Voivatko jatkuvat "vakavat" sairaudet olla huomionhakuisuutta? Jos, niin miksi?
Kysyn tätä siksi, että haluan ymmärtää tausta, esim. mitä vailla ihminen on ollut lapsuudessa tai mitä hän oikeasti hakee.
Yritän ymmärtää tilannetta, jossa keski-ikäiselle naiselle (kotiäiti, jos tällä tiedolla on mitään merkitystä, asuu tällä hetkellä ulkomailla, tutustuessa asui Suomessa) ja hänen perheelleen sattuu ja tapahtuu lähes koko ajan jotain. En oikeasti tiedä, miten vakavaa kaikki on, mutta ainakin ko. henkilö aina raportoi niistä.
Esimerkiksi lapsilla on aina jotain: vauvalla epäiltiin liian tiukkaa kalloa, joka olisi johtanut leikkauksiin (sitä ei tullut koskaan), isommilla lapsilla on usein esim. jossain raajassa jotain, löytyy punkki, on keuhkoputkentulehdus, epäillään vajavampaa sairautta, pieniä leikkauksia (esim. tyrä) tms. Lapsilla on todella jatkuvasti jotain, ei siis pelkkiä perusflunssia tai oksennustauteja, vaan aina jotain vakavampaa, useita kertoja vuodessa ellei jopa kerran kuussa. Ko. henkilöllä itsellään on vuosien saatossa ollut ambulanssi kutsuttuna useamman kerran kotiin paniikkihäiriöiden takia, hän oli ulkomailla ihan Länsi-Euroopassa kuitenkin) sairaalassa useamman viikon keuhkokuumeen takia, on epäillyt rinrasyöpää, ollut sairaalassa verenmyrkytyksen takia, ollut syömishäiriöitä (tai ainakin laihtunut imettäessä), allergioita (keliakia, laktoosi intoleranssi, hiivasyndrooma) ja hän on aivan hysteerinen lasten suhteen. Lapset eivät ole koskaan olleet kenenkään muun hoidossa, eivät saa mennä ulos Suomessa kesällä ilman aurinkorasvaa, eivät saa leikkiä rannan ruohikossa punkkivaaran takia, puetaan yhä (vanhin varjaisteini) pipoon ja huiviin kesällä ja vaikka mitä. Tällaista ja paljon muuta, jatkuvia sairastumisia, tapaturmia, allergioita, vakavan sairauden uhkia.
Minulle on selvää, että tässä on kyse jostain huomionhakuisuudesta. Ehkä ulkomailla tulee yksityisen vakuutuksen turvin käytyä lääkärillä ja vakuutus korvaa sairaalahoidon, joten kynnys on matalampi. Kertokaa minulle, mitä tämä ihminen on vailla? Onko teillä kokomusta vastaavasta? Mitä silloin oli tapahtunut esim. lapsuudessa?
Yritän ymmärtää erästä toista asiaa tämän kautta, siksi kysyn.
Kommentit (10)
Varmaan miehellä toinen nainen. Pelkää miehensä menettämistä ja yrittää omilla ja lasten sairauksilla hallita miestä ja aiheuttaa syyllisyyttä miehelle.
Kaverin äiti ja perhe oli tuollainen aikanaan. Jo lapsuudessa ihmettelin heidän vilkasta lääkärissä ravaamistaaan. Äiti oli omassa lapsuudessaan kaltoinkohdeltu ja traumatisoitunut ja oli siitä kehittynyt hysteeriseksi pelon ja sairauksien lietsojaksi. Ihan normaaleja lastentauteja heidän perheessä sairastettiin. Tämä äiti luki lääkärikirjoja ja sitä kautta katastrofoi ja suurenteli vakavaksi taudinpeloksi asti jopa tavallisia ruumiillisia tuntemuksia, sekä itselleen että kolmelle lapselleen. Kaksi lapsista aikuistui ja pääsi irtaantumaan äidistään, yksi omaksui hyvin pitkälle äitinsä elämäntavan eikä kyennyt äitinsä vaikutuspiiristä laisinkaan erkaantumaan.
Minä en ikinä vähättelisi toisten tuntemuksia. Ai miksikö? Olen itse pelastanut itseni ja lapseni oman vaistoni avulla vaarallisista tilanteista. Kun ensimmäisen kerran epäilyni osuivat oikeaan ja pelastin lapseni hengen, vaikka sairaalassa ensin vähäteltiin minun mielipidettäni, päätin, etten anna muiden vähättelyn ikinä vaikuttaa minuun, jos epäilen lapseni olevan vaarassa. Minulla on äidin vaisto, jota ei voi opiskella. Se on sydämessä. Joskus olen ollut turhaan huolissani, mutta yhtään lasta minulla ei olisi enää elossa ilman vaistoa.
Tai sitten sä olet ihan helvetin kateellinen tälle kaverille, koska koet jääneesi itse vaille huomiota lapsena tms...
Itsekin tunnen kaltaisiasi ap. Toinen saa maata vaikka henkihieverissä sairaalassa, mutta sehän on väärin ja pelkkää huomion hakuisuutta. Eihän sitä itsekään sairaalaan lähdetty, kun kynsi katkes tai ehkä se oli jopa pahempi asia kuin kaverin syöpä. Ja voih nyy, kun ketään ei kiinnostanut katkennut kynsi...
Vierailija kirjoitti:
Kaverin äiti ja perhe oli tuollainen aikanaan. Jo lapsuudessa ihmettelin heidän vilkasta lääkärissä ravaamistaaan. Äiti oli omassa lapsuudessaan kaltoinkohdeltu ja traumatisoitunut ja oli siitä kehittynyt hysteeriseksi pelon ja sairauksien lietsojaksi. Ihan normaaleja lastentauteja heidän perheessä sairastettiin. Tämä äiti luki lääkärikirjoja ja sitä kautta katastrofoi ja suurenteli vakavaksi taudinpeloksi asti jopa tavallisia ruumiillisia tuntemuksia, sekä itselleen että kolmelle lapselleen. Kaksi lapsista aikuistui ja pääsi irtaantumaan äidistään, yksi omaksui hyvin pitkälle äitinsä elämäntavan eikä kyennyt äitinsä vaikutuspiiristä laisinkaan erkaantumaan.
Ok! Kiitos vastauksesta! Ihan samantyyppinen tapaus on tämä eli on olemassa ikäänkuin kaava: ensin ko. henkilö on aivan oikeasti tolaltaan siksi, että on oireita (itsellä tai lapsilla). Sitten pidetään kaikki varpaisillaan lääkäriin menemiseen asti, sitten kerrotaan pahin skenaario, mitä lääkäri voisi epäillä ja lopulta asia vaietaan, jos niin ei käynyt. Millainen kaltoinkohtelu voi olla taustalla, sitä yritän ymmärtää? Onko jäänyt vaille henkistä tukea, liian aikaisin selviytymään yksin vai miten? Ap
On psykiatrinen häiriö nimeltään Munchausenin (saksalaisella u:lla kirjoitetaan oikeasti) ja Munchausen by proxy. Minulla on tuttava jolla epäilen tätä, elämä on pelkkää omia sairauksia ja niistä raportoimista. Erittäin huomionhakuinen persoonallisuus ja on tullut mieleen että on tehty jopa tutkimuksia ja toimenpiteitä kristittyjen oireiden vuoksi.
Osa tuota häiriötä sairastavia (Munchausen by proxy) käyttää lapsiaan huomionhan välineenä.
Vierailija kirjoitti:
On psykiatrinen häiriö nimeltään Munchausenin (saksalaisella u:lla kirjoitetaan oikeasti) ja Munchausen by proxy. Minulla on tuttava jolla epäilen tätä, elämä on pelkkää omia sairauksia ja niistä raportoimista. Erittäin huomionhakuinen persoonallisuus ja on tullut mieleen että on tehty jopa tutkimuksia ja toimenpiteitä kristittyjen oireiden vuoksi.
Osa tuota häiriötä sairastavia (Munchausen by proxy) käyttää lapsiaan huomionhan välineenä.
Ja siis Munchausenin SYNDROOMA
Vierailija kirjoitti:
On psykiatrinen häiriö nimeltään Munchausenin (saksalaisella u:lla kirjoitetaan oikeasti) ja Munchausen by proxy. Minulla on tuttava jolla epäilen tätä, elämä on pelkkää omia sairauksia ja niistä raportoimista. Erittäin huomionhakuinen persoonallisuus ja on tullut mieleen että on tehty jopa tutkimuksia ja toimenpiteitä kristittyjen oireiden vuoksi.
Osa tuota häiriötä sairastavia (Munchausen by proxy) käyttää lapsiaan huomionhan välineenä.
Osa jopa myrkyttää lapsensa saadakseen yhä vakavampia oireita.
Vierailija kirjoitti:
On psykiatrinen häiriö nimeltään Munchausenin (saksalaisella u:lla kirjoitetaan oikeasti) ja Munchausen by proxy. Minulla on tuttava jolla epäilen tätä, elämä on pelkkää omia sairauksia ja niistä raportoimista. Erittäin huomionhakuinen persoonallisuus ja on tullut mieleen että on tehty jopa tutkimuksia ja toimenpiteitä kristittyjen oireiden vuoksi.
Osa tuota häiriötä sairastavia (Munchausen by proxy) käyttää lapsiaan huomionhan välineenä.
Hitti tätä ennustavaa tekstin syöttöä! Keksittyjen oireiden...
Ja pahoittelut typoista, kirjoitin kiireellä. Tuo "pipoon ja huiviin" tarkoitti, että puuvillapipo päässä ja puuvillainen huivi kaulassa, vaikka olisi ihan lämmintä. Ap