Eroahdistunut

Mikä mua vaivaa?

Olen aina 'nauranut' pariskunnille, jotka laiminlyövät kavereitansa ja ovat aina kahdestaan, eivätkä voi mihinkään mennä yksin

Olen nyt asunut kaksi vuotta oman mieheni kanssa ja olemme tavanneet kavereitamme niin yksin kuin kahdestaankin. Nyt olen viime aikoina huomannut, että muhun on tullut noita samoja piirteitä! Eikö niiden pitäis olla aina suhteiden alussa, eikä vasta näin myöhään?

Esim nyt mieheni on viikonlopun matkalla kavereidensa kanssa, ja mulla on hirveä ikävä ja ärsyttää olla yksin kotona. Tätä kirjoittaessani tajusin, että ehkä en oikeasti osaa olla yksin? Aina kun mieheni on jossain, minäkin yleensä olen lähtenyt jonnekin omien kavereideni kanssa. Tänä viikonloppuna olen yksin kotona, ja ahdistaa ihan hirveästi, enkä tiedä miksi.

Ehkä mäkin olen mustasukkainen? Vai katkera siitä, kun toinen on pitämässä hauskaa ja itse yksin kotona?