Lue keskustelun säännöt.
Pidätkö puolueettomuutta ihanteena? Onkohan puolueettomuus edes kovin realistinen tavoite?
18.10.2017 |
Ei olisi lähtökohtaisesti kenenkään puolella vaan miettisi yksityiskohtaisesti ja tilannekohtaisesti millä kannalla ja minkä/kenen puolella on missäkin asiassa. Ei aina puolustaisi "omia" vaan voisi olla myös muiden puolustaja ja "omia" vastaan tilanteen mukaan. Älykkäät ihmiset mielestäni pystyvät helpommin tällaiseen.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu tilanteesta. Tietenkin oikeuden toteutumisen kannalta näin yleisesti puolueettomuus on ehdottoman tärkeää, enkä kannata sitä, että asioita jaetaan pärstäkertoimen mukaan. Toisaalta taas puolueettomuus voi olla myös käsien pesemistä kiperästä tilanteesta: ei tarvitse ottaa vastuuta, kun ei ota puolia, eikä ongelmat näin ollen kohdistu itseen.
Tämä nyt ei ole mitään kaikista syvällisintä pohdintaa, vaan lähinnä oma henkilökohtainen kokemus. Antaa mennä silti: eräs tuttavani on juuri kuvatulla tavalla puolueeton. Hänelle on tärkeää olla vähän kaikkien kaveri, ja kaikkien kaveriensa suhteen pyrkii olemaan tiukan puolueeton. Tai oikeammin sanottuna hän ei ota kantaa mihinkään, mikä joissakin tapauksissa vaikuttaa tosi tökeröltä. Esim. henkilö X vuodattaa rankkaa kokemusta henkilöstä Y (fiktiivinen esimerkki, että hahmottaa kontekstin: Y on kohdellut X:ää todella huonosti parisuhteessa, pettänyt, ryypännyt, alistanut jne...). Tämä tuttava ei ota kantaa mihinkään, tai sitten alkaa pehmitellä Y:n osuutta sanomalla, että oikeesti Y on tosi kiva, aina juttelee kivasti mulle jne. Se puolueettomuus äkkiseltään saattaa kuulostaa tosi reilulta. Mutta todellisuudessa se ei sitä ole: jos satut olemaan itse pulassa, tämä kaveri ei todennäköisesti tue lainkaan, koska hän on "puolueeton".