Lue keskustelun säännöt.
Mikä olisi sosiaalisesti hyväksyttävä syy pyytää nelipäiväistä työviikkoa?
11.10.2017 |
Totuus on, että mulla ei vain riitä voimat, mutta olen myös määräaikaisessa työsuhteessa, joten mikään jaksamiseen tai sairauteen viittaava selitys ei ole mahdollinen. Työmäärä on myös ihan hyvin mitoitettu, joten myöskään mikään uudelleenjärjestely ei auta. Työpaikka on kaikin puolin hyvä ja joustava. En vain jaksa täysinäistä työviikkoa. Viikonloppu menee pelkkään toipumiseen, enkä ikinä ehdi tehdä mitään. Jos väkisin kuitenkin teen, niin sitten seuraavat päivät menevät täydessä koomassa. Yritän käyttää lomapäiviä lyhentääkseni viikkoja, mutta eihän niitä ole kuin muutama, joten nekin pitää yrittää laskelmoida jotenkin pahimpien kiirekausien kohdille.
Mutta mikä ihmeen selitys voisi mennä läpi siten, etten samalla torpedoisi jatkomahdollisuuksiani? Jotkut töissä tekevät lyhyempiä viikkoja, mutta heillä on pienet lapset. Ja todennäköisesti saisin aikaan lähestulkoon yhtä paljon kuin nytkin, mutta pienemmällä palkalla, kun työtehoa riittäisi paremmin...
Onko kenelläkään onnistunutta kokemusta tästä?
Kommentit (2)
Aika helposti tuo onnistuu, kun esittää asian niin, että teen saman määrän töitä, mutta palkasta saa ottaa 20% pois, koska työaika lyhenee päivällä viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No. Minä sanoisin, että tarvitsen aikaa itselleni. Piste. Se on totuus. Totuus on joskus vapauttavaa, enkä ymmärrä miten tällaisesta totuudesta kukaan edes paheksuisi sua. Itselleen aikaa hakevat ihmiset voivat myös kehittää itseään, eikä olla pelkkiä aivottomia työzombeja.