Säälittekö yksinhuoltajia?

Mutta se mitä tahtoisin, on onnellinen parisuhde :), mutta sitä ei minun kohdalleni ikävä kyllä tullut. Toisaalta nyt lapsillani on kaksi aikuista ihmistä, jotka eivät enää riitele. Ja tapaavat isäänsä säännöllisesti. Silti tiedän, että poikani kaipaisi isäänsä arkeen...vaikeaa.

On pakostakin rankkaa olla yksin sekä äiti että isä, tuki ja turva ja myös se likasanko kun lapsella on huono päivä.

Olen huomannut, että muutamilla yh:lla joita tiedän, menee huom. paremmin kuin itsellä ydinperheessä. Heillä on enemmän omaa aikaa kuin minulla, ydinperheen äidillä, ikinä. Mutta missään nimessä en kadehdi heitä, mutta en säälikään. Ja tämä ei sitten ollut yleistys kaikkia yh:ta kohtaan, vaan puhuin lähinnä muutamasta tutusta.

tavallaan se ydinperheideaali mullakin jossain haavemaailmassa siintää, mutta olen jo niin tottunut tähän meidän perheen itsenäiseen arkeen, että en ihan oikeasti tiedä, haluaisinko kuitenkaan ketään ukkoa siihen " säätämään" ja sotkemaan kuvioita... Muutamia tarjokkaita on ollutkin, mutta mua ei vaan sitten kuitenkaan ole houkuttanut.



Toki välillä on yksinäistä, rankkaa jne., mutta vastapainoksi myös paljon kaikkea ihanaa.



t. erakko-yh