Onko teillä lapsia, jotka eivät lotkauta korviaan käskyille tai pyynnöille?

En jaksakaan. Teini on aivan hemmetin rasittava.

Erityislapsethan voivat olla sellaisia. Ei mitään reaktiota sanottuun. Sitä koko ikä. Eivätkä he lähde kotoa pois.

Meidän tyttö 10 v. on tällainen, on ollut ihan pienestä asti. Ei kertakaikkiaan tottele/tee mitään jos ei huvita. Kurinpuutetta tämä ei ole. Jos pyydän tai käsken kovempaa, hän vaan pistää hanttiin entistä lujempaa. Muuten ihana ja älykäs, empaattinen tyttö.

En minä aina jaksakaan, mutta olen yrittänyt hyväksyä tilanteen ja keksiä muita keinoja kanssakäymiseen. Kolme vuotta nuorempi pikkuveli on ihan toista maata.

Jos sanoo, että jotain asiaa ei saa tehdä, tämä tekee sen. Se on myös vaarallista. Todella rasittavaa. Muilla vanhemmilla on paljon helpompaa.

Minä olin tuollainen lapsena. Kurin puutteesta ei todellakaan ollut kyse. Päinvastoin minulla oli tiukka kuri. Niin tiukka, että tunsin tukehtuvani. Koko ajan valitettiin jostain ja oltiin juoksuttamassa johonkin. Koskaan en saanut hetken rauhaa. Monet käskyt myös olivat mielestäni turhia ja epämääräisiä. Lempi kysymyksen olikin miksi. Yleensä selitys oli "koska mä sanon niin". Minua pidettiin siis ihan tyhmänä, eikä minua arvostettu lainkaan. Näin ollen en myöskään arvostanut vanhempani. Ei kiinnostanut, mitä he sanovat. Ärsytti vain.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin tuollainen lapsena. Kurin puutteesta ei todellakaan ollut kyse. Päinvastoin minulla oli tiukka kuri. Niin tiukka, että tunsin tukehtuvani. Koko ajan valitettiin jostain ja oltiin juoksuttamassa johonkin. Koskaan en saanut hetken rauhaa. Monet käskyt myös olivat mielestäni turhia ja epämääräisiä. Lempi kysymyksen olikin miksi. Yleensä selitys oli "koska mä sanon niin". Minua pidettiin siis ihan tyhmänä, eikä minua arvostettu lainkaan. Näin ollen en myöskään arvostanut vanhempani. Ei kiinnostanut, mitä he sanovat. Ärsytti vain.

Aivan normaali kasvatustapa, ja koska sanon niin on aivan normaali vastaus. Niin minut on kasvatettu. Kun aikuinen sanoo jotain, se on laki. Koulussa oli sama asia, ja jos joku ei sopeutunut, hänelle naurettiin ja hän joutui tietenkin opettajien taholta vaikeuksiin. Aivan normaalia, että lapsi tottelee aikuisia. Niin maailma toimii.

Siksi tuntuu niin törkeältä nähdä lapsi, joka ei ole kuulevinaan, mitä aikuinen sanoo. Sellainen on silmittömän häpeän aihe, eikä kukaan minun lapsuudessani olisi kehdannut niin käyttäytyä.

Kolmivuotias täällä, kokee käskyt ja komennukset vitsiksi.