Miksi miehet ottavat ihastumisen aina niin vakavasti?

Kolme työkaveriani on tunnustanut minulle parin vuoden sisällä olevansa ihastunut minuun. He kaikki ovat olleet hyviä kavereitani, mutta ihastumisen jälkeen tilanne on muuttunut. Miehet ovat olleet ihastumisesta jotenkin ihan rikki ja ovat itkeneet asiasta kertoessaan. En ymmärrä mikä siinä on niin vakavaa? Miksi ei vaan voi olla kavereina kuten ennenkin? Olen varattu ja niin ovat nämä miehetkin olleet, mutta ei se ihastuminen mikään maailmanloppu ole, niitä tulee ja menee. Mutta näiden miesten kanssa ihastumisen jälkeen kaveruus on sitten loppunut miesten aloitteesta, koska he ovat sanoneet etteivät pysty olemaan kavereinani. Tämä on minusta todella sääli, enkä oikein uskalla enää tutustua työkavereihini, kun pelkään, että sama kaava toistuu aina vaan uudelleen..
Muilla kokemusta vastaavasta?