Lue keskustelun säännöt.
Syön ihan valtavia määriä herkkuja, miten lopettaa?
02.11.2017 |
Valtavalla tarkoitan sitä, että ihan vaivatta menee joka päivä ainakin levy suklaata ja siihen päälle melko usein energiajuomia, sokerisia välipalapatukoita jne. Helposti vaikka purkillinen Nutellaa. Nyt vähän katsonut tarkemmin että ne mukamas terveellisemmät "herkut" sisältää ihan yhtälailla sokeria. Tavallisia ruokia taas syön monipuolisesti ja terveellisesti sekä säännöllisin väliajoin. Vaikka kuinka olisin ruuasta kylläinen, se makea silti vaan mahtuu ja on väkisin ahdettava mukamas. Niin ja mulle ei tule KOSKAAN paha olo, ei vaikka mitä söis ja kuinka paljon.
Useimmiten minun ei edes tee mieli syödä herkkuja, mutta suorastaan ahdistun jos kaapissa ei ole jotain ja sekin, jos on illaksi VAIN yksi vaivainen suklaalevy ja niin edelleen. En ehdi juuri mitään maistaakkaan kun kaikki on jo syöty. Ihan älytöntä, mutta olen makean suhteen kun joku kämäinen narkkari. Joskus oon tehnyt lopetuspäätöksen ja selvinnyt muutaman päivän ihan normaalein syömisin ja sitten kaupassa kävellyt herkkuhyllyn ohi ja ajatellut et jospa nyt viikonlopun kunniaks hemmottelis itseään. Ja siitä se taas jatkuu sama paska.
Ääh, miten päästä tästä mässäilystä eroon? Muistan jo kun pienenä hiivin salaa yöllä syömään pakkasesta puolet jätskiautolta ostetuista tuuteista tai söin salaa äidin suklaat, eli vanha tapa mutta pahentunut vaan ja pelkään oman terveyteni puolesta.
Kommentit (32)
Lopetat vaan, helppoa. Vai oletko joku sokeria mässyttävä aikuisvauva?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päätä siellä kaupassa, että et osta. Helppoa.
Et osta niitä herkkuja ja varaudut siihen, että päätä voi särkeä ekoina päivinä kun sokerista vieroitus alkaa. Ostat jotain hedelmiä, mitä voit siihen herkkuvajeeseen vetää, vaikkei ne varmaan aluksi miltään maistukaan.
Mulla on ihan sama ongelma. Pärjään ehkä viikon tai kaks ilman, mut sit tulee olo et saa palkita ittensä herkulla ku on selvinny jo niin kauan ilman. Tiedän et toi on ihan järjetöntä, mut en vaan pääse siitä eroon. Ois kiva kuulla, jos joku on oikeesti pystyny katkasemaan ton kierteen.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama ongelma. Pärjään ehkä viikon tai kaks ilman, mut sit tulee olo et saa palkita ittensä herkulla ku on selvinny jo niin kauan ilman. Tiedän et toi on ihan järjetöntä, mut en vaan pääse siitä eroon. Ois kiva kuulla, jos joku on oikeesti pystyny katkasemaan ton kierteen.
Pitää opetella hemmottelemaan tai palkitsemaan itseään muulla tavoin tai uudistaa käsitystään siitä mikä on herkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama ongelma. Pärjään ehkä viikon tai kaks ilman, mut sit tulee olo et saa palkita ittensä herkulla ku on selvinny jo niin kauan ilman. Tiedän et toi on ihan järjetöntä, mut en vaan pääse siitä eroon. Ois kiva kuulla, jos joku on oikeesti pystyny katkasemaan ton kierteen.
Tämäpä juuri. Helppohan se on sanoa että älä osta, kyllä se hetken toimii mutta jossain kohtaa menee väkisinkin taas siihen että ihan huomaamattaan taas lähtee samaan rumbaan. Mulla on aina kotona hedelmiä ja niitä syön myös, vääntänyt kaikenlaista kevyttä herkkua kaverini ohjeilla (on ravitsemusterapeutti ja tietoinen ongelmastani) mutta mikään ei oo yksinkertaisesti saanut tapaa loppumaan. :/ Mulla on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö, mutta söin lääkkeitä tai en, vaiva pysyy. Tuohon herkutteluun liittyy tosiaan voimakas ahdistuminen sekä siitä että syön ja vielä pahempi mikäli en.
Ap
Joku personal trainer antoi neuvoksi, että retkahdukset pitää hyväksyä eikä saa ajatella "no niin, näin siinä kävi, nyt ei millään ole enää väliä". Retkahduksen jälkeen pitää vain yrittää uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossakin luki, että kun proteiinin saanti on minimissään, tulee sokerihimo.
Omalla kohdalla piti paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Jossakin luki, että kun proteiinin saanti on minimissään, tulee sokerihimo.
Omalla kohdalla piti paikkansa.
Mulla se ei ainakaan voi pitää paikkaansa, syön oikein mukavasti protskupitoista pöperöä. Muutenkin yrittänyt pitää huolta riittävästä ravintoaineiden saamisesta ja kromiakin kokeillut mutta eipä siitä sinänsä oo hyötyä ollut kun en varsinaisesti himoitse sitä makeaa vaan mätän pakkomielteisesti ennemminkin..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos syömiseen liittyy (vahvoja?) ahdistuksen tunteita, niin ehkä terapeutti voisi olla parempi auttaja kuin joku personal trainer. Helppoa se ei ole, mutta niitä ahdistuksen tunteita kannattaa yrittää käsitellä eikä vaan yrittää jotain kämäistä dieettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama ongelma. Pärjään ehkä viikon tai kaks ilman, mut sit tulee olo et saa palkita ittensä herkulla ku on selvinny jo niin kauan ilman. Tiedän et toi on ihan järjetöntä, mut en vaan pääse siitä eroon. Ois kiva kuulla, jos joku on oikeesti pystyny katkasemaan ton kierteen.
Tämäpä juuri. Helppohan se on sanoa että älä osta, kyllä se hetken toimii mutta jossain kohtaa menee väkisinkin taas siihen että ihan huomaamattaan taas lähtee samaan rumbaan. Mulla on aina kotona hedelmiä ja niitä syön myös, vääntänyt kaikenlaista kevyttä herkkua kaverini ohjeilla (on ravitsemusterapeutti ja tietoinen ongelmastani) mutta mikään ei oo yksinkertaisesti saanut tapaa loppumaan. :/ Mulla on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö, mutta söin lääkkeitä tai en, vaiva pysyy. Tuohon herkutteluun liittyy tosiaan voimakas ahdistuminen sekä siitä että syön ja vielä pahempi mikäli en.
Ap
Ajatteletko, että on jokin taikakeino, jolla pääsisit herkuttelusta eroon, peräti syömällä herkkuja? Että missään nimessä et voi hallita itseäsi ja olla ostamatta ja syömättä niitä herkkuja? Joku sinussa vaan ottaa vallan ja lappaa ihan huomaamatta niitä suklaalevyjä kärryihisi, olet itse sen aikaa jossain poissa.
Asia on kuitenkin vain niin kovin yksinkertainen: älä osta. Ei ole olemassa mitään muuta keinoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni ei ole ollut tuota ongelmaa, mutta auttaisikohan tällainen vinkki:
Teet ennen kauppaan menoa ostoslistan siitä, mitä pitää ostaa, ja otat käteistä mukaan juuri sen verran, mitä ostokset tulevat maksamaan. Tällöin on helpompi olla ostamatta herkkuja. Jos mahdollista, yritä olla kävelemättä sen herkkuhyllyn ohi.
Suosittelen lukemaan vinkkejä kuinka vierottautua nikotiinista koska sokerinarkki on täysin vastaava olotila. Olen itse käynyt molemmat läpi ja päässyt eroon. Tosin omalla kohdallani sokeri oli pahempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siis ole ainoa! Mulla alkoi tuo synnytyksen jälkeen. Olin raskausdiabeetikko ja en siis raskausaikana saanut syödä sokeria ollenkaan. Elin todella terveellisesti ennen raskautta ja herkuttelin vain raakaherkuilla. Masennuin kai raskausdiabeteksestä niin, että synnytyksen jälkeen söin joka päivä suklaata. Olinhan elänyt aiemmin terveellisesti ja se ei auttanut, minusta tuli silti raskausdiabeetikko. Sitten söin suklaata ja jäätelöä. Ja sitten kohta ei ollut järkeä ees ostaa herkkuja, ellei saanut vähintään kahta purkkia jätskiä ja kahta suklaalevyä. MUTTA nyt olen ollut jo kaksi viikkoa ilman sokeri!! Mulla auttoi liikunnan aloittaminen(kevyttä kävelyä pari kertaa päivässä) ja jokaisen ruoan jälkeen terveellistä makeaa(hedelmiä). Ja että syö sitä hedelmää jo ennen kuin makeahimo iskee, välittömästi aterian jälkeen. Suosittelen kokeilemaan!
Naurattaa nämä "et vaan osta, helppoa" -kommentit, tuo on sama asia kuin sanoisi alkoholistille neuvoksi "et vain osta kaljaa, helppoa!". Oletko kenties tunnesyöjä? Oikeastihan monella herkuttelijalla syömisessä on kyse tunteiden käsittelyn puutteista, eli kun ei osata terveellä tavalla hyväksyä tai käsitellä tunteita niitä ns. "syödään pakoon". Itsellä on tuo sama pinttynyt tapa, josta ei meinaa päästä irti vaikka olen käynyt vuosien psykoterapiat ja opiskellut kaiken olennaisen ravinnosta. Uusi tavoitteeni/haaveeni onkin ihan vain pitää herkuttelu hallinnassa, eikä enää pyrkiä täyskieltoon tai kokonaan lopettamiseen. Olen itse saanut parannettua elintapojani parissa vuodessa ihan valtavasti ja vaikka tiedän että minussa pysyy tuo sama tendenssi ja "ongelman siemen" kuin AP:lla on, riittää jos tämä herkuttelupuoli ei saa minussa enää täysin valtaa. Olen jopa onnistunut laihtumaan ylipainoisesta normaalipainoon, vaikka herkuttelu on pysynyt. Minun tärkeimmät vinkit on tulla paremmin tietoiseksi omista tunteista ja toiseksi olla antamatta periksi yksittäisistä repsahduksista huolimatta. Ei se haittaa, vaikka välillä sorrut ja söisit koko purkin Nutellaa. Kunhan et ala tekemään sitä joka päivä, vain siksi että eilenkin tuli jo sorruttua. Nämä ovat usein niin vaikeita asioita ja tapoja jotka ovat niin tiukassa, että pysyvät muutokset tehdään vähän kerrallaan ja ne isot kokonaisuudet koostuvat monista monista pienistä teoista ja muutoksista...
Oot syömättä herkkuja vain tällä hetkellä, se riittää! Älä ajattele pidemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama ongelma. Pärjään ehkä viikon tai kaks ilman, mut sit tulee olo et saa palkita ittensä herkulla ku on selvinny jo niin kauan ilman. Tiedän et toi on ihan järjetöntä, mut en vaan pääse siitä eroon. Ois kiva kuulla, jos joku on oikeesti pystyny katkasemaan ton kierteen.
Tämäpä juuri. Helppohan se on sanoa että älä osta, kyllä se hetken toimii mutta jossain kohtaa menee väkisinkin taas siihen että ihan huomaamattaan taas lähtee samaan rumbaan. Mulla on aina kotona hedelmiä ja niitä syön myös, vääntänyt kaikenlaista kevyttä herkkua kaverini ohjeilla (on ravitsemusterapeutti ja tietoinen ongelmastani) mutta mikään ei oo yksinkertaisesti saanut tapaa loppumaan. :/ Mulla on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö, mutta söin lääkkeitä tai en, vaiva pysyy. Tuohon herkutteluun liittyy tosiaan voimakas ahdistuminen sekä siitä että syön ja vielä pahempi mikäli en.
Ap
Ajatteletko, että on jokin taikakeino, jolla pääsisit herkuttelusta eroon, peräti syömällä herkkuja? Että missään nimessä et voi hallita itseäsi ja olla ostamatta ja syömättä niitä herkkuja? Joku sinussa vaan ottaa vallan ja lappaa ihan huomaamatta niitä suklaalevyjä kärryihisi, olet itse sen aikaa jossain poissa.
Asia on kuitenkin vain niin kovin yksinkertainen: älä osta. Ei ole olemassa mitään muuta keinoa.
En ole ap mutta samasta vaivasta kärsinyt. Ja just noinhan se menee. Ikään kuin joku ottaisi minussa vallan ja niitä herkkuja on pakko mättää pakkomielteenomaisesti. Ongelma on korvien välissä, eikä "älä osta" toimi ennen kuin korvienväliongelma on selvitetty.
Pidät suus kiinni niin vähän vaikee sit syödä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ihan sama ongelma. Pärjään ehkä viikon tai kaks ilman, mut sit tulee olo et saa palkita ittensä herkulla ku on selvinny jo niin kauan ilman. Tiedän et toi on ihan järjetöntä, mut en vaan pääse siitä eroon. Ois kiva kuulla, jos joku on oikeesti pystyny katkasemaan ton kierteen.
Ihan uteliaisuudesta kysyn mistä teillä riittää rahaa herkkuihin?
Älä osta.