Vaikeat sosiaaliset tilanteet, vaikkei pitäisi olla

Minulla on paljon kavereita ja ystäviä ja tuttuja, joiden seurassa olen normaali ja joissain tapauksissa puhun liikaa. MUTTA kun joudun jonkun tuntemattoman tai puolitutun kanssa juttelemaan tavatessa, mietin aina keskustelun jälkeen kuinka paljon viisaammin olisin voinut sanani valita ja olla vaan oma itseni. Tämä asia häiritsee todella. Sitä ei aina tapahdu, mutta usein. Jotenkin ajatukset vaan menevät lukkoon, jonka seurauksena jälkeenpäin tulee aina mietittyä että käyttäydyinpä oudosti. Jos täytyy mennä juttelemaan kasvotusten jollekkin tuntemattomalle, on se pirun vaikeata. Näin ei saisi olla, koska tulevaisuudelta odotan työtä, jossa tarvitsen tätä taitoa. Miten pääsisin eroon tästä vaivasta? Tiedän, että kokemuksella tämäkin menee ohi, mutta asia on vaan niin ärsyttävä, että piti päästä jakamaan.