Lukion käyneet, kokemuksia?

Helvetisti opiskelua eikä siitä saa palkaksi edes ammattia, vain yleissivistystä.

Suosittelen ammattikoulua jos haluaa töitäkin saada.

Elämän parasta aikaa. Opiskelu oli rentoa ja mukavaa. Ei tarvinnut stressata mistään. Tosi mukavaa aikaa. 

Ei kannata mennä ammattikouluun jos kiinnostaa korkeakouluopinnot. 

Opiskelu tosi työlästä ja erittäin aikaa vievää. Sen virheen tein ykösvuonna yrittäessäni panostaa kaikkeen samalla tavalla kuin yläasteella (mikä oli lukioon verrattuna naurettavan helppoa), jolloin sain kokea burn outin. Lopulta siihen lukiorytmiin päästessäni se on ollut ihan miellyttävää. Opettajat mahtavia, hyvä yhteishenki ja sain kirjotuksistaki hyvät arvosanat.








Ennen kaikkea kasvoin ihmisenä erilaisten projektien tms myötä ja tajusin, kuka olin sekä mitä halusin tehdä. Sain yleissivistystä ja osaan muodostaa mielipiteitä sekä olen utelias maailmanmenosta.








Kyllä, suosittelen. Ehdottomasti sen vaivan arvoista! Mutta vinkiksi, että hanki kalenteri ja aikatauluta menos tms, niin vältyt ylikuormitukselta :D

Tykkäsin. Meillä oli pieni lukio (alle sata), tutut opettajat ja hyvä ryhmä, vaikka riideltiinkin aika paljon. Jos amiksessa ei ole kiinnostavaa alaa, niin lukioon ehdottomasti. Opiskelu mielekkäämpää kuin yläasteella, mutta ihan helvetisti ei kuitenkaan tarvitse töitä tehdä menetyksen eteen (riippuu tietysti ihmisestä, joidenkin ei tarvitse tehdä mitään).

Vierailija kirjoitti:

Elämän parasta aikaa. Opiskelu oli rentoa ja mukavaa. Ei tarvinnut stressata mistään. Tosi mukavaa aikaa. 

Ei kannata mennä ammattikouluun jos kiinnostaa korkeakouluopinnot. 

Itse sanoisin, että riippuu korkeakoulusta. Yliopistoon lukio on varmasti parempi pohja, mutta AMK:ssa voi olla hyötyä, että on saman alan ammatillinen perustutkinto.

Elämäni hirveintä aikaa. Menin lukioon 7,6 todistuksen keskiarvolla. Olin liian tyhmä lukioon. 4:sia tuli aika paljon ja en päässyt kursseja läpi. Loppujen lopuksi pääsin kuitenkin ylioppilaaksi ja aikaa meni 3 ja puoli vuotta.

YO-tutkinnolla en tehnyt mitään, vaan meni amikseen lukion jälkeen. Amis oli sata kertaa kivempi ja rennnompi koulu. 

Onneksi tiesin alusta asti suunnilleen, että ainoa vahvuuteni ovat kielet, äidinkieli ja matemaattiset, joten en vaivannut turhaan päätäni reaalien ylimääräisillä kursseilla tai puurtanut pakollisilla liikaa.

Ainoa kamala asia oli, että koska osaan kuutta kieltä (tajusin sentään tiputtaa kuudennen eli espanjan pois yo-kokeista, koska tajusin, että lyhyen l on turha, mutta vie resursseja), jouduin hajauttamaan kirjoitukset ja aloittamaan jo kakkosen keväällä. Prelejä oli juu, mutta en silti ollut oikein valmis. Meinasin oksentaa kirjallisessa kokeessa jännityksestä ja lähdin tasan klo 12. Toisaalta hyvä, että kyseinen kieli oli myös c-kieli eli ei muiden arvosanojeni rinnalla minkään arvoinen, ja lisäksi syksyn kirjoitukset eivät enää stressanneet kevään harjoittelun jälkeen.

Kirjoitin lopulta 3 pitkää kielten laudaturia ja äidinkielen laudaturin, joilla hain korkeakouluun ja pääsin sisään, mutta alusta asti ei todellakaan ollut selvää, että aion ottaa hakupisteet kielistä. Ykkösvuosi oli kaikkein stressaavin, kun yritin vain pysytellä mukana kaikissa minua mahdollisesti kiinnostavissa aineissa. Olin lukion ainoa oppilas, joka vaihtio matikan ryhmää kahdesti - lyhyeltä pitkälle, missä oli kova työ, ja takaisin lyhyelle, kun kirjoitussuunnitelma alkoi selkiytyä. Yritin pitää kaikki vaihtoehdot, niin matikan kuin 6 kieltäkin, avoimina. Siinä oli järjetön työ. Luin pitkää fysiikkaa ja pitkää matikkaa kakkosvuoden puoliväliin ennen kuin päätin lopettaa, vaikka arvosanat olivat kymppiä ja ysiä. Jouduin lukemaan niin kovin niihin arvosanoihin päästäkseni, että tiesin, ettei näin monella aineella olisi mahdollista ottaa kuin monta keskinkertaista yo-arvosanaa. Se olisi ollut hyvä minulle, mutta tein valinnan yliopiston hyväksi.

Abivuosi oli ihana. Se tunne, kun puolet aineista tippui lopullisesti pois lukkarista syksyn kirjoitusten jälkeen... vihdoin sai keskittyä muutamaan rautaan tulessa, ja kaikki tuntui jo paljon selkeämmältä.