Lapsella jokin kehityshäiriö?

Olisiko teidän vuorovaikutussuhteessanne jonkinlaista probelmatiikkaa, joka heijastuu tytön itsenäistymiseen ja itsesäätelykykyjen kehittymiseen. Jos ei koulussa raivoa kuten kotona, niin sekin on hyvä merkki -kertoo, että pystyy säätelemään tunteitaan, jos haluaa. Lapsen manipulatiivinen käytös voi olla ihan sitä, että se toimii kotona.

Asperger ei sulje pois sitä, etteikö kavereita voi olla paljon. Assitytöt ovat myös sosiaalisesti paljon lahjakkaampia kuin pojat, ja aina myös yksilölliset erot ja temperamenttisuuskin vaikuttaa, ei vain dg. En tarkoita, että tyttäresi olisi as, mutta näin vain kommenttina tuohon assien sosiaalisuuteen, autismin kirjolle mahtuu monenlaisia ainutlaatuisia ihmisiä.

Mitä lapsen kavereiden vanhemmat ovat ihmetelleet? Esiintyykö siis poikkeavaa käytöstä kavereiden kanssa? Minkälaista?

Tunne-elämästä lähtisin hakemaan ensin syytä ennemmin kuin mistään kehiryshäiriöstä. Neurologinen poikkeavuus voi toki tulla kyseeseen mutta oireilun liittyminen sinuun kuulostaa enemmän kiintymyssuhde/tunne-elämän hallinnan ongelmilta.

Psykologikäyntiä suosittelen, koska perustelet ja analysoit tilannetta hyvin ja sinulla on herännyt huoli.

Kiitos vastauksista. Täytyy siis ottaa tosiaan piakkoin yhteyttä kouluterveydenhoitajaan ja varata aika vaikka sitten psykologille.

Lapsi tuntuu ikään kuin elävän tunteet moninkertaisina, eli naurukohtaukset ovat isoäänisiä ja pitkäkestoisia. Muutoinkin hän on erityisen isoääninen ja kiukkuaa usein, kun häntä menen hakemaan kotiin. Raivoaminen muissakaan tilanteissa ei ilmeisesti jää ainoastaan kodin seinien sisälle, vaan tekee sitä siis myös kavereiden luona. Nämä asiat lähinnä häirinneet muiden lasten vanhempia ja ovat tietysti vähän kiusallisia itsellenikin.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Täytyy siis ottaa tosiaan piakkoin yhteyttä kouluterveydenhoitajaan ja varata aika vaikka sitten psykologille.

Lapsi tuntuu ikään kuin elävän tunteet moninkertaisina, eli naurukohtaukset ovat isoäänisiä ja pitkäkestoisia. Muutoinkin hän on erityisen isoääninen ja kiukkuaa usein, kun häntä menen hakemaan kotiin. Raivoaminen muissakaan tilanteissa ei ilmeisesti jää ainoastaan kodin seinien sisälle, vaan tekee sitä siis myös kavereiden luona. Nämä asiat lähinnä häirinneet muiden lasten vanhempia ja ovat tietysti vähän kiusallisia itsellenikin.

Toivottavasti kaikki menee hyvin teillä. Vaikka moni sanoo hölmöydeksi sitä että tulee av:lle kysymään neuvoa, niin mielestäni se on tällaisissa tilanteissa nimenomaan kypsää vanhemmuutta, kun tarttuu asioihin ja pyytää (vaikka sitten nimetöntä kommentointia, mutta kuitenkin:) apua tilanteeseensa. Oli kyse sitten isosta tai pienestä jutusta juuri sinun tyttösi kohdalla niin on tärkeää että siihen puututaan ajoissa. Niin pienestä voi tulla mitätön asia ja suuresta pieni.

Kaikki kertomasi voi olla myös ohimenevää tai alkavaa murrosikääkin, se ei ole nykyisin ennenkuulumatonta että jo 8v:llä hormonit alkavat toimia!

Hyvin toivotuksin,

Yksi anonyymi :)

Kaverin Tourette-poika käyttäytyy noin.

Kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaiseen, asia selviää siellä.

Itsellä tuli mieleen SI-häiriö joka on molemmilla omilla lapsillani. Tyttäreni on vasta 6 mutta moni kertomasi asia kuulostaa tutulta, erityisesti tuo katsekontaktin välttäminen ja puheen ymmärtämättömyys joskus.