Laiskottaa, masentaa, väsyttää. Voiko vaan ottaa itseään niskasta kiinni?
Jos vaan PÄÄTÄN etten alistu tälle masennukselle enkä jää neljän seinän sisälle niin auttaako se?
Kokemuksia?
Kommentit (7)
Fraasia "ottaa itseään niskasta kiinni" kuuluu käyttää vain silloin, kun kyse on toisten ihmisten elämäntilanteista. Oma hankala tilanne on tietenkin aina toisten ihmisten tai hallituksen tai EU:n tai pakkoruotsin jne. syytä, joten siinä ei minäitsen tarvitse tehdään mitään niskalenkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveysongelma vaatii hoitoa, ei se mene tsemppaamalla oli. Minulle paras hoito oli terapia.
Eikö kuitenkin joitain ole aittanut reipas liikunta jne
Kyllä auttaa reipas liikunta ja itseään niskasta kiinni ottaminen.
Vaikka masennus ei täysin paranisi niillä, niin olo on kuitenkin parempi, ja toimintakyky säilyy.
Liikunta auttaa lievään masennukseen. Ei siitä haittaa ole vaikeassakaan masennuksessa, mutta ei se sitä paranna. Lenkkeily ei paranna myöskään skitsofreniaa tai psykopatiaa.
Voi ottaa mutta lopputuloksesta ei ole takeita.
Olen ollut vaikeasti masentunut ja ahdistunut jo 15 vuotta, kaikki lääkitykset ja terapiat kokeiltu. Olen ottanut itseäni niskasta kiinni noin 8 kertaa (aloittanut uudessa työpaikassa tai koulussa), mutta noin 6kk jälkeen voimat on aina loppuneet. Vaikea päästä töihin tai koululle kun ei ole viikkoihin saanut syötyä eikä nukuttua.
Kaikki jotka ei oo koskaan olleet masentuneita, on vaan tosi hyvii ottamaan itteään niskasta kiinni, joo...
Itseään niskasta kii ottaminen kuulostaa tosi raskaalta. Kannattaako edes ajatella tekevänsä niin, jos on masentunut? Mieluummin ottaa askeleen kerrallaan. Menee sinne lenkille, lyhyellekin. Jos siihen suhtautuu itseään niskasta kiinni ottamisena, saa pettyä kun ei se lenkkeily heti kaikkea korjaa eikä MIKÄÄN maailman asennemuutos ole äkkiparannus. Liikunta ja terveelliset tavat toki aina kannattaa, ilman niitä menee aina vielä huonommin.
Mielenterveysongelma vaatii hoitoa, ei se mene tsemppaamalla oli. Minulle paras hoito oli terapia.