Jos on oikeasti kiinnostunut mikä on sopiva viestittelyväli?
Näkemiset olleet noin pari kertaa viikossa töiden ja muiden kiireiden vuoksi (tämä siis molemminpuolista). Minä tykkäisin sitten taas viestitellä/soitella edes hieman näkemisten välillä.
Mies ei ikinä oma-aloitteisesti laita mitään viestiä tai soita, mutta vastaa kyllä innokkaasti... Varsinkin, jos on joku kysymys. Aikalailla yhteistuumin sovitaan tapaamiset ym.
Miltä tämä kuullostaa? Olenko ihan idiootti, jos vaadin yhteydenpitoa enemmän? En siis tarkoita mitään 24/7 aamusta iltaan pommitusta, vaan esim. 1 viesti / päivä tai jotain... Ja, että mies laittaisi enkä aina minä.
Kyllä uskon, että hän ihan kiinnostunut on kuitenkin, sitä en epäile ollenkaan.
Kommentit (8)
No riippuu ihmisistä. Mä en tykkää laitella viestejä hirveesti jos ei oo asiaa, kuulumiset kerron ja kysyn mieluummin kasvokkain. Viestittely on rasittavaa ja tylsää enkä mä oikein osaa kertoa ajatuksiani viesteillä. Me laitettiin alussa melkein pelkästään vaan jotain "milloin nähdään" viestejä ja se oli just hyvä.
Vierailija kirjoitti:
No riippuu ihmisistä. Mä en tykkää laitella viestejä hirveesti jos ei oo asiaa, kuulumiset kerron ja kysyn mieluummin kasvokkain. Viestittely on rasittavaa ja tylsää enkä mä oikein osaa kertoa ajatuksiani viesteillä. Me laitettiin alussa melkein pelkästään vaan jotain "milloin nähdään" viestejä ja se oli just hyvä.
Niin totta. Luulen, että mies ei muutenkaan ole kauhean innostunut viestittelystä esim. kavereiden kanssa. Ehkä siis paras vaan antaa olla ja katsoa mitä tulee. Ap
Eipä tuossa mitään yleistä sääntöä ole. Itse kyllä tykkään suhteessa ollessa laittaa ja saada viestejä pitkin päivää ja ylleensä miehet ovat olleet samanlaisia. Mieluummin kyllä puhun kuin kirjoittelen. Yhden miehen kanssa puhuttiin kolmen viikon ajan monen tunnin puheluita päivässä. Voithan ottaa puheeksi tuon asian, jos se sinua askarruttaa. Ehkä mies vaan on vähäviestinen tai sitten ei halua olla häiriöksi. Tai jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa mitään yleistä sääntöä ole. Itse kyllä tykkään suhteessa ollessa laittaa ja saada viestejä pitkin päivää ja ylleensä miehet ovat olleet samanlaisia. Mieluummin kyllä puhun kuin kirjoittelen. Yhden miehen kanssa puhuttiin kolmen viikon ajan monen tunnin puheluita päivässä. Voithan ottaa puheeksi tuon asian, jos se sinua askarruttaa. Ehkä mies vaan on vähäviestinen tai sitten ei halua olla häiriöksi. Tai jotain muuta.
No, kyllähän minäkin mielummin puhun, kuin viestittelen, mutta jotenkin myös viestit olisivat kivoja, kun olen sellaiseen vähän tottunut edellisten miesten kanssa... Miten tuollaisen asian voi ottaa puheeksi kuulostamatta ihan lapselliselta idiootilta? Ap
Sanot sille miehelle, että olisi ihanaa saada viestejä useammin. t4
Vierailija kirjoitti:
Sanot sille miehelle, että olisi ihanaa saada viestejä useammin. t4
Taidankin sanoa jotenkin näin, kun huomenna olisi tarkoitus nähdä. Viimeksi olen kuullut hänestä lauantaina ja silloin sovittiin, että keskiviikkona nähdään... Näin on siis ollut ihan alusta alkaen, että hänelle riittää, että sovitaan vaan tapaamispäivä ja sitten tyyliin päivää edeltävästi sovitaan kellonaika jne. Ap
Viestien saaminen rakkaalta on ihanaa. Itsekin toivoisin enemmän yhtedenottoja. Nähdäänkin harvoin ja viime tapaamisesta jo kaksi viikkoa. Tuo viestihomma meidän kohdalla on varmaankin semmoinen ikäjuttu. Mies kun on jo 61 vuotias eikä ole mikään älypuhelin kädessä kulkeva somettaja. Haluaisin olla yhteydessä päivittäin. Mieskin on sanonut, että saa soittaa milloin vain. En kuitenkaan halua jatkuvasti ahdistella. Hänellä on kuitenkin omat työnsä, harrastuksensa ja paljon ystäviä ja sukulaisia, joiden kanssa tekemisissä. Välillä menee pari buorokautta ettei olla yhteydessä. Tätä suhdetta on kestänyt viisi kuukautta.
Ja ollaan noin puolitoista kuukautta tapailtu ja siis näkeminen väh. 2 x viikossa, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Ikää noin 30v. Miksi musta vaan tuntuu jotenkin pahalta, kun ei kysellä kuulumisia, ei toivoteta hyvää yötä, ei lähetetä, että on ikävä tms. Ehkä olen niin lapsellinen, mutta olen taas tottunut siihen, että miehetkin tekee näin. Ap