Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten Espoossa voi sataa näin paljon?

Vierailija
10.10.2017 |

Päivä toisensa jälkeen tulee kaatamalla vettä.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
10.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin Helsingissäkin.

Vierailija
2/7 |
10.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sama Mustiolla.

Olen odotellut, että pääsisin istuttamaan ostamani kukkasipulit penkkeihin, mutta aina vaan sataa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
10.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vissiin siis Espoo ja Helsinki ovat niitä paikkoja, joissa on satanut jo koko lokakuun normaalin sademäärän verran?

Vierailija
4/7 |
10.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko muuten siellä myös lehdet lähteneet puista sateiden seurauksena.

Vierailija
5/7 |
10.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jumala rankaisee Vihreitä synneistään. Koita tuossa sateessa pyöräillä niin melkoinen jeesus saat olla.

Vierailija
6/7 |
10.10.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sateen syntyyn liittyy aina liikkuvan ilman viilenemistä, sillä ilman vedenpidätyskyky riippuu lämpötilasta. Jos lämmin, kostea ilma alkaa nousta ja siten jäähtyä, se saavuttaa kastepisteen ja osa vesihöyrystä alkaa tiivistyä vedeksi. Tietyissä oloissa vesihöyry voi myös suoraan härmistyä jääkiteiksi. Pisaroiden tai kiteiden synty edellyttää lisäksi sopivia tiivistymisytimiä, kuten pieniä pölyhiukkasia tai muita epäpuhtauksia.[1] Pisarat kasvavat suuremmiksi. Lopulta ne ovat niin suuria verrattuna ilmanvastukseen, että painovoima kumoaa ilman nousevasta liikkeestä aiheutuvan nostovoiman ja vesipisarat tai lumihiutaleet putoavat. Joskus sade haihtuu ennen maahan putoamistaan.[2] Pilvestä roikkuvaa sadejuovaa, joka ei ulotu maahan asti, kutsutaan virgaksi.

Huonoa säätä enteilevä taivas on sävyltään kesällä monesti likaisenharmaa. Sateen edellä ilmestyy taivaalle tummia pilviä tai tumma/tummeneva pilvipeite paksunee. Aina tummat pilvetkään eivät enteile sadetta. Toinen merkki alkavasta sateesta on korkeista pilvistä koostuvan pilvirintaman lähestyminen. Sadetta voivat ennustaa myös yhä korkeammaksi nousevat kumpupilvet. Kaukainen sade voi himmentää sumumaisena tai juovaisena takana olevaa taivasta. Sade näkyy monesti satavan pilven alla tummina pystysuorina juovina, tai vaaleina juovina tummaa taustaa vasten. Juovat voivat olla hitsautuneet tummaksi alueeksi, joka ulottuu pilven alta maahan asti. Sade tulee, jos satavan näköinen pilvi näyttää lähestyvän pilvien liikkeiden mukana. Juuri ennen sadetta linnut lentävät matalalla, taivas on suureksi osaksi tummanharmaitten pilvien peitossa ja pilvenriekaleita nähdään. Sade itsessään voi ennustaa kesällä ukkosta, varsinkin jos on lämmintä.

Rintamasade syntyy, kun kahden erilämpöisen ilmamassan kohdatessa raskaampi kylmä ilma painuu kevyemmän lämpimän ilman alle ja pakottaa näin lämpimämmän ilman kohoamaan. Talvisin käytännössä kaikki Suomen ja Euroopan pohjoisosien sateet ovat rintamasateita. Konvektiosateiden osuus lisääntyy mitä etelämmäksi mennään. Kesäisin myös Suomessa konvektiosateiden osuus on suuri.[3]

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
19.09.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

xxx xxx xxx