Onko yhteen palaamiseen enää mahdollisuutta?

Haluaisin kysellä mitä meltä olette onko suhteemme lopullisesti ohi vai onko yhteen palaamiseen vielä mahdollisuus?
Olen melkein kolmen kymmenen ja mies on pari vuotta nuorempi.
Olimme yhdessä vuoden verran josta yhdessä asuimme virallisesti 8kk. Tuohon vuoteen mahtui paljon kaikkea, ehkä enemmän kuin olisi pitänyt. Meillä oli yhdessä ollessa todella mukavaa ja molemmat pitivät toistensa seurasta. Alkuun olimme todella tiiviisti yhdessä ja teimme paljon asioita yhdessä, niinkuin suhteen alkuvaiheessa yleensäkin. Pikkuhiljaa mies kuitenkin alkoi etääntyä ja viettää enemmän aikaa kavereidensa kanssa eikä enää pyytänyt minua mukaan. En tarkoita etteikö saisi viettää aikaa muidenkin kanssa, tottakai se on sallittua ja haluan myös että hänkin saa tehdä omia juttujaan. Mutta se että yhteine aikamme alkoi olemaan lähinnä sitä että iltaisin emme puhuneet ja mieheni halusi vain katsoa televisiota ja rauhoittua. Hän myös pariin otteeseen lähti perjantaina ryyppyreissulle eikä ilmoittanut itsestään mitään kuin vasta sunnuntaina kotiin tullessaan. Siinä vaiheessa minun puoleltani tuli uhkaus erosta. Jota ei olisi koskaan pitänyt tehdä sillä en sitä koskaan olisi halunnut. Suutuspäissään tulee sanottuu välillä typeriä asioita. Arjesta kun pääsi irtautumaan asia oli ihan toinen. Juttelimme ja teimme asioita yhdessä. Silti hän vaikutti etäisemmältä kuin aiemmin. Meiltä hävisi sellainen yhteys ja läheisyys ja myös minusta tuntui aika ajoin että olemme kämppiksiä tai olen hänen äitinsä joka pesee pyykkiä ja siivoaa kotona kun toinen viilettää meneemään jossain.
Se mitä kaikkea tässä on sattunut. Olimme seurustelleet noin kaksi kuukautta, kun sain tietää olevani raskaana. Keskustelimme asiasta paljon mitä pitäisi tehdä. Molemmat halusivat pitää lapsen, mutta taloudellisesti oli jo valmiiksi tiukkaa sekä olimme olleet yhdessä vasta niin vähän aikaa. Päädyimme keskeytykseen, tarkastukseen mennessäni todettiin kuitenkin että raskaus oli mennyt jo kesken ja minulle tehtiin keskenmenon hoito. Pian sen jälkeen sain kuulla että minulla on sairaus jonka takia minulla saattaa olla vaikeuksia saada lapsia. Minua alkoi kaduttaa vielä enemmän että olin edes harkinnut keskeytystä.
Keskenmeno, sairauden löytyminen, työpaikan huono ilmapiiri ja pitkäaikainen väsymys lopulta romahdutti minut täysin ja minulla todettiin vakava masennus. Söin lääkkeitä jotka sumensivat kaiken ja väsyttivät. Tein kuitenkin mahdollisimman paljon mieheni eteen sillä hän oli myös väsynyt pitkien työpäivien jamuiden vaikeuksien vuoksi. Tästä meni vielä puoli vuotta ja oltiin tilanteessa että mieheni halusi erota.
Syy miksi mieheni halusi erota oli että viimeiset kaksi kuukautta hänestä oli tuntunut että emme ole enää pariskunta, olimme enemmän kämppikset. Hän ei nähnyt että me olisimme vielä 20v päästä yhdessä. Hän sanoi välittävänsä minusta todella paljon mutta kaverina. Hän sanoi myös haluavansa olla yksin. Tämä oli syy eroon.
Hän myös kertoi että on ollut todella väsynyt, taloudellinen ahdinko sekä se että hän ei saa olla yksin ja omassa rauhassa.
Silloin kun tapasimme hän kertoi että häntä ahdisti iso talo ja olla yksin. Ja nyt häntä ahdisti se että talo oli liian pieni ja että ei saa olla yksin.
Hän sanoi monta kertaa että ei ole varma eikä tiedä, ja että tällä hetkellä ero oli oikea päätös, mutta tulevaisuudesta ei voi koskaan tietää. Hän haluaa että molemmat jatkaa elämää.
Tämä mies on kuitenki se kenen kanssa haluan jakaa elämäni ja rakentaa yhteisen tulevaisuuden ja perheen.
Voinko saada hänet vielä takaisin?