Oletko hyggeilijä (kts. uusin Yhteishyvä)?
Eli nautitko kotoilusta kaikilla aisteilla?
Mä taidan olla, vaikka vasta nyt kuulin ekaa kertaa tuon termin "hyggeily".
Kun olen yksin kotona nautin pitkistä hartaista aamiaisista, kuuntelen hiljaisuutta kaikilla aisteilla ja jopa vessassa käymisestä voin tehdä puolen tunnin session, kun ei ole kiire mihinkään.
Todellakin nautin kotoilusta kaikilla aisteillani. Olen hyggeilijä.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Hyg helvetti. Kuulostaa inhottavan ruotsalaiselta.
Taisi olla Norjasta lähtösin.
Et taida blogeja lukea. Niissähän on hyggeilty jo vuoden verran.
Miten jäljessä voi olla? Hygge on vanha juttu ja oli aivan liian muodissa viime vuonna. Käsittämätöntä, että joku herää siihen vasta nyt.
Jyväskylässä ois oikeen hyggemessut tänä viikonloppuna..
Olen. Tuo sana on minusta ehkä vähän ärsyttävä, mutta merkitsee kyllä juuri sitä, mitä minä olen.
Olen ollut hyggeilijä jo lapsesta asti. Murrosiässä ja nuoressa aikuisuudessa "taistelin" tätä piirrettäni vastaan, koska silloin "kuului" olla menevä. 25-vuotiaana tunnustin lopulta asian itselleni. Yliopisto-opinnot olivat johdattaneet minut pääkaupunkiseudulle, ja tajusin, että minun ei ole luonteeni vuoksi mitään järkeä asua siellä, kun vapaa-ajan norkoilen mieluiten kotona. "Kaupunki on olohuoneeni" -ajattelu ja ahtaasti asuminen eivät enää innostaneet, vaikka aiemmin olin ajanut itseäni puoliväkisin ihmisten pariin, "suorittanut" elämää tekemällä siitä väkisin sosiaalisempaa ja menevämpää. Viikonlopun viettäminen kotona norkoillen tuntui joskus 20-vuotiaana ihanalta, mutta epävarmuuteni ja itsetuntemuksen puutteen vuoksi tietyllä tapaa myös "epäonnistumiselta".
Minä saan paljon enemmän nautintoa siitä, kun kotona leivoskelen ja keittelen kahvit nauttien ne omalla terassilla, kuin siitä, jos menisin jonnekin kahvilaan. Baari-iltaa enemmän nautin kunnon koti- tai mökkibileistä isolla porukalla. Romanttisempaa on kokkailla miehen kanssa jotain spesiaalia, ja sitten siemailla punaviiniä takkatulen ääressä tai paljussa, kuin mennä johonkin ravintolaan ja leffaan. Tiedän, että moni kokee eri tavalla, ja moni ystäväni ja kaverini kummeksuukin elämäntapaani (olemme vielä suht nuoria). Ehkä hyggeilijää voi ymmärtää vain toinen hyggeilijä. Vaikka tästä on puhuttu muoti-ilmiönä, ei ikäluokassani (vähän alle 30) tunnu olevan juurikaan hengenheimolaisia. Tai sitten harva kokee luontevaksi mainostaa kotihiirulaisuuttaan, kun koulutetun, nuoren naisen "kuuluisi" innostua toisenlaisista asioista.
Hyg helvetti. Kuulostaa inhottavan ruotsalaiselta.