Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehet ottavat ihastumisen aina niin vakavasti?
12.10.2017 |
Kolme työkaveriani on tunnustanut minulle parin vuoden sisällä olevansa ihastunut minuun. He kaikki ovat olleet hyviä kavereitani, mutta ihastumisen jälkeen tilanne on muuttunut. Miehet ovat olleet ihastumisesta jotenkin ihan rikki ja ovat itkeneet asiasta kertoessaan. En ymmärrä mikä siinä on niin vakavaa? Miksi ei vaan voi olla kavereina kuten ennenkin? Olen varattu ja niin ovat nämä miehetkin olleet, mutta ei se ihastuminen mikään maailmanloppu ole, niitä tulee ja menee. Mutta näiden miesten kanssa ihastumisen jälkeen kaveruus on sitten loppunut miesten aloitteesta, koska he ovat sanoneet etteivät pysty olemaan kavereinani. Tämä on minusta todella sääli, enkä oikein uskalla enää tutustua työkavereihini, kun pelkään, että sama kaava toistuu aina vaan uudelleen..
Muilla kokemusta vastaavasta?
Kommentit (21)
Jos et ymmärrä miltä ihastuminen tuntuu, en ymmärrä että voit edes seurustella kenenkään kanssa.
on maailman ihanin asia, että niin miehet kuin naisetkin tuntevat syvästi kun ihastuvat, aina se sykähdyttää ihastunutta ja on hänelle todella tärkeä asia. Niin sen pitää ollakin. Muista ihastua, sillä ihanat ihmiset on ihania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itsekin ollut ihastunut, mutta en ota sitä mitenkään vakavasti. Ymmärrän, että se on ohimenevää.
Ap
Nainen leikkii miehellä kuin kissa ruualla. Mies rakastuu helposti palavasti. Ei nainen nykyään ota mitään enää vakavasti.
Ei ole aloittaja ihastunut koskaan kunnolla, kun ei tiedä miltä se edes tuntuu.
Älä kaveeraa miesten kanssa. Oikeasti, harva mies kykenee olemaan vain naisen kaveri. Niillä menee lähes aina jossain vaiheessa pasmat sekaisin ja alkavat ihastua naiseen, jonka jälkeen mistään ei tule enää mitään. Mä en oikein edes ymmärrä tuota mekanismia. Siis miten voi ihastua kaveriinsa? Jopa usean vuoden jälkeen? No, näin on joka tapauksessa käynyt lopulta aina, kun kaverina on ollut mies. Ja tosiaan, välit mennyt sitten aina sen "tunnustuksen" jälkeen poikki. Mä itse kun en noin vain ihastu kehenkään kaveriin. Kyllä ne romanttiset suhteet alkaa ihan muusta kuin platonisista suhteista, mutta miehillä tämäkin menee kai eri tavalla. Sääli, on ollut joitain hyviäkin kavereita, mutta sitten tuo ihastuminen on vesittänyt kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin pelkästään miehet ottavat ihastumista vakavasti. Ihastuminen on varmaan kaikille vakava paikka kun se osuu kohdalle. Itse ihastuin palavasti varattuna työympyröissä naiseen ja olisi tehnyt mieli itkeä sen naisen povea vastaan omaa tuskaansa. Se ihastus kun tulee varoittamatta ja itsekin mietin uskallanko jutella enää koskaan kenellekään vähänkään miellyttävälle naishenkilölle.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin ollut ihastunut, mutta en ota sitä mitenkään vakavasti. Ymmärrän, että se on ohimenevää.
Ap
Jollekin juuri sinuun ihastuminen on voinut olla tosi iso juttu, yritä olla ymmärtäväinen häntä kohtaan. ehkä itsekin olet joskus ollut ihastunut johonkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen leikkii miehellä kuin kissa ruualla. Mies rakastuu helposti palavasti. Ei nainen nykyään ota mitään enää vakavasti.
Älä sinä ota liian vakavasti ap;n kaltaista kepeää naista, etsi naista, joka arvostaa sinun tunteitasi. meitä on
Sääli. Olen pystynyt jatkamaan kaveruutta kai kaikkien miesten ja naisten kanssa, jotka ovat ihastuksensa tunnustaneet. Osa on suhtautunut ihastumiseen ymmärtäen, että se menee ohi ja osalle se on ollut suurempi juttu josta ovat halunneet avautua. Yksi vältteli minua välillä ja välillä taas oli kuin ei mitään.
Itse ihastun harvoin ja suhtaudun siihen aika kevyesti, osittain varmaan siksi koska pidän yksinolosta ja joskus olin sitoutumiskammoinenkin. Lähes kaikki ihastukseni ovat olleet molemminpuolisia joten en pysty samaistumaan niin vahvaan ihastumiseen ettei pysty jatkamaan kaverina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen leikkii miehellä kuin kissa ruualla. Mies rakastuu helposti palavasti. Ei nainen nykyään ota mitään enää vakavasti.
Älä sinä ota liian vakavasti ap;n kaltaista kepeää naista, etsi naista, joka arvostaa sinun tunteitasi. meitä on
Siis ap on "kepeä nainen" koska seurustelee jo ja pitää yhä ystävänä miehiä, jotka ovat häneen ihastuneet?
Missä sä olet töissä? Oletko missi vai miksi suhun kaikki ihastuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin ollut ihastunut, mutta en ota sitä mitenkään vakavasti. Ymmärrän, että se on ohimenevää.
Ap
Enpä haluaisi olla kumppanisi, jos noin asian laita. Mutta joo. Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat. Itseänikin on joskus harmittanut, joskus joku on tulkinnut minusta tavanomaisen kohteliaisuuteni ja huomaavaiuuteni yrityksenä päästä naisen pöksyihin. Mutta, mutta on myös varmasti kovin harmillsita ja surullista, jos tai kun huomatakseen taas ties kuinka mometta kertaa, että ihastuminen on ollut vain ja ainoastaan yskipuolista. Sen erottaminen milloin myös toinen on aidosti kiinnostunut, eikä vain omaa ruusunpunaista kuvitelmaa on joskus vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Missä sä olet töissä? Oletko missi vai miksi suhun kaikki ihastuu?
Joihinkin ihmisiin ihastutaan usein, eikä tarvitse edes olla missi. Olen itse sellainen enkä ole saanut selkeää vastausta miksi, mutta voin samaistua ap:n fiiliksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin ollut ihastunut, mutta en ota sitä mitenkään vakavasti. Ymmärrän, että se on ohimenevää.
Ap
Enpä haluaisi olla kumppanisi, jos noin asian laita. Mutta joo. Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat. Itseänikin on joskus harmittanut, joskus joku on tulkinnut minusta tavanomaisen kohteliaisuuteni ja huomaavaiuuteni yrityksenä päästä naisen pöksyihin. Mutta, mutta on myös varmasti kovin harmillsita ja surullista, jos tai kun huomatakseen taas ties kuinka mometta kertaa, että ihastuminen on ollut vain ja ainoastaan yskipuolista. Sen erottaminen milloin myös toinen on aidosti kiinnostunut, eikä vain omaa ruusunpunaista kuvitelmaa on joskus vaikeaa.
Eiköhän työkaverit ole tienneet ap:n seurustelevan.
Ei kokemusta. Kukaan ei ole sanonut ihastuneensa. Taidan olka aika ällöttävä
Vierailija kirjoitti:
Missä sä olet töissä? Oletko missi vai miksi suhun kaikki ihastuu?
Heh, en tajua itsekään. Kauniiksi nämä miehet ovat minua sanoneet, mutta olen jo 38-vuotias ja siksi erityisen ihmeissäni kun tällainen tilanne tulee edelleen vastaan uudestaan ja uudestaan.. Olen toimistossa töissä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Missä sä olet töissä? Oletko missi vai miksi suhun kaikki ihastuu?
Ei ku se on varmaan tuo ap:n ihana luonne.... :'DD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin ollut ihastunut, mutta en ota sitä mitenkään vakavasti. Ymmärrän, että se on ohimenevää.
Ap
Enpä haluaisi olla kumppanisi, jos noin asian laita. Mutta joo. Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat. Itseänikin on joskus harmittanut, joskus joku on tulkinnut minusta tavanomaisen kohteliaisuuteni ja huomaavaiuuteni yrityksenä päästä naisen pöksyihin. Mutta, mutta on myös varmasti kovin harmillsita ja surullista, jos tai kun huomatakseen taas ties kuinka mometta kertaa, että ihastuminen on ollut vain ja ainoastaan yskipuolista. Sen erottaminen milloin myös toinen on aidosti kiinnostunut, eikä vain omaa ruusunpunaista kuvitelmaa on joskus vaikeaa.
Eiköhän työkaverit ole tienneet ap:n seurustelevan.
Saattahan se noinkin olla. Sitä vain toivoisin, että osaisi ihastumisestaan huolimatta jatkaa, vaikka sitten kavereina, jos tai kun ihastumisen huomaa olleen "vain" yksipuolista. - Tai ei ainakaan niin, että toinen "kykenisi" tuntemaan toistakohtaan mitään "romanttisessa mielessä" syttyvää ihastumista.
Kyllä minäkin olen ihastunut toiseenkin työkaveriini ja monia ihailen jatkuvasti, mutta en minä silti alkaisi kilpailemaan heidän kumppaniensa kanssa. Tai, jos ihastukseni olisi vain yksipuolista ja kohdistuisi sinkkuun, niin mitä siinä sitten? Leuka rintaan ja kohti uusia tuulia.
Tarkoitin edellä aloittaessani, ehkä vähän epäonnistuneesti kun kirjoitiin heti, että enpä haluaisi olla kumppanisi, kun Ap kirjoitti, ettei ole ottanut ihastumisiaan vakavasti, niin tarkoitin -ilmeisesti epäonnistuneesti siä- että itse en oikein usko salama rakastumisiin. vaan enempi siihen, että ensin tulee ihastuminen ja jos ihastuminen saa tai osuu "oikeaan kohteeseen" toiseen joka kokee myös pientä ( tai suurempaa romanttista, vai olisiko parempi sanoa, että selittämätöntä ihastumista) tosita kohtaan, niin on mahdollsita, että tällaisesta "törmäyksestä" muodostuu ja kasvaa aikaa myöten jotain sellaista, mitä voisi kutsua rakkaudeksi, parhaassa tapauksessa kummankin osapuolen taholta.
"Miksi miehet aina..." Jo otsikon kolmen ensimmäisen sanan jälkeen tiesin, että aloitus ei ole fiksun henkilön kirjoittama.
Erikoisia tapauksia,itsetunto ongelmia?