Minun laskelmani taloudellisesta riippumattomuudesta

Mikäs siinä, itse tylsistyisin 15 vuodessa työttömyyteen. Säästin hoitovapaata varten 10 000 euroa, että voisin olla lapsen kanssa 3 vuotta kotona. Oikeastaan olin jo kahden vuoden jälkeen niin täynnä sitä kotona oloa, että lähdin sitten takaisin töihin enkä ole katunut. Itselleni ainakin mielekäs työ tuo valtavasti iloa elämään. Onhan toki välillä raskasta, mutta mieluummin tekisin sitten vaikka osa-aikaisesti 3 päivää viikossa töitä kun en tekisi ollenkaan. Viikonloputkin tuntuu silloin viikonlopulta ja lomat lomalta.

Ihmisen mielen köyhyyttä, jos ei pysty ilman työtä nauttimaan elämästä.

Taloudellisessa riipumattomuudessa on tarkoitus elää pääomatuloilla, ei suinkaan syödä pääomaa. Taloudellinen riippumattomuus ei myöskään tarkoita laakereillaan lepäämistä, vaan sitä ettei ole taloudellista pakkoa tuhlata aikaansa työssä, jossa ei viihdy, vaan on varaa etsiä parempi.

Oma tavoitteeni on velaton asunto ja 600-700 000 euron osinkopaperisalkku. Tuosta tulisi verojen jälkeen melko hyvin 2000 euroa kuukaudessa rahaa eli pitäisi riittää ihan laadukkaaseen elämään. Toki vielä paremmin pärjää jossain ulkomailla esim Aasian suunnalla jossain paratiisissa.

Tähtäin on, että tuon verran on varallisuutta ennen 50-vuotispäiviä. Voisi sitten tehdä töitä lähinnä harrastuksena esim 20 tuntia viikossa. Nykyisellä tahdilla olen tavoitteessani jo 45-vuotiaana. Toki jatkan salkun paisuttamista edelleen, voi sitten jaella reilusti rahaa lapsenlapsille ja veljen lapsille. :)

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen mielen köyhyyttä, jos ei pysty ilman työtä nauttimaan elämästä.

Kenties näin, mutta itselleni työ tuo rytmin elämään. Tottakai rakastan lomia, mutta 15 vuotta työttömyyttä olisi itselleni ainakin kauhistus.

Vierailija kirjoitti:

Taloudellisessa riipumattomuudessa on tarkoitus elää pääomatuloilla, ei suinkaan syödä pääomaa. Taloudellinen riippumattomuus ei myöskään tarkoita laakereillaan lepäämistä, vaan sitä ettei ole taloudellista pakkoa tuhlata aikaansa työssä, jossa ei viihdy, vaan on varaa etsiä parempi.

Uu virallinen määritelmä. Miljardin pankkitilillään makuuttava ja tällä elelevä ei siis ole taloudellisesti riippumaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloudellisessa riipumattomuudessa on tarkoitus elää pääomatuloilla, ei suinkaan syödä pääomaa. Taloudellinen riippumattomuus ei myöskään tarkoita laakereillaan lepäämistä, vaan sitä ettei ole taloudellista pakkoa tuhlata aikaansa työssä, jossa ei viihdy, vaan on varaa etsiä parempi.

Uu virallinen määritelmä. Miljardin pankkitilillään makuuttava ja tällä elelevä ei siis ole taloudellisesti riippumaton.

En ole tuo, jonka tekstiä lainasit, mutta kyllä kirjoittaja on ihan oikeassa. Yleensä puhuttaessa taloudellisesta riippumattomuudesta tarkoitetaan juuri sitä, että pääoma tuottaa elämiseen tarvittavat varat. Työn teko on silloin vapaaehtoista eikä tuo enää leipää pöytään.

Tottakai joku miljonääri on taloudellisesti riippumaton, vaikka makuuttaisi rahojansa tilillään. On tosin melko tyhmä miljonääri, jos ei sijoita rahoja vaan syö pääomaa. Saattaa olla melko pian ex-miljonääri. Lisäksi en ikinä pitäisi pankitilillä enempää kuin takuusumman, jonka pankki säilyttää mennessään konkurssiin. Se summa on 100 000 euroa eurooppalaisen talletussuojan ansiosta.

Meni vituralleen, kun oli tarkoitus keskustella light-versiosta, jolla yksilö pääsee irti työelämän kahleista. Pääoman tuotoilla elely on monille liian vaikea saavuttaa.

Kerronpa oman kokemukseni aiheeseen. 35 vuotiaana olin burn outin partaalla ja ymmärsin, etten voi jatkaa silloisessa työyhteisössä. Uudelle työlle asetin tavoitteeksi että sen pitää tarjota taloudellinen riippumattomuus siihen mennessä kun täytän 50v. Löysin työn ja tavoite toteutui. 50 vuotiaana mietin mitä haluan nyt. Vastausta piti kaivaa pitkään ennen kuin asia kirkastui. Haluan jatkaa nykyisessä työssäni mahtavien työkaverien kanssa ainakin vielä 10 vuotta. Jos olisin jättäytynyt kotiin olisin menettänyt parhaan ystäväpiirin,  tressannut jatkuvasti pääomien tuotosta ja luultavasti myös alkoholisoitunut.

Pääomalla elämisen mahdollisuus riippuu toki myös siitä, miten vaatimattomasti on valmis elämään. Mulla on systeemi, jossa sijoitukset alkavat tuottaa (puhtaana käteen) vaatimattomaan elämään tarpeeksi rahaa noin 8 vuoden päästä. Mutta siinä ei paljon matkustella, eikä sijoitella lisää.

Minusta voidaan ihan hyvin puhua myös määräaikaisesta taloudellisesta riippumattomiudesta, joka tulee sillä, että pääomaa on X€ ja sitä syödään Y vuotta, jonka jälkeen mennään töihin, tai kuollaan pois. Ihan keskustelunarvoinen ratkaisu, jonka useatkin kaverini ovat tehneet.

Vierailija kirjoitti:

Meni vituralleen, kun oli tarkoitus keskustella light-versiosta, jolla yksilö pääsee irti työelämän kahleista. Pääoman tuotoilla elely on monille liian vaikea saavuttaa.

Se tärkein aspekti, minkä suurin osa unohtaa, on aika. Riittävän nuorena, kun tajuaa aloittaa osakesäästämisen niin korkoa korolle -efekti paisuttaa salkkua aika hurjaksi jo ennen keski-ikää. Lisäksi pitkä aikaväli eliminoi pörssin ylä- ja alamäet pois ja ostat käytännössä aina kurssin keskihintaan.

Moni vain ei tule parikymppisenä ajatelleeksi elämää 30-40 vuotta eteenpäin. Keski-iän kolkuttaessa voi ihan hyväksyttävästi sanoa, että juna meni jo ja silloin parempi strategia voisi olla ison potin kasaaminen, jota sitten kuluttelee tarpeen mukaan eläkkeen lisäksi.

Hyvä esimerkki osakesäästäjästä: Oksaharju, joka aloitti 16-vuotiaana ja on nyt kolmekymppisenä miljonääri. 15 vuotta tekee ihmeitä. Toki mukana on iso pörssinousu 2009 alkaen. Palkkatyöllä kuitenkin vaurastunut. Toinen klassikko on tietysti Sinkko, toki hän on elellyt aika vaatimattomasti koko elämänsä.

Aikanaan laskin jotta joku 400 000-500 000 eur riittäisi taloudelliseen riippumattomuuteen. Tämä luonnollisesti sijoitettuna ja tuotoilla elttäisiin ja pääoma pysyisi reaalisesti samana. Mutta sitten jos tavoitteena jotta kuollessa saldo on opitimaalisesti 0 eur, niin vähempi riittää. Monessa muussa paikassa oli päädytty samaan lukuun. Riippuu toki millaista elämää haluaa. Tämä oli mitoitettu tuollaisen keskituloisen ihmisen elämää.

Tilannetta sitten kohentaa jos saa työttömyyskorvusta ja eläkettä tms. ja/tai sitten jos elää halvemmissa maissa ainakin osan vuodessa. 

Minulla tavoite on nimenomaan ulos työelämästä. Velaton olen ollut jo 35-vuotiaana. Näillä näkymin pääsen pois hiukan yli nelikymppisenä. Peruselintaso riittää, kaikkea on jo tarpeeksi.

Varmasti onnistuu. Onko sinulla lapsia? Ilman lapsia elää todella halvasti. Riippuu ihan omasta vaatimustasosta. Palvon voin rahaa tuhlata jotta saisi varsinaisesti mitään ekstraa eli vähälläkin elää aika hulppeasti.