Lue keskustelun säännöt.
Burn-outista kuntoutuminen
25.09.2017 |
Kirjotan nyt tänne kun en muuta keksi. Eli noin puolitoista vuotta sitten jäin sairaslomalle burn outin takia, ja nyt syksyllä aloitin opiskelun kansanopistossa uudella alalla, vähän sillä ajatuksella että kokeilen jaksamistani ja yritän päästä opiskeluun kiinni. Linja on tosi kiinnostava mutta työtä on todella paljon (tarkoituksena on suorittaa kahden yliopistoaineen perusopinnot tämän vuoden aikana). Olen yrittänyt tsempata itseäni kuuntelemaan omaa jaksamista ja olemaan tekemättä enempää kuin mihin pystyn, mutta nyt kun koulua on ollut vähän yli kuukauden verran ja ensimmäiset tentit lähestyvät, alkavat stressi ja ahdistus tuntua sietämättömiltä. Olen ollut jonkin verran poissa (ainakin enemmän kuin itse haluaisin), kun on ollut syysflunssaa ja muuta. Lisäksi saan ajoittain paniikkikohtauksia ja on välillä vielä sellaisiakin päiviä kun en vaan pääse ylös sängystä. Nyt olo on jo aika epätoivoinen. Tuntuu että olen pitkässä pimeässä putkessa, jossa aina kun saan yhden tehtävän valmiiksi niin seuraava pitäisi olla jo tehtynä, ja jossa aina kun saan itseni aamukuudelta ylös, tiedän että seuraavana aamuna sama toistuu. Olen koko ajan väsynyt ja joka päivä tuntuu jossain vaiheessa siltä että haluaisin vain kirkua. Luovuttaminen ja lopullinen syrjäytyminen tuntuvat jopa houkuttelevilta vaihtoehdoilta, vaikka tiedän etten sitä oikeasti halua. Tuntuu vain että syrjäytyneenä sentään saisi levätä. Haluaisin vain ettei koko ajan väsyttäisi.
Haluan jatkaa opiskelua, ala kiinnostaa ja saan opiskelusta onnistumisen tunteita. Kuitenkin nyt on semmoinen olo että joku raja on tullut vastaan ja jonkin pitää muuttua että jaksan. Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta, tai vinkkejä toipumiseen?
Kommentit (33)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisikohan tilanteen selittää sinne opintopuolelle jotta he voisivat joustaa sinun suhteesi, koska burn outin saanella ei välttämättä ole heti samoja voimavaroja kuin terveellä ja nuo opinnot on suunniteltu terveiden mukaan. Itse valitettavasti päädyin syrjäytymään, koska en oikein osannut suunnitella asioita ja saanut silloin aikanaan tukea.
Tätä mäkin toivon. Sain keskiviikoksi ajan kuraattorille, ja siellä ehkä voi selvittää miten tilannetta voi helpottaa. Ongelmahan on isoksi osaksi oman pääni sisällä, kun en osaa luottaa siihen että aikuisopiskelijana saan itse määrittää opiskelujeni tavoitteet ja noudattaa niitä. Ehkä se että kuulen koulun puolesta tämän olevan ok helpottaa oloani... Toivotaan.
AP
Moi,
Onko sulla lääkitystä? Itse vähän samantyyppisessä tilanteessa. Olen ollut kotona nyt kohta 9kk, oli burn out ja työsuhteeni päättyi tuona aikana. Nyt olisi tarkoitus lähteä taas opiskelemaan ja opinnot pelottaa....lääkityksen lopetin koska kesällä olin elämäni voimissani. Nyt taas tulossa talvi ja opinnotkin edessä :/
Olet ehkä haukannut liian suuren palan jos meinaat kahdet perusopinnot samaan aikaan hoitaa. Ehkä voisit keskittyä vain toiseen ja jatkaa toista myöhemmin? Jos tossa vaiheessa tuntuu jo pahalta, niin voi olla että kevääseen mennessä ei ole voimia ollenkaan. Koettu on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimettömänä kirjoitti:
Moi,
Onko sulla lääkitystä? Itse vähän samantyyppisessä tilanteessa. Olen ollut kotona nyt kohta 9kk, oli burn out ja työsuhteeni päättyi tuona aikana. Nyt olisi tarkoitus lähteä taas opiskelemaan ja opinnot pelottaa....lääkityksen lopetin koska kesällä olin elämäni voimissani. Nyt taas tulossa talvi ja opinnotkin edessä :/
Ei ole lääkitystä, olen nähnyt kaverin lääketestirumban kun on etsitty sopivaa komboa ja olen arvellut pärjääväni paremmin ilman. Jos sulla on lääkkeet auttanu ni kannattaa ehkä oikeesti harkita et ne alottaa uudestaan kun tilanne kerran on muuttumassa kuormittavammaksi... Opiskelun alkaminen on pelottavaa kun on ollu pitkään kotona, mutta se on kyl myös palkitsevaa jos aihe kiinnostaa! Muista olla lempee itelles! (Hyvä mun sanoa kun en itekään osaa ja muista) Mut paljon tsemppiä sulle <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa käydä lääkärillä tarkistamassa tilanteesi,koska jos olet jo burnoutin kokenut se voi uusiutua.Katso itsellesi jokin mieluinen harrastus joka vie ajatukset pois opiskelusta.
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä haukannut liian suuren palan jos meinaat kahdet perusopinnot samaan aikaan hoitaa. Ehkä voisit keskittyä vain toiseen ja jatkaa toista myöhemmin? Jos tossa vaiheessa tuntuu jo pahalta, niin voi olla että kevääseen mennessä ei ole voimia ollenkaan. Koettu on.
Tä on ollu itelläkin mielessä. Se kahet perusopinnot on vaan tän linjan se "peruspaketti" mikä on lähtökohtasesti kaikilla linjan opiskelijoilla. Mut kannattaa ehkä tosiaan sit kysyä oisko mahdollista suorittaa vaan toinen niistä kun kerran ei selvästi voimat riitä nykysellään... Kiitos vastauksesta! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käytätkö paljon alkoholia?
En. Toisinaan juon sosiaalisissa tilanteissa, mutta olen vähentänyt sitäkin huomattavasti kun se selvästi huonontaa yleisesti oloa.
AP
Viestit 8 ja 10 oli kans AP, unohtu allekirjottaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimettömänä kirjoitti:
Moi,
Onko sulla lääkitystä? Itse vähän samantyyppisessä tilanteessa. Olen ollut kotona nyt kohta 9kk, oli burn out ja työsuhteeni päättyi tuona aikana. Nyt olisi tarkoitus lähteä taas opiskelemaan ja opinnot pelottaa....lääkityksen lopetin koska kesällä olin elämäni voimissani. Nyt taas tulossa talvi ja opinnotkin edessä :/
Ei ole lääkitystä, olen nähnyt kaverin lääketestirumban kun on etsitty sopivaa komboa ja olen arvellut pärjääväni paremmin ilman. Jos sulla on lääkkeet auttanu ni kannattaa ehkä oikeesti harkita et ne alottaa uudestaan kun tilanne kerran on muuttumassa kuormittavammaksi... Opiskelun alkaminen on pelottavaa kun on ollu pitkään kotona, mutta se on kyl myös palkitsevaa jos aihe kiinnostaa! Muista olla lempee itelles! (Hyvä mun sanoa kun en itekään osaa ja muista) Mut paljon tsemppiä sulle <3
Kiitos! Tätä olen just miettinyt, aloittaisinko lääkkeet uudelleen. Lääkkeissäkin on vaan inhottavat sivuvaikutukset: turvotus, painon nousu, väsymys ja sellainen huoleton olo kaikista asioista (mikä ei ole aina hyväksi, esim. en huolehtinut siitä, että menisisin gynelle vaikka aihetta olisi ollut. Kun lopetin lääkkeet tajusin tämän ja tuli kiire gynelle). Positiivista oli se, että mikään ei ahdistanut tai masentanut, olin aina iloinen ja huoleton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä haukannut liian suuren palan jos meinaat kahdet perusopinnot samaan aikaan hoitaa. Ehkä voisit keskittyä vain toiseen ja jatkaa toista myöhemmin? Jos tossa vaiheessa tuntuu jo pahalta, niin voi olla että kevääseen mennessä ei ole voimia ollenkaan. Koettu on.
Tä on ollu itelläkin mielessä. Se kahet perusopinnot on vaan tän linjan se "peruspaketti" mikä on lähtökohtasesti kaikilla linjan opiskelijoilla. Mut kannattaa ehkä tosiaan sit kysyä oisko mahdollista suorittaa vaan toinen niistä kun kerran ei selvästi voimat riitä nykysellään... Kiitos vastauksesta! <3
Se on kieltämättä tehokasta, mutta loppuunpalaneilla ei valitettavasti tehoja ole paljoa jäljellä. Itsekin mietin mitä tässä tekisi. Toivottavasti asiat järjestyy ja pääset nauttimaan elämästä. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa käydä lääkärillä tarkistamassa tilanteesi,koska jos olet jo burnoutin kokenut se voi uusiutua.Katso itsellesi jokin mieluinen harrastus joka vie ajatukset pois opiskelusta.
Harrastuksia on, aikaa harrastaa ei niinkään... Liikuntaa tosin harrastan vaikka tuntuu että aikaa ei olisi kun se selvästi auttaa pitämään mielen terveempänä, ja vie tosiaan ajatukset siihen fyysiseen tekemiseen.
AP
Nimettömänä taas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimettömänä kirjoitti:
Moi,
Onko sulla lääkitystä? Itse vähän samantyyppisessä tilanteessa. Olen ollut kotona nyt kohta 9kk, oli burn out ja työsuhteeni päättyi tuona aikana. Nyt olisi tarkoitus lähteä taas opiskelemaan ja opinnot pelottaa....lääkityksen lopetin koska kesällä olin elämäni voimissani. Nyt taas tulossa talvi ja opinnotkin edessä :/
Ei ole lääkitystä, olen nähnyt kaverin lääketestirumban kun on etsitty sopivaa komboa ja olen arvellut pärjääväni paremmin ilman. Jos sulla on lääkkeet auttanu ni kannattaa ehkä oikeesti harkita et ne alottaa uudestaan kun tilanne kerran on muuttumassa kuormittavammaksi... Opiskelun alkaminen on pelottavaa kun on ollu pitkään kotona, mutta se on kyl myös palkitsevaa jos aihe kiinnostaa! Muista olla lempee itelles! (Hyvä mun sanoa kun en itekään osaa ja muista) Mut paljon tsemppiä sulle <3
Kiitos! Tätä olen just miettinyt, aloittaisinko lääkkeet uudelleen. Lääkkeissäkin on vaan inhottavat sivuvaikutukset: turvotus, painon nousu, väsymys ja sellainen huoleton olo kaikista asioista (mikä ei ole aina hyväksi, esim. en huolehtinut siitä, että menisisin gynelle vaikka aihetta olisi ollut. Kun lopetin lääkkeet tajusin tämän ja tuli kiire gynelle). Positiivista oli se, että mikään ei ahdistanut tai masentanut, olin aina iloinen ja huoleton.
Toivottavasti löydät semmosen ratkaisun millä jaksat ja saat kuntouduttua!
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet ehkä haukannut liian suuren palan jos meinaat kahdet perusopinnot samaan aikaan hoitaa. Ehkä voisit keskittyä vain toiseen ja jatkaa toista myöhemmin? Jos tossa vaiheessa tuntuu jo pahalta, niin voi olla että kevääseen mennessä ei ole voimia ollenkaan. Koettu on.
Tä on ollu itelläkin mielessä. Se kahet perusopinnot on vaan tän linjan se "peruspaketti" mikä on lähtökohtasesti kaikilla linjan opiskelijoilla. Mut kannattaa ehkä tosiaan sit kysyä oisko mahdollista suorittaa vaan toinen niistä kun kerran ei selvästi voimat riitä nykysellään... Kiitos vastauksesta! <3
Se on kieltämättä tehokasta, mutta loppuunpalaneilla ei valitettavasti tehoja ole paljoa jäljellä. Itsekin mietin mitä tässä tekisi. Toivottavasti asiat järjestyy ja pääset nauttimaan elämästä. Tsemppiä!
Kiitos ja tsemppiä sullekin!
AP
Itse kokenut burnoutin kahdesti ja olin molemmilla kerroilla noin puoli vuotta pois töistä. Sen jälkeen normisti työhön. Ei irtisanottu. Olin kyllä julkisella töissä. Nytkin taas alkaa olla kohta ihan pimeä aika, väsymys hirveää ja ei meinaa jaksaa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Nimettömänä taas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimettömänä kirjoitti:
Moi,
Onko sulla lääkitystä? Itse vähän samantyyppisessä tilanteessa. Olen ollut kotona nyt kohta 9kk, oli burn out ja työsuhteeni päättyi tuona aikana. Nyt olisi tarkoitus lähteä taas opiskelemaan ja opinnot pelottaa....lääkityksen lopetin koska kesällä olin elämäni voimissani. Nyt taas tulossa talvi ja opinnotkin edessä :/
Ei ole lääkitystä, olen nähnyt kaverin lääketestirumban kun on etsitty sopivaa komboa ja olen arvellut pärjääväni paremmin ilman. Jos sulla on lääkkeet auttanu ni kannattaa ehkä oikeesti harkita et ne alottaa uudestaan kun tilanne kerran on muuttumassa kuormittavammaksi... Opiskelun alkaminen on pelottavaa kun on ollu pitkään kotona, mutta se on kyl myös palkitsevaa jos aihe kiinnostaa! Muista olla lempee itelles! (Hyvä mun sanoa kun en itekään osaa ja muista) Mut paljon tsemppiä sulle <3
Kiitos! Tätä olen just miettinyt, aloittaisinko lääkkeet uudelleen. Lääkkeissäkin on vaan inhottavat sivuvaikutukset: turvotus, painon nousu, väsymys ja sellainen huoleton olo kaikista asioista (mikä ei ole aina hyväksi, esim. en huolehtinut siitä, että menisisin gynelle vaikka aihetta olisi ollut. Kun lopetin lääkkeet tajusin tämän ja tuli kiire gynelle). Positiivista oli se, että mikään ei ahdistanut tai masentanut, olin aina iloinen ja huoleton.
Toivottavasti löydät semmosen ratkaisun millä jaksat ja saat kuntouduttua!
AP
Kiitos! Toivon kanssa sinulle kaikkea hyvää! Jaksamista, onnea ja menestystä tulevaan. Yritä muistaa, että kaikki mitä teet nyt on sinulla vielä edessä palkintona! :) Jos ylivoimaseksi homma menee, niin ajoissa vaan lääkärille ja pieni breikki ennen isoa sairaslomaa.
Me ollaan varmaan molemmat tunnollisia suorittajatyyppejä, jotka yrittävät parhaansa ja väsyvät kun on liikaa yrittänyt. Voi että, elämä on rankkaa :(
Toivon paljon voimia tiellesi! :)
Voisikohan tilanteen selittää sinne opintopuolelle jotta he voisivat joustaa sinun suhteesi, koska burn outin saanella ei välttämättä ole heti samoja voimavaroja kuin terveellä ja nuo opinnot on suunniteltu terveiden mukaan. Itse valitettavasti päädyin syrjäytymään, koska en oikein osannut suunnitella asioita ja saanut silloin aikanaan tukea.