Lue keskustelun säännöt.
Mikä on, kun lapsi ei ymmärrä lukemaansa
13.11.2017 |
Siis ei osaa poimia koulukirjasta vastauksia kysymyksiin ellei tekstissä ole vastauksia selkeästi löydettävissä. Esim historiassa jää läksyt toistuvasti tekemättä kun lapsi ei itkunkaan kanssa löydä tekstistä vastauksia kun taas kemia sujuu, koska siinä on tietyt faktat ja lainalaisuudet miten homma menee.
Kommentit (16)
Tuossa iässä ei ajattelu ole vielä kehittynyt ymmärtämään isoja kuvioita ja konteksteja, joihin sitten sijoittaa niitä historian tapahtumia ja syy-seuraussuhteita. Lapsi ymmärtää vain ne yksittäiset nippelit, sumea logiikka niiden ympärillä on vaikeaa. Helpompaa on aineissa, joissa annetaan selvä kaava jota noudattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi tarvitsee enemmän harjoitusta. Laita hänet lukemaan erilaisia tekstejä ja kysele häneltä niiden sisällöstä.
Lapsi on 14. Ala-asteella oli ns kympin oppilas eikä opiskeluun tarvinnut panostaa vaan kaikki tuntui helpolta. Nyt ylä asteella ei enää onnistukaan. Matikka ja muut loogiset aineet sujuu kyllä.
Ap
Sun lapsi on vaan yksinkertaisesti tyhmä :D
Eli lapsellasi on vaikeuksia ymmärtää kokonaisuuksia. Alakoulussa pelkillä nippeleillä vielä pärjää.
Kokonaisuuksien ymmärtämisen vaikeus on tyypillistä aspergereille. Onko lapsellasi asperger piirteisyyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskittymisvaikeudet? Itselläni on ADD-diagnoosi ja tunnistan itseni tuosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hän tyhmä ole.
On ehkä sellainen oppija, jolle lukemalla opettelu on vaikeaa?
Itse olen auditiivinen oppija, muistan ns. kaiken mitä minulle on kerrottu. Luennoilla en koskaan tarvinnut tehdä muistiinpanoja. Peruskoulussa olin kympin oppilas, vaikken juurikaan lukenut kokeisiin.
Ongelmat alkoivat lukiossa ja pahenivat myöhemmussä opinnoissa, kun pitikin lukea kokonainen kirja tenttiin. Aina olen kyllä lukenut paljon kirjoja ja tarinoita, kirjoittanutkin itse jonkin verran, mutta asiatekstin sisäistäminen lukemalla oli todella vaikeaa.
Minullekin historia oli pahin ja erityisesti vuosiluvut ja tapahtumien yhdistäminen ajallisesti.
Kannustaisin minäkin vaan lukemaan ja lukemaan pienissä erissä, koska jos lukee ison alueen kerralla voi huomata ettei muista mitään olennaista. Vaan lause ja kappale kerallaan, niin että mielikuvissaan miettii mitä tekstissä kerrotaan. Kannattaa opetella nyt, kokemuksesta kerron.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa iässä ei ajattelu ole vielä kehittynyt ymmärtämään isoja kuvioita ja konteksteja, joihin sitten sijoittaa niitä historian tapahtumia ja syy-seuraussuhteita. Lapsi ymmärtää vain ne yksittäiset nippelit, sumea logiikka niiden ympärillä on vaikeaa. Helpompaa on aineissa, joissa annetaan selvä kaava jota noudattaa.
Mä aloitin koulun vuotta aikaisemmin, vaikka en edes ole syntynyt alkuvuodesta vaan kesällä. Osasin lukea, kirjoittaa ja laskea jo nelivuotiaana ja 90-luvulla esim. sosiaalisella kypsyydellä ei vissiin ollut väliä koulun aikaisesta aloituksesta päätettäessä. Mulle reaaliaineet oli lukiossa muihin aineisiin verrattuna melko vaikeita (arvosanat 7-8), koska en vielä ollut syy-yhteyksien ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamisessa muiden tasolla. Yläasteella mun numerot oli ysejä ja kymppejä, koska reaaliaineissakaan ei vielä tarvinnut osata ajatella kovin itsenäisesti ja laajasti, yksityiskohtien muistaminen riitti. Kielet ja matikka oli helppoja. Olisi hauskaa lähteä taas opiskelemaan jotakin nyt, kun ajattelu on kasvamisen myötä kehittynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin veikkaisin keskittymisvaikeuksia, jos kerran ala-asteesta on noin hyvin selvinnyt. Jos luetun ymmärtämisessä olisi suuria pulmia, ei olisi selvinnyt millään tähän asti noilla arvosanoilla. Onko muistissa/työmuistissa mielestäsi ongelmaa?
Itse olin myös kympin oppilas. En koskaan lukenut kielten tai matemaattisten aineiden kokeisiin (ei tarvinnut), mutta reaaliaineet tuottivat suuria ongelmia. En tunnilla pystynyt keskittymään lainkaan opetukseen, joten jouduin aina lukemaan kokeisiin hirveästi. Psykologiaa lukuun ottamatta (se kiinnosti) kaikki oli vaikeaa, vaikka luetun ymmärtämisessä ei ole mitään ongelmaa.
Olen nykyään FM, mutta vasta yli 30-vuotiaana minulla alettiin epäillä lievää ADHD:ta. Olisi varmaan tuo koulukin ollut helpompaa, ainakin opettajilleni, jos asiaan olisi puututtu aiemmin.
Sain kerran lukutaitotestissä oppilaan kiinni siitä, että hän ei edes lukenut tekstiä vaan alkoi heti vastata tehtäviin. Pläräsi vain papereita ja etsi epätoivoisesti oikeita kohtia. Teki siis päinvastoin kuin olin opettanut ja koetilanteessa kehottanut, koska helpompaa. Tulos oli vitonen. Jotkut välttävät lukemista viimeiseen saakka.
Oppilaan tulisi lukea tehtävät, sitten vasta ajatuksen kanssa kappale. Moni teini yrittää oikoa. Oletko varma, että lapsi edes oikeasti lukee koko tekstiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvatat insinööriä.
En halua dissata ketään enkä yleistää, mutta (se kuuluisa mutta) olen joskus antanut itseni ymmärtää, että noinkin voi olla. En ole insinööri, mutta olen tehnyt samoja hommia ja huomannut hieman samankaltaisia piirteitä niin itsessäni kuin muutamassa muussakin.
Vierailija kirjoitti:
Sain kerran lukutaitotestissä oppilaan kiinni siitä, että hän ei edes lukenut tekstiä vaan alkoi heti vastata tehtäviin. Pläräsi vain papereita ja etsi epätoivoisesti oikeita kohtia. Teki siis päinvastoin kuin olin opettanut ja koetilanteessa kehottanut, koska helpompaa. Tulos oli vitonen. Jotkut välttävät lukemista viimeiseen saakka.
Oppilaan tulisi lukea tehtävät, sitten vasta ajatuksen kanssa kappale. Moni teini yrittää oikoa. Oletko varma, että lapsi edes oikeasti lukee koko tekstiä?
Itse teen ihan samalla tavalla ja olen AMK opiskelija :D Tuntuu todella vaikealta lähteä lukemaan jotain 20 sivuista tekstiä vaikka tai edes 2 sivuista, mielummin vaan yrittää silmäillä sen vastauksen sieltä irti ja sitten jos ei onnistu niin googleen tai kyselemään toisilta tietääkö joku.
Ja samaa tekee todella moni. Jos on esim. joku labratyön ohje jossa muutama sivu niin harva jaksaa lukea sitä kunnolla vaan vähän silmäillään ja aloitetaan ja sitten kun ei osata niin pitää pyytää apua. Sitten opettaja näyttää paperista että yritä nyt tuosta kohtaa lukea, siinä se sanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain kerran lukutaitotestissä oppilaan kiinni siitä, että hän ei edes lukenut tekstiä vaan alkoi heti vastata tehtäviin. Pläräsi vain papereita ja etsi epätoivoisesti oikeita kohtia. Teki siis päinvastoin kuin olin opettanut ja koetilanteessa kehottanut, koska helpompaa. Tulos oli vitonen. Jotkut välttävät lukemista viimeiseen saakka.
Oppilaan tulisi lukea tehtävät, sitten vasta ajatuksen kanssa kappale. Moni teini yrittää oikoa. Oletko varma, että lapsi edes oikeasti lukee koko tekstiä?
Itse teen ihan samalla tavalla ja olen AMK opiskelija :D Tuntuu todella vaikealta lähteä lukemaan jotain 20 sivuista tekstiä vaikka tai edes 2 sivuista, mielummin vaan yrittää silmäillä sen vastauksen sieltä irti ja sitten jos ei onnistu niin googleen tai kyselemään toisilta tietääkö joku.
Ja samaa tekee todella moni. Jos on esim. joku labratyön ohje jossa muutama sivu niin harva jaksaa lukea sitä kunnolla vaan vähän silmäillään ja aloitetaan ja sitten kun ei osata niin pitää pyytää apua. Sitten opettaja näyttää paperista että yritä nyt tuosta kohtaa lukea, siinä se sanotaan.
Noh, esimerkiksi historiaa tai mitään laajempia kokonaisuuksia ei voi opiskella noin. Kyllä jäävät syy- ja seuraussuhteet hämäräksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain kerran lukutaitotestissä oppilaan kiinni siitä, että hän ei edes lukenut tekstiä vaan alkoi heti vastata tehtäviin. Pläräsi vain papereita ja etsi epätoivoisesti oikeita kohtia. Teki siis päinvastoin kuin olin opettanut ja koetilanteessa kehottanut, koska helpompaa. Tulos oli vitonen. Jotkut välttävät lukemista viimeiseen saakka.
Oppilaan tulisi lukea tehtävät, sitten vasta ajatuksen kanssa kappale. Moni teini yrittää oikoa. Oletko varma, että lapsi edes oikeasti lukee koko tekstiä?
Itse teen ihan samalla tavalla ja olen AMK opiskelija :D Tuntuu todella vaikealta lähteä lukemaan jotain 20 sivuista tekstiä vaikka tai edes 2 sivuista, mielummin vaan yrittää silmäillä sen vastauksen sieltä irti ja sitten jos ei onnistu niin googleen tai kyselemään toisilta tietääkö joku.
Ja samaa tekee todella moni. Jos on esim. joku labratyön ohje jossa muutama sivu niin harva jaksaa lukea sitä kunnolla vaan vähän silmäillään ja aloitetaan ja sitten kun ei osata niin pitää pyytää apua. Sitten opettaja näyttää paperista että yritä nyt tuosta kohtaa lukea, siinä se sanotaan.
Tämän takia on mielestäni hyvin tärkeää, että ei lue uutisia ja tietoa pelkästään netistä. Netissä tuollainen silmäilevä lukutapa on nimittäin monella hyvin tavallista, mutta syvällisempää tekstiä tuollaisella lukutavalla on todella vaikeaa - ellei mahdotonta - ymmärtää.
Minkä ikäinen lapsi on kyseessä? Ihmisen mekaaninen lukutaito voi olla hyvä, mutta päättelevä, yhdistelevä ja kriittinen lukutaito voivat silti olla olemattomat. Jon kirjoittaminen on helppoa ja mekaaninen lukeminen sujuu, ei kyse ole lukihäiriöstä vaan kypsymättömyydestä, harjoituksen puutteesta, alhaisesta älykkyydestä tai muuten heikosta kielellisestä päättelykyvystä.
Lukeeko lapsi mitään? Lukemista ei voi oppia vain koulussa. Jos hän ei lue, häntä pitää siihen kannustaa. Romaanien asemesta voi lukea uutisia, aikakauslehtiä, novelleja tms.
Keskustele lapsen kanssa luetusta. Esimerkiksi hyvä harjoitus voisi olla pohtia, millainen novellin tai romaanin henkilö on. Tekstistähän ei löydy välttämättä kohtaa, jossa kerrotaan, että henkilö X on sellainen ja sellainen, vaan se pitää päätellä hänen teoistaan ja puheistaan.
Reaaliaineiden kappaleita pitäisi opetella lukemaan ajatuksen kanssa. Esimerkiksi ajatuskarttojen tekeminen auttaa monia. Ohjaa lasta miettimään jo ennen lukemista, mitä otsikosta tulee mieleen, mitä hän jo tietää. Sitten lukiessa laatikaa ajatuskartta ja keskustelkaa luetusta ja tehkää sitten vasta tehtäviä.
Oppimisvaikeuksiin on tarjolla kuntoutusta. Sitä voi ihan omalla rahalla ostaa, ei tarvitse jäädä odottamaan, että yhteiskunta hoitaa. Asiantuntija voisi opettaa lapselle sopivia lukemisstrategioita.
Lapsesta ja sinustakin voi tuntua, että ymmärtävään lukemiseen tähtäävät toimet ovat "tavallista" lukemista hitaampia ja työläämpiä tapoja. Pitkällä tähtäimellä ne kuitenkin säästävät aikaa ja tuottavat parempaa tulosta. On erittäin tärkeää, että lapsi oppisi pois tavasta yrittää löytää oikeita kohtia tekstistä. Tavoitteena pitäisi olla ymmärtää se teksti.