Jos lapsesta näkee, ettei hän ole "täysi", niin miksi hänen pitää käydä kouluja?

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden takia ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden turvin oppilaalle pyritään takaamaan paremmat mahdollisuudet omaksua yhteiskunnassa tarvittavat perustiedot ja -taidot perusopetuksen aikana.

Kun lapsella on todettu kehitysviivästymä tai kehitysvamma, tehdään kuntoutustyöryhmän tuella myös koulumuodonselvitys ja mahdollinen päätös erityisestä tuesta. Päätös voidaan tehdä jo ennen esi- ja perusopetusta, sinä vuonna kun lapsi täyttää 5 vuotta. Jos vanhemmat haluavat, lapsi voi aloittaa esiopetuksen 5-vuotiaana.

Erityisen tuen antamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Aloite erityisen tuen päätöksen tekemisestä voi tulla myös oppilaan huoltajalta. Päätöksen tueksi tehdään pedagoginen selvitys, josta käy ilmi myös lapsen aiemmin saama tuki. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä on määriteltävä oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Päätöstä ei saa tehdä neuvottelematta oppilaan huoltajan kanssa. Myös oppilasta itseään on kuultava. Erityisen tuen päätös annetaan kirjallisena ja siihen voi hakea muutosta valittamalla aluehallintovirastoon. Päätöstä tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.

No luuletko, että kehitysvammaisille opetetaan siellä koulussa jotain trigonometriaa? Monesti se ns. koulutus on ihan arkielämän asioita. Tavoitteena ei ole korkea yleissivistys tai ammattitaito vaan itsestä huolehtiminen ja arjessa pärjääminen. Osalla ei ole noinkaan suuret tavoitteet.

Kakkonen sen sanoi. Koulussa voidaan opettaa myös täysin arkisia asioita kuten ruokailua ja vessassa asioiden hoitoa ja pukemista. Eli ne vaikeavammaisten erityiskoulut OVAT vähän kuin päiväkoteja siinä mielessä, ettei siellä perinteisiä kouluaineita päntätä, vaan opetellaan perustaitoja.

Jos niitä ei missään opeteta, vammaisen ihmisen hoito tulee aina vain vaikeammaksi ja kalliimmaksi. On kustannustehokasta ja inhimillisesti hyvä asia, että vammaiset lapset voivat käydä koulua muiden vertaisten nuorten kanssa ja oppia taitoja, joita joka tapauksessa tarvitsevat koko loppuikänsä.

Laitoksissa ja tuetussa asumisessa on hoitohenkilökuntaa sen verran vähän, ettei siellä ehditä opettamana perusasioita. On kallista pitää niin paljon henkilökuntaa, että jokainen voidaan pukea ja vessattaa jne.

Vanhemmilla on oma vastuunsa, mutta sekin tulisi älyttömän kalliiksi, että he joutuisvat jäämään pois töitä kotiin hoitamana lasta ja opettamaan hänelle perusjuttuja. Niitä kun voi vammaiselle joutua opettamaan todella vuosia, eivät opi välttämättä tuosta vaan.

Erityislapset on laaja kirjo.Esim.autisteilla on usein jokin osa-alue (esim.matematiikka) missä ovat todella taitavia.Eli vähätellä heitä ja heidän oppimiskykyä ei kannata ali-arvioida suoralta kädeltä .

Vierailija kirjoitti:

Naapurin 10v poika käy erityiskoulua ja hän ei osaa tehdä muuta kuin juosta ja sanoa "Ulkona on repsus.".

Kannattaako tällaisten yksilöiden (yhteiskunnalle kallis) koulutus? Eikö he voisi olla vain päiväkodin tapaisessa toiminnassa?

Sanoo ihminen, joka ei osaa itse edes kirjoittaa eikä ole käynyt siis edes peruskoulua! Erityislapset kirjoittavat suurin osa onneksi paremmin kuin ap.