Onko ihmisen rypistymisellä ja rumentumisella vanhetessa se tarkoitus, että ei harmita, kun tietää kuoleman kolkuttelevan ovella?

Jestas sulla on omituinen ajatuksenjuoksu. Mitä sieniä sä olet syönyt?

Rypistymisen ja rumentumisen tarkoitus on että muut ihmiset tietäisivät että ko. henkilö on vanha.

Se näyttää milloin ihminen ei ole enää sukukypsä. Ihminen on vanhempi laji kuin peili...

Vierailija kirjoitti:

Jestas sulla on omituinen ajatuksenjuoksu. Mitä sieniä sä olet syönyt?

Sienet eivät kuulu minun suosikkeihin. Söin aamulla herättyäni eilen tekemääni pizzaa ja nyt syön ruisleipää ja viiliä. Näillä eväillä ajatus juoksee nopeammin kuin av-mamma lauantaina Lidlin Heidi Klum-mallistoa penkomaan.

Ap

Onpas söpö ajattelutapa :)

Ei, evoluutio ei kehitä tuollaisia tarkoituksia. Ihminen rypistyy koska sukukypsän iän ohittaminen tarkoittaa, että toimiva keho ei ole enää yhtä tärkeä geenien jatkuvuuden kannalta. Ylläpito heikkenee ja hiljalleen loppuu, ja keho alkaa rapistua. Ihminen elää poikkeuksellisen pitkään ei-sukukypsänä, mikä saattaa liittyä isovanhempien suotuisaan vaikutukseen jälkikasvun menestymisen kannalta. Oma osansa on lääketieteellä ja elinoloilla. Muut eläimet eivät vanhene samalla tavalla, koska ne vain kuolevat pois.

Siis elämän ainoa tarkoitus on olla kaunis taikka komea?

Elämässä voi saada muustakin iloa kuin tällaisesta vaikka tietenkin ihminen on aika pitkälle kiinnostunut myös tällaisesta.

Minä arvelisin, että kuoleman hyväksyminen vanhana on helpompaa jos on kovin sairas ja väsynyt. Eli terveys on vanhempana tärkeämpää kuin ulkonäkö.

Mutta tämän ajatuksen voi korjata joku todella sauras ja kipuja kokeva vanha ihminen, siis jos olen väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jestas sulla on omituinen ajatuksenjuoksu. Mitä sieniä sä olet syönyt?

Sienet eivät kuulu minun suosikkeihin. Söin aamulla herättyäni eilen tekemääni pizzaa ja nyt syön ruisleipää ja viiliä. Näillä eväillä ajatus juoksee nopeammin kuin av-mamma lauantaina Lidlin Heidi Klum-mallistoa penkomaan.

Ap

Ihan selkeästi ruokasi hh-määrä vaikuttaa henkisiin kykyihisi alentavasti. Normaalijärkinen ei edes miettisi mitään noin tyhmää.

PS.Minua eivät kyseiset vaatteet kiinnosta.

Miksi ihmiset ajattelevat kaikkea ulkonäön kannalta? Jestas miten pinnallisia olentoja ihmiset ovat. 

Mitä jos on omasta mielestä ruma aina? Onko sillon väliä vaikka vanheneekin?

On tietenkin. Ihan sama asia, kuin se että kulunut tavara on helpompi heittää pois kuin uutuuttaan kiiltelevä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jestas sulla on omituinen ajatuksenjuoksu. Mitä sieniä sä olet syönyt?

Sienet eivät kuulu minun suosikkeihin. Söin aamulla herättyäni eilen tekemääni pizzaa ja nyt syön ruisleipää ja viiliä. Näillä eväillä ajatus juoksee nopeammin kuin av-mamma lauantaina Lidlin Heidi Klum-mallistoa penkomaan.

Ap

Ihan selkeästi ruokasi hh-määrä vaikuttaa henkisiin kykyihisi alentavasti. Normaalijärkinen ei edes miettisi mitään noin tyhmää.

PS.Minua eivät kyseiset vaatteet kiinnosta.

Minulle on usein tällä palstalla sanottu, että vaikutan kirjoitusteni perusteella korkeasti kouluttautuneelta. Olen siitä päivästä lähtien halunnut osoittaa, ettei se pidä paikkaansa. En usko, että minusta tulee koskaan vakavamielistä aikuista, vaikka naamani muuttuisi yhtä ryppyiseksi kuin norsun kivekset.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset ajattelevat kaikkea ulkonäön kannalta? Jestas miten pinnallisia olentoja ihmiset ovat. 

http://www.tunturisusi.com/amor/narkissos2.jpg

Ap

Voi se yksi osatekijä olla. Luulen että enemmän vaikutusta on kuitenkin sairauksilla ja vanhuuden vaivoilla, joiden takia elämä ei tunnu enää niin haluttavalta. Lisäksi ihmiset ympärillä vaihtuu, ne omat nuoruuden aikaiset parhaat tyypit on kuolleet tai muuttaneet muualle, uusien sukupolvien jutut ei tunnu enää omilta jne. Luopuminen on helpompaa.