Jos alkuraskaudessa saat tietää, että lapsi on vammainen

Ei mikään, abortoin oitis.

Ei mikään.

Ihmiselämä alkaa hedelmöityksestä. Jokainen ihmiselämä on mittaamattoman arvokas.

En halua olla Hitler.

Sana kirjoitti:

Ihmiselämä alkaa hedelmöityksestä. Jokainen ihmiselämä on mittaamattoman arvokas.

Et kuitenkaan osannut vastata ap:n kysymykseen.

Alkuraskaudessa tuollainen ei selviä. Jos selviäisi, en omaa lastani tappaisi. On luonnotonta tappaa oma jälkeläinen. Ihmiselämä on arvokas. Siinäpä sitä syitä, jotka eivät ole tekosyitä.

Menkääs työskentelemään vaikeasti vammaisten hoitolaitokseen ja moralisoikaa vasta sitten abortintekijöitä.

Vaikeasti vammaisten lasten hoitaja kirjoitti:

Menkääs työskentelemään vaikeasti vammaisten hoitolaitokseen ja moralisoikaa vasta sitten abortintekijöitä.

Kysymyshän oli vain vammaisesta. Eli käsittää myös lievät näkö- tai kuulovammat. Olen töissä vaikeasti vammaisten yksikössä ja edelleenkään en omaani abortoisi.

En pitäisi vammaista lasta. Sikiöseulonnoissahan se selviää onko sellainen riski. En jaksaisi enkä pystyisi hoitamaan vammaista lasta.

Mielestäni ei ole ihmisen elämää olla täysin riippuvainen muista ja kyvytön tajuamaan mitään elämästä. Saa tuomita ihan vapaasti. Tämä on minun näkemykseni.

Sana kirjoitti:

Ihmiselämä alkaa hedelmöityksestä. Jokainen ihmiselämä on mittaamattoman arvokas.

Miksi se on arvokas?

Vierailija kirjoitti:

Alkuraskaudessa tuollainen ei selviä. Jos selviäisi, en omaa lastani tappaisi. On luonnotonta tappaa oma jälkeläinen. Ihmiselämä on arvokas. Siinäpä sitä syitä, jotka eivät ole tekosyitä.

Ei muuten ole millään tavalla luonnotonta. Näinhän luonto oikeasti toimii.

Abortti tulisi, ihan sama onko terve vai vammainen.

Tämä nyt ei liity älylliseen vammaan mitenkään mutta kerronpa silti mitä olen kokenut. Olen lyhytkasvuinen. Olen perusterve, työelämässä oleva nainen, en tarvitse liikkumiseen apuvälineitä, juoksen, hypin ja liikun kuin kuka tahansa. Tulin raskaaksi ja kävin mielenkiinnosta perinnöllisyyslääkärillä kuuntelemassa miten sairauteni mahdollisesti periytyy.. vanhempi naislääkäri kysyi minulta haluanko tehdä abortin jos lapsi on lyhytkasvuinen, sanoin että en tahdo erikseen edes selvittää koko asiaa lapsi on yhtä rakas oli sitten pitkä tai lyhyt. Jälkeenpäin mietin tuota lääkärin kysymystä ja se todella satutti.

Mutta ap:n kysymykseen. Abortoisin vaikeasti vammaisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuraskaudessa tuollainen ei selviä. Jos selviäisi, en omaa lastani tappaisi. On luonnotonta tappaa oma jälkeläinen. Ihmiselämä on arvokas. Siinäpä sitä syitä, jotka eivät ole tekosyitä.

Ei muuten ole millään tavalla luonnotonta. Näinhän luonto oikeasti toimii.

No jos luonto toimii, niin eihän silloin ole tarvetta abortoida. Jos ei tule keskenmenoa, niin raskaus jatkukoon. Ja harvoinpa esim. näkövamma johtaa keskenmenoon.

Ei vammaiselle kirjoitti:

En pitäisi vammaista lasta. Sikiöseulonnoissahan se selviää onko sellainen riski. En jaksaisi enkä pystyisi hoitamaan vammaista lasta.

Mielestäni ei ole ihmisen elämää olla täysin riippuvainen muista ja kyvytön tajuamaan mitään elämästä. Saa tuomita ihan vapaasti. Tämä on minun näkemykseni.

Perin harva asia selviää sikiöseulonnoissa eikä mikään ainakaan alkuraskaudessa. Hurjaa, että pelkkä riski riittäisi sinulla aborttiin. Kaikilla nimittäin on riski.

Vierailija kirjoitti:

Alkuraskaudessa tuollainen ei selviä. Jos selviäisi, en omaa lastani tappaisi. On luonnotonta tappaa oma jälkeläinen. Ihmiselämä on arvokas. Siinäpä sitä syitä, jotka eivät ole tekosyitä.

Ihan luonnollistahan se on. Monet muutkin eläimet tappavat jälkeläisiään.

Jos lapselta puuttuu yksi varvas tai joku sormista on epämuodostunut tai hänellä on epämuodostunut korvalehti, hän on vammainen. Ihan oikeastikko joku abortoisi, jos tällainen selviäisi alkuraskaudessa? Abortoisi varmaankin myös, jos lapsella olisi lievä korjattavissa oleva sydänvika, suulakihalkio, mansikkaluomi. Eivät varsinaisesti vammoja edellämainitut, mutta pikkuvikoja verrattuna täydelliseen vauvaan. Onneksi vammat eivät selviä alkuraskaudessa ja onneksi suurin osa mistään vammoista ei selviä yleensäkään raskauden aikana. Kun itse hoidan niitä vaikeimmin vammaisia lapsia, en yhtään hätkähtäisi, jos itselleni syntyisi vaikkapa down-vauva.

Olin istukkanäytteessä jopaq kaksi kertaa saman alkuraskauden aikana. En tiedä miksi otettiin toinenkin koe. En ajatellut että mitä teen jos.......... Olin varma että ei ole mitään häikkää. Toki jännitti odottaminen ja samalla sain tietää sukupuolen. Terve vauva syntyi ja tästä on jo aikaa yli 20 v. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuraskaudessa tuollainen ei selviä. Jos selviäisi, en omaa lastani tappaisi. On luonnotonta tappaa oma jälkeläinen. Ihmiselämä on arvokas. Siinäpä sitä syitä, jotka eivät ole tekosyitä.

Ihan luonnollistahan se on. Monet muutkin eläimet tappavat jälkeläisiään.

Onko sinusta siis luonnollista, että vanhempi tappaa jo syntyneen lapsensa?

Hitler ei voinut tehdä aborttia. Muuten ihan osuva veto. Kannattaa puhua asioista kun tietää.