Ovessa ”ei mainoksia” eli lapset ei saa koskaan lelukuvastoja

Lelukuvastoa ei jaeta mainosten mukana, vaan tulee nimellä varustettuna. Jos olet kieltänyt suoramarkkinoinnin, niin kuvastoa ei tule.

Meillä on kuvasto ollut jo kovasti käytössä :)

Lapset tekee itse listan nettiin.

Ei meille ole tullut lelukuvastoja. Ap

Tulee kiellosta huolimatta.. Juurikin suoramarkkinoinnin kautta, olet varmaan kieltänyt sen.

Ja mitä sillä muovihärpäkekuvastolla on virkaa? Meillä se laitettiin heti jätepaperiin, jotta lapset eivät pääsisi rinkuloimaan tussilla sieltä niitä muoviromuja. Nyt ovat lapset niin isoja, etteivät enää edes ole kiinnostuneita niistä muovikamoista. Mutta todellakin pärjää hyvin ilman mokomaa kuvastoa.

Kyllä mulle tuli silti, vaikka laatikossa lukee 'ei mainoksia'. Kun posti osoitetaan nimellä vastaanottajalle, niin se jaellaan silti. Ainoastaan nimettömät mainokset jätetään jakamatta. Mahtaisiko tuo suoramarkkinointikielto auttaa?

Tulee kiellosta huolimatta! Oli minun nimelläni, olen siis äiti. Ihmettelin tätä mutta takana pikku printillä osoitetiedot: väestörekisterikeskus. Näin "lelukirjaa" ei lueta mainokseksi kun ei ole nimetön lappunen vaan ihan minulle osoitettua postia. Mainoksiahan koko lelukirja on täynnä, lapsi sen juuri otti mukaan ystävän luo mennessään. Valtio pitää huolen, että joulun aikaan kulutettaisiin. Lelut ovat varmaan lahjaeristä se suurin bisnes. Verotuloja, ok. Mutta myös kaksinaismoraalista mainontaa, jolla yritykset kiertävät lakeja.. Saa lapsi sitä lukea ja heti alkaa "haluan tuon äiti haluan tuon on niin hieno". Kaikella tarkoituksensa.

Ei ole koskaan tullut mitään lapsirekvisiittaa. Mulla on salaiset osoitetiedot.

Rinkuloivat vaikka joka ikisen muovikaivurin ja monsterin, mitään niistä eivät tule saamaan! 

Se kuvasto on hyödyllinen, pitää lapset hiljaisena pitkään! Mitään en sieltä tietenkään osta, meidän lapset saa vain pehmeitä paketteja.

Minulle alkoi tulla lelukuvastoja siinä kohtaa, kun olin raskaana ja lapsi ei siis ollut vielä edes syntynyt. Jostain neuvolan kautta ilmeisesti tieto oli kiirinyt mainostajille asti, kun postiluukkuun alettiin tunkea ties mitä lapsitavaramainoslehteä.

Minusta lelukuvastot ovat ihan kivoja. Luemme niitä lapsen kanssa iltasaduksi. Lapsi haluaisi kaiken, mitä kuvastoissa on, mutta minä totean vain, että onpa juu ihania tavaroita mutta huone on niin täynnä ryjää, ettei kyllä millään mahdu uutta tavaraa, ellei entisiä viedä kirpparille. Koska lapsi ei halua luopua vanhasta, hän tyytyy siihen, että uutta ei tule. Silti voi ihastella kuvastoja. Minä kuuntelen tarkalla korvalla, mistä hän puhuu eniten ja mitä sivua palataan aina uudelleen ihailemaan, ja sitä sitten saattaa tulla jouluna paketista.

Päiväkotiinkiin niitä viedään, siis tädit pyytävät tuomaan koteihin tulleita kuvastoja, ja siellä lapset niitä sitten selailevat ja liimailevat haluamiaan tavaroita paperiin (tämä on minusta ihan todella outoa pk-toimintaa).

Vierailija kirjoitti:

Ei ole koskaan tullut mitään lapsirekvisiittaa. Mulla on salaiset osoitetiedot.

Sama.

Lapsi on kuusivuotias ja kirjoittaa nyt toisen kerran toivomuskirjettä joulupukille. Viimeksi siinä oli neljä lahjatoivetta. Eikä ole ohjailtu siihen suuntaan tuossa tilanteessa.

Suht hyvätuloisia vanhempia ollaan. Eronneita ja vuoroviikot lapsen asumisessa. Eli lapsella on lelut kahdessa huushollissa, mutta niitä on silti yhteensä murto-osa siitä, mitä useimmilla. Kiintyy leluihin, eikä kyllästy nopeasti ja vaadi aina uutta.

Ja ei, tää ei todellakaan ole ollut ihan helppoa saada aikaan. Mutta esim ainoaan lapsenlapseen hullaantunut mummu on saatu painamaan jarrua kaupassa sillä ajatuksella, että muutama huolella valittu tavara ovat lapselle sit oikeasti tärkeitä ja rakkaita. Sitä ajatusta vanhempi sukupolvi yleensä arvostaa.