ole empaattinen kaikkia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Empatia sotii kapitalismia vastaan. Kapitalismissa ihmiset kilpailevat keskenään ja silloin toisen tunteita ei tarvitse ottaa huomioon. Tästä syystä empatia puuttuu myös sosiaalisesta mediasta ja diginatiiveilla käytännön elämästä.

Empatian ja politiikan yhtymäkohta on kiusaaminen. Politiikassa parhaiten pärjäävät koulukiusaajat. Kiusaaja saa motivaationsa ryhmän hyväksynnästä ja ryhmältä saamastaan huomiosta. Ryhmä ei välttämättä hyväksy kiusaamista, mutta ryhmän jäsen voi pelätä kasvojensa menettämistä tai kiusaajan kostoa ja siksi lähtee kiusaamiseen mukaan.

Mä en tajua ihmisiä, joiden mielestä empatia on kadonnut tällaisten asioiden myötä. Eiköhän se ole kadonnut ihan kyvyttömyytenä ottaa toisia huomioon ja asettua heidän asemaansa. Bisneksetkin sujuu siten paljon paremmin. Tutustupa vaikka Richard Bransoniin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia sotii kapitalismia vastaan. Kapitalismissa ihmiset kilpailevat keskenään ja silloin toisen tunteita ei tarvitse ottaa huomioon. Tästä syystä empatia puuttuu myös sosiaalisesta mediasta ja diginatiiveilla käytännön elämästä.

Empatian ja politiikan yhtymäkohta on kiusaaminen. Politiikassa parhaiten pärjäävät koulukiusaajat. Kiusaaja saa motivaationsa ryhmän hyväksynnästä ja ryhmältä saamastaan huomiosta. Ryhmä ei välttämättä hyväksy kiusaamista, mutta ryhmän jäsen voi pelätä kasvojensa menettämistä tai kiusaajan kostoa ja siksi lähtee kiusaamiseen mukaan.

Mä en tajua ihmisiä, joiden mielestä empatia on kadonnut tällaisten asioiden myötä. Eiköhän se ole kadonnut ihan kyvyttömyytenä ottaa toisia huomioon ja asettua heidän asemaansa. Bisneksetkin sujuu siten paljon paremmin. Tutustupa vaikka Richard Bransoniin.

Niin siis jos osaa olla empaattinen, niin sujuu paremmin. Vaatiihan se toki siinä samalla luonteelta lujuutta, ettei anna samalla sorsia itseään, mutta sitä pystyy kehittämään.

Hehe! Kukas sen kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse? :D

Ei, jos politiikasta on kysymys, ja sen takia kyseinen laji on jäänyt minulta jo taka-alalle. Keskityn mieluummin työhöni ja harrastuksiini, joista tasan tarkkaan saa hyvän mielen silloin, kun hommat tulee tehtyä ja valmiiksi. Jää sitten paremmin aikaa huomata lähimmäisiäänkin, toivon mukaan.

Itse en näe, että auttamisen arvoa vähentäisi, vaikka auttaja on ylpeä teostaan ja kertoo siitä muillekin,  KUNHAN hän ei esitä autettavaansa säälittävänä reppanana ja julkaise kuvaa ilman lupaa.

Voidaan myös kysyä, miten empaattista on arvottaa toisten "hyviä tekoja" sen perusteella, onko auttaja tarpeeksi vaatimaton.

Vierailija kirjoitti:

Itse en näe, että auttamisen arvoa vähentäisi, vaikka auttaja on ylpeä teostaan ja kertoo siitä muillekin,  KUNHAN hän ei esitä autettavaansa säälittävänä reppanana ja julkaise kuvaa ilman lupaa.

Voidaan myös kysyä, miten empaattista on arvottaa toisten "hyviä tekoja" sen perusteella, onko auttaja tarpeeksi vaatimaton.

Tekoa se ei muutakaan, mutta ällöttää tekijän siitä saama myönteinen palaute. Eikö tekisi mitään, jos ei saisi lypsettyä sillä sädekehää päänsä päälle?

Vierailija kirjoitti:

Itse en näe, että auttamisen arvoa vähentäisi, vaikka auttaja on ylpeä teostaan ja kertoo siitä muillekin,  KUNHAN hän ei esitä autettavaansa säälittävänä reppanana ja julkaise kuvaa ilman lupaa.

Voidaan myös kysyä, miten empaattista on arvottaa toisten "hyviä tekoja" sen perusteella, onko auttaja tarpeeksi vaatimaton.

Empaattisuuden voi kyseenalaistaa silloin, kun tietää ihmisen tekevän hyvän teon vain kiillottaakseen omaa kuvaansa. Esim. talutetaan vanhus tien yli, kun siitä saa kuvan someen. Mutta ellei toiminnasta ole mahdollisuutta saada todistetta oman kiiltokuvan kiillottamiseksi, ei taluteta.

Nojoo on se nyt vähän noloa, jos se on jatkuvaa ja päälle liimattua. Mun mielestä on kuitenkin välillä ihan kiva lukea mitä hyvää ja empaattista ihmiset ovat tehneet toistensa hyväksi. Mulle ainakin siitä tulee ihan hyvä mieli ja uskon taas ihmisiin vähän enemmän. Liika on liikaa ja jos ainoa tarkoitus on patsastella omassa erinomaisuudessaan, niin onhan se vähän kornia. Mutta uskon, että eivät kaikki ole niin omahyväisiä ja haluavat aidosti levittää hyvää mieltä. Miksi siitä ei saisi tulla itselleenkin hyvä mieli? Toki on kornia, jos ihminen sitten oikeasti on täysi mulkku ja ne teot ovat pelkkää lumetta ja tekopyhyyttä. Riippuu vähän ihmisestä, tilanteesta ja asiasta miten suhtaudun näihin empaattisiin tekoihin ja niiden esille tuomiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Empatia sotii kapitalismia vastaan. Kapitalismissa ihmiset kilpailevat keskenään ja silloin toisen tunteita ei tarvitse ottaa huomioon. Tästä syystä empatia puuttuu myös sosiaalisesta mediasta ja diginatiiveilla käytännön elämästä.

Empatian ja politiikan yhtymäkohta on kiusaaminen. Politiikassa parhaiten pärjäävät koulukiusaajat. Kiusaaja saa motivaationsa ryhmän hyväksynnästä ja ryhmältä saamastaan huomiosta. Ryhmä ei välttämättä hyväksy kiusaamista, mutta ryhmän jäsen voi pelätä kasvojensa menettämistä tai kiusaajan kostoa ja siksi lähtee kiusaamiseen mukaan.

Mä en tajua ihmisiä, joiden mielestä empatia on kadonnut tällaisten asioiden myötä. Eiköhän se ole kadonnut ihan kyvyttömyytenä ottaa toisia huomioon ja asettua heidän asemaansa. Bisneksetkin sujuu siten paljon paremmin. Tutustupa vaikka Richard Bransoniin.

Joku syyhän tähän kyvyttömyyden katoamiseen on. Mikään evolutiivinen taito tai kyky ei katoa muutamassa vuosikymmenessä itsestään.

Itse en syyttäisi kapitalismia, vaan sen taustalla olevaa ihmisen perusluonnetta: ahneutta. Nykyaikana ahneuden rinnalla korostetaan hyvin voimakkaasti individualismia ja hedonismia, jolloin muodostuu aika kova kolmikko kilpailemaan empatian kanssa. Itse näkisin hyvänä vastavetona tälle kolmikolle arvojen filosofisen pohdiskelun sekä eettisten ja moraalisten kysymysten tarkastelun. Nämä ennen pitkään saattavat myötävaikuttaa empatian kasvuun yhteiskunnassamme. 

Empatia sekoitetaan somessa ja muuallakin usein sympatiaan. Esimerkkinä voi ottaa eilisen Porvoon puukotuksen. Empatiana pidetään sitä, että suree ja järkyttyy ja alkaa itse tuntea näitä tunteita. Toki se on inhimillistä, mutta se on enemmänkin sympatiaa kuin empatiaa. Empatiaa on kyky ymmärtää toista ihmistä ja hänen kokemiaan tunteitaan. Sympatia ei ole myöskään empatian edellytys, vaan siitä voi olla jopa haittaa, sillä silloin suru ja ahdistus tulee osaksi omaa elämää ja itseä. 

Empatia lähtee mielestäni arvoista, siitä miten näemme ihmisen, miten välitämme itsestämme ja muista sekä miten arvostamme ja kunnioitamme ihmisyyttä. Jos ajatellaan vaikka Jokelan kouluampumista. Siinä ampuja lakkasi kunnioittamasta ja arvostamasta ihmisiä ja kadotti sitä kautta empatikykyään.

Negatiivisen narsismin kuvaan liittyy hyvyyden esittäminen. Eli tunnekylmä laskelmoi että hyvää esittämällä saa huomiota. Kuitenkin ihmisen korostunut tarve korostaa itseään ulkoisilla seikoilla kertoo aivan muusta.

Kai jokainen voi omille sivuille laittaa vaikka mitä kuvia. Eri asia sitten, miksi näiden apureiksi pitäisi alkaa.

Yksi neuvo on, että älä koskaan jätä kaikkea vain yhden kaveriporukan varaan. Eli saat hajurakoa, kun välillä keskityt vaikka uuteen harrastukseen, lähdet matkalle tms eikä näistä tarvi levitellä. Eli ohjaat itse itseäsi, antaa muiden poseerata.

Nuoruus on sellaista hakemista, kokeile monia eri harrastuksia, liiku ja lue paljon. Opettele pitämään puolesi.

Varo valon enkeliksi naamioituneita paholaisia.

Vierailija kirjoitti:

Empatia sotii kapitalismia vastaan. Kapitalismissa ihmiset kilpailevat keskenään ja silloin toisen tunteita ei tarvitse ottaa huomioon. Tästä syystä empatia puuttuu myös sosiaalisesta mediasta ja diginatiiveilla käytännön elämästä.

Empatian ja politiikan yhtymäkohta on kiusaaminen. Politiikassa parhaiten pärjäävät koulukiusaajat. Kiusaaja saa motivaationsa ryhmän hyväksynnästä ja ryhmältä saamastaan huomiosta. Ryhmä ei välttämättä hyväksy kiusaamista, mutta ryhmän jäsen voi pelätä kasvojensa menettämistä tai kiusaajan kostoa ja siksi lähtee kiusaamiseen mukaan.

Olen tavannut erittäin narsistisia ihmisiä, ja heidän liikkeellepaneva voima on kateus. Narsismia on selitetty varhaisella kehityshäiriöllä. Tarve olla esillä, olla "jotakin". Noiden henkilöiden muka-itsevarmuus on hyytävää tyhjyyttä. Vaikeasti narsistinen henkilö on täysin tyhjä.

Mutta motiivi on kateus. Jolta pohjalta jotkut tavoittelee rahaa, korkeaa koulutusta, työtä jossa ei joudu rivityöntekijäksi. Julkisuutta vaikka ei ole mitään annettavaa, kun itsekritiikki eli häpeäntunne puuttuu. Narsisti näkee kaiken joko puolella tai vastassa.

Se on aina sodassa itsensä kanssa eikä ihme kun on niin huono.

Se miten Trumpit tai Bransonit on edenneet urallaan, on aivan eri asia kuin taviksilla. Esim Trump pitää perheestään huolta toisin kuin av:laisten narsistiexät.